Niukka enemmistö taloustieteilijöistä uskoo kiky-sopimuksen selvästi tukeneen Suomen talouskasvua

51 prosenttia ekonomisteista katsoo, että kilpailukykysopimus on selvästi tukenut Suomen talouskasvua – 10 prosenttia on eri mieltä. Peräti 39 prosenttia taloustieteilijöistä on epävarma tai vailla mielipidettä.

Kysymys: Vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus on selvästi tukenut Suomen talouskasvua.

Vastaaja	Yliopisto/tutkimuslaitos	Vastaus	Varmuus	Kommentti	Profiili ja vastaukset
Jyrki Ali-Yrkkö	ETLA	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Tom Berglund	Hanken	Samaa mieltä	6		Profiili ja vastaukset
Petri Böckerman	Jyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABORE	Epävarma	5		Profiili ja vastaukset
Essi Eerola	VATT	Epävarma	6	Uskon, että on tukenut, mutta vaikeaa arvioida, miten selvästi, koska myös muut tekijät ovat vaikuttaneet talouskasvuun.	Profiili ja vastaukset
Seppo Honkapohja	Aalto Yliopiston KKK	Samaa mieltä	8	Mallit näyttävät näin.	Profiili ja vastaukset
Anni Huhtala	VATT	Epävarma		Tähänastiset arviot kiky:n vaikutuksista talouskasvuun liene maltillisia, ja mm. investointihyödykkeiden kysyntä johtunee pikemminkin Suomelle suosiollisesta maailmantalouden suhdanteesta.	Profiili ja vastaukset
Ari Hyytinen	Hanken	Samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Edvard Johansson	Åbo Akademi	Samaa mieltä	5		Profiili ja vastaukset
Esa Jokivuolle	Suomen Pankki	Samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Markus Jäntti	Tukholman yliopisto	Eri mieltä	8	Taloustieteessä käytössä olevien menetelmien valossa kikyn kasvuvaikutuksista ei voida sanoa juuri mitään.	Profiili ja vastaukset
Panu Kalmi	Vaasan yliopisto	Epävarma			Profiili ja vastaukset
Seppo Kari	VATT	Epävarma	5		Profiili ja vastaukset
Antti Kauhanen	Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu	Samaa mieltä	6		Profiili ja vastaukset
Karlo Kauko	Suomen Pankki	Samaa mieltä	5	Sana “selvästi“ on aika vahva. Pahin ongelma on useita vuosia jatkunut heikko tuottavuuskehitys, johon tuskin kiky auttaa. Resurssien käyttöä kiky on lisännyt, ja on silläkin merkitystä.	Profiili ja vastaukset
Jaakko Kiander		Samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Juha Kilponen	Suomen Pankki	Samaa mieltä	8	Kilpailukykysopimus on parantanut merkittävästi Suomen talouden tilannetta. Näyttää siltä että se on nimenomaan parantanut yritysten kannattavuutta ja tätä kautta luonut lisää investointeja ja työllisyyttä. Keskeisiin tekijä on kuitenkin ollut se että suomalaisille vientituotteille on syntynyt runsaasti uutta kysyntää kun maailmantalouden tila on parantunut.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Jarmo Kontulainen		Samaa mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Iikka Korhonen	Suomen Pankki	Samaa mieltä	7	Suhteellinen hintakilpailukyky on parantunut, mikä on osaltaan auttanut vientiä ja sitä kautta investointeja.	Profiili ja vastaukset
Pekka J. Korhonen		Samaa mieltä	8	On ainakin tarjonnut selkänojan, johon tukeutua, kun liian suuria palkankorotusvaatimuksia esitetetään.	Profiili ja vastaukset
Mika Kortelainen	Turun yliopisto	Epävarma	5		Profiili ja vastaukset
Tuomas Kosonen	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Epävarma	7	Tutkimustiedon valossa on mahdoton sanoa onko Suomen viime aikojen vahva työllisyyskehitys jonkin yksittäisen toimen johdosta tapahunut tai missä määrin näin on. Suomen talouden vahvaan tilaan on varmasti myös vaikuttanut maailmantalouden kasvu.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Markku Kotilainen	Elinkeinoelämän tutkimuslaitos - Etla	Samaa mieltä	6	Kilpailukykysopimus on edistänyt vientiä. Viennin kasvu taas on välttämätöntä kestävan talouskasvun aikaansaamisessa. Vienti romahti useiden shokkien vuoksi niin matalalle tasolle, että ilman kustannuskilpailukyvyn parantamista viennin riittävää kasvua ei olisi saatu aikaan kohtuullisessa ajassa. Pitkällä aikavälillä tutkimuksen ja tuotekehityksen kohentaminen on tietysti avainasia.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Klaus Kultti	helsingin yliopisto	Ei mielipidettä	10		Profiili ja vastaukset
Timo Kuosmanen	Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto	Samaa mieltä	4		Profiili ja vastaukset
Tomi Kyyrä	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Epävarma	4	Kiky paransi jonkin verran kilpailukykyä ja rauhoitti tilanteen työmarkkinoilla, mutta samalla sitoi hallituksen käsiä työmarkkinakysymyksissä. On vaikea arvioida, millaisiin palkankorotuksiin olisi päädytty ja millaisia uudistuksia olisi toteutettu ilman sopimusta.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Marita Laukkanen	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Eri mieltä	10	Kilpailukykysopimuksen vaikutuksesta talouskasvuun ei ole selvää näyttöä suuntaan tai toiseen. Keskustelussa korostetaan kustannuskilpailukykyä, jolla saattaakin olla merkittävä rooli osalla Suomen vientialoista. Olisi kuitenkin syytä huomioida Suomen elinkeinorakenteessa tapahtuneet muutokset ja tutkimustieto yritysten vientimenestykseen vaikuttavista tekijöistä. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan kustannusten merkitys ei ole yhtä suuri kuin mihin vanhat tutkimukset ovat viitanneet. Yritystason tekijät ovat osoittautuneet tärkeiksi, ja merkittäviä maa/aluetason tekijöitäkin on suuri joukko. Viime vuosina 60-70% viennin arvonlisästä on tullut tuotteista, joissa kilpailevien yritysten tuotteet ovat erilaisia tai erilaistettuja. Nämä tuotteet kilpailevat ensisijaisesti laadulla. Loput 30-40% on tullut tuotteista, joissa kilpailevien yritysten tuotteet ovat samankaltaisia ja saattavat kilpailla erityisesti hinnoilla. Tällöin kustannukset voivat olla tärkeä viennin menestystekijä.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Jani Luoto	Helsingin yliopisto	Ei mielipidettä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2018-11-05			Profiili ja vastaukset
Mika Mailiranta	Työn ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopisto	Samaa mieltä	3	On toki vaikea arvioida mikä vaihtoehtoinen maailmantila talouskasvun suhteen olisi toteutunut, jos kilpailukykysopimusta ei olisi saatu aikaan. Seurauksena olisi saattanut olla rauhattomuutta työmarkkinoilla ja suurempaa epävarmuutta, jolla luultavasti olisi ollut kielteinen vaikutus yritysten investointipäätöksiin. Ainakin tämä ratkaisu oli turvallisempia kuin useimmat ajateltavissa olevat muut vaihtoehdot.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Topi Miettinen	Svenska Handelshögskolan	Samaa mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2018-12-04	4		Profiili ja vastaukset
Hennamari Mikkola	Kansaneläkelaitos	Epävarma Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2018-06-06		Talouskasvuun lienee vaikuttaneet enemmän ulkoiset tekijät, mutta toki sillä lienee ollut vaikutusta että palkkakehitys on pysynyt maltillisena	Profiili ja vastaukset
Pauli Murto	Aalto-yliopisto	Ei mielipidettä	5		Profiili ja vastaukset
Niku Määttänen	Helsingin yliopisto ja Helsinki GSE	Samaa mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Katariina Nilsson Hakkala	Aalto yliopisto/ ETLA	Epävarma	9		Profiili ja vastaukset
Elias Oikarinen	Oulun yliopisto	Samaa mieltä	6		Profiili ja vastaukset
Tapio Palokangas	Helsingin yliopisto	Epävarma Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2019-05-07		On voinut tukea työllisyyttä, mutta ei talouskasvua, joka on monimutkaisempi asia.	Profiili ja vastaukset
Tuomas Pekkarinen	VATT	Epävarma		Mahdoton sanoa, kun vaihtoehtoisesta maailmantilasta ei ole mitään tietoa. Luultavasti vietituotteiden kysynnän vaihtelu on kuitenkin merkittävin selittäjä.	Profiili ja vastaukset
Jukka Pirttilä	Helsingin yliopisto	Samaa mieltä	6		Profiili ja vastaukset
Matti Pohjola	Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu	Epävarma	8	Talouskasvu syntyy työn tuottavuuden ja työn määrän kasvuvauhtien summana. Kilpailukykysopimuksen vaikutus näihin on epäselvä, vaikka se kustannuskilpailukykyä parantaisikin.	Profiili ja vastaukset
Elina Pylkkänen	Palkansaajien tutkimuslaitos	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Petri Rouvinen	ETLA, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos	Samaa mieltä	8	Kilpailukykysopimuksen vaikutukset tulevat pienistä puroista ja ovat siten vaikeasti havaittavissa/mitattavissa, mutta käsittääkseni sopimuksen saldo Suomen talouskasvun kannalta on ollut positiivinen.	Profiili ja vastaukset
Olli-Pekka Ruuskanen	Pellervon taloustutkimus, Vaasan yliopisto	Samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Hannu Salonen	Turun yliopisto	Eri mieltä	6		Profiili ja vastaukset
Rune Stenbacka	Svenska handelshögskolan	Epävarma Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2018-06-06	4		Profiili ja vastaukset
Olli Tahvonen	Helsingin yliopisto	Eri mieltä	6		Profiili ja vastaukset
Juha Tervala	Helsingin yliopisto	Samaa mieltä	8	IMF:n henkilökunnan tutkimuksen “Wage Moderation in Crises Policy: Considerations and Applications to the Euro Area” mukaan hintakilpailukyvyn parantamisella voi olla huomattava ja myönteinen vaikutus yksittäisen euromaan talouteen. Tutkimusasetelma ei täysin vastaa kilpailukykypakettia, mutta tutkimus kuitenkin antaa osviittaa siitä, että hintakilpailukyvyn parantamisella suhteessa muihin euromaihin voidaan kasvattaa tuotantoa lyhyellä ajalla. Määrällisen arvion antaminen kilpailukykypaketin vaikutuksesta talouteen on kuitenkin vaikeaa.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Marko Terviö	Aalto-yliopisto	Epävarma	6	Verrattuna mihin? Jos vaihtoehto on, että hallitus ei olisi tehnyt yhtään mitään päätöksiä koko kaudellaan niin kiky oli varmaankin parempi.	Profiili ja vastaukset
Roope Uusitalo	Helsingin yliopisto	Epävarma	6	Tämä on oikein mielenkiintoinen tutkimuskysymys. Enää vastaus puuttuu.	Profiili ja vastaukset
Vesa Vihriälä	Helsingin yliopisto	Epävarma	3	Kilpialukykysopimus on parantanut Suomen kilpailukykyä (ks.kysymys 34/37). Tämä on vaikuttaa myönteisesti kasvuun lisäämällä vientiä ja parantamalla investointi-ilmapiiriä. Sen sijaan on paljon vaikeampi arvioida vaikutuksen suuruutta ja ajoittumista Etlan makromallin simuloinnin perusteella kilpailukyvyn paraneminen nostaisi BKT:n tasoa 1,6 % usean vuoden aikajänteellä. Tästä vain osa on ehtinyt voinut toteutua tähän mennessä. On kuitenkin hyvin vaikea arvioida jo toteutuneen vaikutuksen suuruutta. Kilpailukykysopimus on uskoakseni vaikuttanut viennin ohella investointi-ilmapiiriin, joka mallituksessa ei tule otetuksi huomioon. Tästä on kuitenkin hyvin vaikea saada näyttöä. Jää myöhemmän tutkimuksen tehtäväksi arvioida eri tekijöiden täsmällistä merkitystä talouden kääntämisessä kasvuun. Suurin tekijä todennäköisesti joka tapauksessa on Suomen vientimarkkinoiden (sekä vientimaat että tuotteet, joihin Suomi on erikoistunut) kasvun vahvistuminen.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Jouko Vilmunen	Turun yliopisto/kauppakorkeakoulu	Samaa mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2018-11-05	7		Profiili ja vastaukset
Sami Vähämaa	Vaasan yliopisto	Eri mieltä	6		Profiili ja vastaukset
Eva Österbacka	Åbo Akademi	Samaa mieltä	7	Selvästi on ehkä liian vahva sana; kilpailukykysopimus on tukenut talouskasvua.	Profiili ja vastaukset