Niukka enemmistö luopuisi alennetuista alv-kannoista

7.3.2018

Hieman yli joka toinen taloustieteilijä luopuisi alennetuista arvonlisäverokannoista alentaen samalla yleistä arvonlisäveroa. Alennettuja kantoja pidetään yleisesti tehottomana tukimuotona. Eri mieltä olevat huomauttavat, että vaihtoehtoisten tukimekanismien rakentaminen voisi olla vaikeaa.

Kysymys: Olisi järkevää luopua alennetuista arvonlisäverokannoista ja siirtyä yhteen arvonlisäverokantaan, jonka tuotto olisi nykyisen suuruinen.

VastaajaYliopisto/tutkimuslaitosVastausVarmuusKommenttiProfiili ja vastaukset
Jyrki Ali-YrkköETLASamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Tom BerglundHankenSamaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Petri BöckermanJyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABOREEpävarma5Profiili ja vastaukset
Essi EerolaVATTSamaa mieltä7Mielestäni olisi järkevää useistakin syistä. Alennetut kannat ovat tehoton tapa tukea pienituloisia, koska iso osa tuesta menee hyvätuloisille. Lisäksi ne aiheuttavat hallinnollisia kustannuksia ja lobbauskustannuksia sekä vaikeita rajanvetotilanteita (esim. sähköiset vs. painetut kirjat). Joillakin alennetuista kannoista on ollut myös työllisyystavoitteita, mutta tutkimusten perusteella näyttää siltä, etteivät ne ole olleet tästä näkökulmasta hyödyllisiä. Osa alennetuista kannoista liittyy palveluihin, joita tuetaan myös muilla tavoin. Yhtenäiseen alv-kantaan siirryttäessä näiden tukien mitoitus olisi järkevää arvioida uudelleen.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Bengt HolmströmMITEpävarmaProfiili ja vastaukset
Seppo HonkapohjaAalto Yliopiston KKKSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Anni HuhtalaVATTSamaa mieltä7Jos lähdetään siitä, että ALV:lla kerätään tietty (nykyinen) verotuotto, eikä tarvitse ottaa kantaa verojärjestelmään sinänsä, yhtenäinen ALV-kanta olisi järkevä. Tehokkuusnäkökulmasta on järkevämpää turvata pienituloisten ruoan tai lääkkeiden tms. kulutusmahdollisuudet kohdennetuilla tulonsiirroilla kuin alentaa ALV-kantaa myös niille, joiden elintarvike- ym. hankintoja budjetti ei rajoita millään tavoin. On myös näyttöä siitä, että alennettu ALV ei täysimääräisesti laske hintoja vaan jääkin yrityksen ylijääämäksi. Lisälukemista hyvästä veropolitiikasta esim. tämä VATT:n julkaisu: http://vatt.fi/documents/2956369/3012245/j63.pdfNäytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Ari HyytinenHankenSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Edvard JohanssonÅbo AkademiSamaa mieltä5Profiili ja vastaukset
Esa JokivuolleSuomen PankkiEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
John M. JuseliusSuomen PankkiEri mieltäThere are several valid economic reasons for having different VAT rates for different goods. For example, some consumption is associated with externalities and price elasticities tend to differ across products. One can of course have different opinions eg about which goods should be favored or the size of the overall VAT tax rate, but there is no strong rationale for equalizing VAT rates across products.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Markus JänttiTukholman yliopistoEri mieltä7Toimenpiteen tulonjakovaikutuksista varsinkin kaikkein köyhimpien osalta huolettavat. Periaatteessa näitä olisi mahdollista kompensoida mutta käytännössä sellaiset kompensaatiot jäävät vajaiksi tai kokonaan toteuttamatta. Ja vaikka ne toteutettaisiin, ne lähes varmasti olisivat tulovähenteisiä, mikä pahentaisi tulonsiirtoihin liittyviä kannustinongelmia.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Panu KalmiVaasan yliopistoEri mieltäNäen perusteita alennetuille arvonlisäveronkannoille välttämättömyyshyödykkeiden, kuten elintarvikkeiden, osalta.Profiili ja vastaukset
Seppo KariVATTSamaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Jaakko KianderEri mieltäProfiili ja vastaukset
Juha KilponenSuomen PankkiEpävarma3Profiili ja vastaukset
Jarmo KontulainenSamaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Iikka KorhonenSuomen PankkiVahvasti samaa mieltä7Eri ALV-kantojen käyttäytymistä vääristävä vaikutus ilmeinen.Profiili ja vastaukset
Pekka J. KorhonenEpävarma5Valitettavasti asia on sen verran monitahoinen, joten en pysty ottamaan asiaan selkeää kantaa nykytiedon pohjalta.Profiili ja vastaukset
Mika KortelainenTurun yliopistoSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Tuomas KosonenValtion taloudellinen tutkimuskeskusSamaa mieltä7Mielestäni tutkimusnäytön perusteella joistain alennetuista arvonlisäverokannoista voi luopua, sillä ne eivät nosta työllisyyttä, lisää palveluiden tai tuotteiden kysyntää tai alenna harmaata taloutta niin paljon että näillä hyödyillä voisi perustella verotulomenetystä. Verotusta voisi tässä miettiä kokonaisuutena, eikä tuottoneutraliteettia välttämättä käyttää kriteerinä arvonlisäverotuksen sisällä. Myöskin tutkimuksen mukaan nykyisin pääkannalla olevien tuotteiden ja palveluiden alv:n alentaminen ei laskisi kovin paljoa näiden hintoja. Sen sijaan yritysten voitot lisääntyisivät. Tämä on kallista julkisyhteisöille, ja tulisi tarkkaan harkita.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Kaisa KotakorpiTampereen yliopisto; VATTSamaa mieltä9Yhtenäisempi arvonlisävero tehostaisi verojärjestelmää. Kysymys koskee budjettineutraalia reformia. Muutoksessa esim. ruuan verotus kiristyisi muuhun hyödykeverotukseen verrattuna. Jos ajatellaan että verojärjestelmä nykyisellään vastaa yhteiskunnassa vallitsevia tulonjakomieltymyksiä, reformin vaikutuksia voisi olla tarpeen kompensoida pienituloisille tulovero- ja tulonsiirtojärjestelmän kautta. Teoriatulos tasaisesta alvista pätee, kun tulonjakotavoitteet hoidetaan tehokkasti muilla tavoin.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Markku KotilainenElinkeinoelämän tutkimuslaitos - EtlaEri mieltä6Alv-alennusten poisto on liian jyrkkä toimi. Alv-alennettavien tuoteryhmien määrää voi tietysti vähentää ja mahd. nostaa alennettuja kantoja. Alennetut alv:t ruualle ja lääkkeille eivät mielestäni ole kohtuuttomia. Niitä on myös monessa muussa maassa. Standardiväittämä on, että suora tuki on tehokkaampi tukimuoto pienituloisille kuin alennetut alv:t. Tällaista tukimekanismia on kuitenkin vaikea rakentaa ilman hankalaa byrokratiaa ja väliinputoajia. Rikkaatkin hyötyvät tuesta, mutta niinhän he hyötyvät myös lapsilisistä. Hyvätuloiset kompensoivat saamansa tuen maksamalla korkeampaa marginaaliveroa. Voidaan ajatella, että tuki kohdistuu elämän perusedellytyksiin ja on eräänlainen turvaverkko kaikille. Allokaatio-ongelma ei myöskään ole merkittävä, koska harva syö tai käyttää lääkkeitä määräänsä enemmän. Täytyy myös muistaa, että elintarvikkeiden tuotantoa tuetaan sekä EU:n että kansallisen maataloustuen kautta. Alv-alennuksen poisto voisi synnyttää painetta maataloustuen korottamiseen.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Klaus Kulttihelsingin yliopistoSamaa mieltä9Profiili ja vastaukset
Timo KuosmanenTurun kauppakorkeakoulu, Turun yliopistoSamaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Tomi KyyräValtion taloudellinen tutkimuskeskusEpävarma4Profiili ja vastaukset
Marita LaukkanenValtion taloudellinen tutkimuskeskusSamaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Jani LuotoHelsingin yliopistoSamaa mieltä Profiili ja vastaukset
Mika MailirantaTyön ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopistoVahvasti samaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Topi MiettinenSvenska HandelshögskolanSamaa mieltä 8Verotuksen yksinkertaisuuden vuoksi poikkeaviin alv-kantoihin täytyy olla erityisen hyvät perustelut. Verokantaerot voivat luoda keinotekoisia ja vääristäviä kilpailuetuja.Profiili ja vastaukset
Hennamari MikkolaKansaneläkelaitosEpävarma9En ole perehtynyt aiheeseen tarkemminProfiili ja vastaukset
Niku MäättänenHelsingin yliopisto ja Helsinki GSESamaa mieltä8Käsittääkseni vahvin perustelu erisuuruisille arvonlisäverokannoille liittyy siihen, että osa markkinapalveluista korvataan herkästi kotityöllä. Sillä voi perustella esim. ravintolapalveluiden verottamista tavallista alemmalla verokannallta. Mutta Suomen nykyinen järjestelmä ei ole tässä suhteessa kovin johdonmukainen. Alennetut arvonlisäverokannat ohjaavat usein tarpeettomasti kulutusvalintoja. Ne myös lisäävät hallinnollisia kustannuksia. Siksi alennetuista arvonlisäverokannoista luopuminen olisi parannus nykyjärjestelmään verrattuna. Uudistuksella olisi kielteinen tulonjakovaikutus, joka voitaisiin kompensoida viilaamalla tuloverotusta ja joitakin tulonsiirtoja.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Katariina Nilsson HakkalaAalto yliopisto/ ETLAVahvasti eri mieltä8Profiili ja vastaukset
Elias OikarinenOulun yliopistoEri mieltä8Profiili ja vastaukset
Tapio PalokangasHelsingin yliopistoEpävarma 8En tunne asiaa riittävän hyvin.Profiili ja vastaukset
Hannu PiekkolaVaasan yliopistoEpävarma 7Elintarvikkeiden osalta myös tulonjakokysymys. Ravintolapalveluiden osalta en poistaisi alennusta.Profiili ja vastaukset
Jukka PirttiläHelsingin yliopistoEpävarma10Alennettuja arvonlisäveroasteita on eri tarkoituksiin. Ruoan ALV:ta voisi nostaakin, mutta kannattaako ilmastosyistä pitää julkisen liikenteen ALV alhaalla? Periaatteessa monia alennettuja arvonlisäveroasteita voisi nostaa, mutta samalla todennäköisesti halutaan kompensoida ostovoiman lasku pienituloisille tulonsiirtoja nostamalla.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Matti PohjolaAalto-yliopisto kauppakorkeakouluSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Petri RouvinenETLA, Elinkeinoelämän tutkimuslaitosSamaa mieltä7Eriävät arvolisäverokannat ohjaavat kulutuspäätöksiä tavoilla, joita on vaikea nähdä hyvinvointia lisäävinä. Jos eriävillä arvonlisäverokannalla on sosiaalisia päämääriä, samaan päämäärään päästäisiin tehokkaammin muilla työkaluilla.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Olli-Pekka RuuskanenPellervon taloustutkimus, Vaasan yliopistoSamaa mieltä 7Profiili ja vastaukset
Hannu SalonenTurun yliopistoEi mielipidettä9Profiili ja vastaukset
Rune StenbackaSvenska handelshögskolanEri mieltä4Profiili ja vastaukset
Juha TervalaHelsingin yliopistoSamaa mieltä3Profiili ja vastaukset
Marko TerviöAalto-yliopistoSamaa mieltä3Verotuksessa yksinkertaisuus on hyvästä, ja erilaisten arvonlisäverokantojen väliset rajanvedot johtavat helposti kummallisiin veronkiertotoimenpiteisiin luovat ylimääräisen lobbauskohteen ja/tai valvontabyrokratian. Toisaalta tilanne ei ole Suomessa erityisen paha, ja teoriassa on hyviäkin syitä sopeuttaa verotasoja tuotekohtaisiin joustoihin. Uskon että edellinenNäytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Roope UusitaloHelsingin yliopistoSamaa mieltä8Ainakin suunnan pitäisi olla kohti yhtenäisempää ALV-tasoa. Merkittävin ja vaikeimmin perusteltava on ruuan alennettu ALV.Profiili ja vastaukset
Jari VainiomäkiTampereen yliopistoEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Hannu VartiainenHelsingin yliopistoVahvasti samaa mieltäProfiili ja vastaukset
Vesa VihriäläHelsingin yliopistoSamaa mieltä4Alennetut arvonlisäkannat muuttavat eri tuotteiden suhteellisia hintoja tavalla, joka heikentää voimavarojen kohdentumisen tehokkuutta. Toisaalta on epäselvää, kuinka hyvin ne palvelevat alennusten julkilausuttuja tavoitteita erityisesti tuloerojen kaventamisen suhteen. Näistä syistä olisi todennäköisesti hyödyllistä vähintäänkin kaventaa arvoslisäverokantojen eroja. Tämä edellyttäisi rinnalleen muita toimia alennuksilla tavoiteltujen vaikutusten saavuttamiseksi.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Jouko VilmunenTurun yliopisto/kauppakorkeakouluEpävarma 10Profiili ja vastaukset
Sami VähämaaVaasan yliopistoEi mielipidettä5Profiili ja vastaukset
Juuso VälimäkiAalto yliopiston kauppakorkeakouluEri mieltä4Profiili ja vastaukset
Eva ÖsterbackaÅbo AkademiEri mieltä5Profiili ja vastaukset