Epävarmuus ilmastopolitiikan keinojen paremmuudesta on laajaa

Suurin osa (42 %) ekonomistipaneelissa kantaa ottaneista on epävarma hiiliveron paremmuudesta ilmastopolitiikan keinona verrattuna päästökauppaan. Kolmannes (33 %) pitää hiiliveroa päästökauppaa parempana ja noin puolet pienempi osuus (17 %) argumentoi päästökaupan puolesta. Varmuuspainotetuissa vastauksissa (ks. selitys sivupalkissa) hiilivero saa kuitenkin taakseen ekonomistien enemmistön.

Kysymys: Kasvihuonekaasupäästöjen verottaminen (esimerkiksi hiiliverolla) on päästökauppaa parempi tapa harjoittaa ilmastopolitiikkaa.

Vastaaja	Yliopisto/tutkimuslaitos	Vastaus	Varmuus	Kommentti	Profiili ja vastaukset
Jyrki Ali-Yrkkö	ETLA	Samaa mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Petri Böckerman	Jyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABORE	Epävarma	5		Profiili ja vastaukset
Essi Eerola	VATT	Eri mieltä	2	Molemmilla voidaan päästä samaan lopputulokseen. Kuitenkin annettuna ilmastonmuutoksen aiheuttamin kustannuksiin liittyvä epävarmuus, päästökauppa voi olla parempi, koska hallitukset voivat kiristää päästötavoitetta ostamalla lupia pois markkinoilta. Veron nostaminen sen sijaan on poliittisesti hankalampi ja hitaampi prosessi.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Seppo Honkapohja	Aalto Yliopiston KKK	Samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Anni Huhtala	VATT	Samaa mieltä	9	Päästökauppahan on veroa parempi instrumentti, koska siinä määritellään samaan aikaan katto päästöjen määrälle kaupattavien oikeuksien määrästä päättämällä ja toisaalta käytetään markkinoiden tehokkuutta oikeuksien hinnoittelussa. Ongelmaksi käytännössä on muodostanut, että meillä on alueellisia päästökauppoja (kuten EU:ssa, Kiinassa, Kaliforniassa), mutta ei globaalia hintaa kasvihuonekaasuille, eikä edes puhuttu jo olemassaolevien päästökauppojen linkittämisestä saati kaupan laajentamisesta. Voi olla pragmaattisempaa neuvotella globaalista hiiliverosta, kuin saada luotua globaali päästökauppajärjestelmä.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Ari Hyytinen	Hanken	Epävarma	5		Profiili ja vastaukset
Edvard Johansson	Åbo Akademi	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Esa Jokivuolle	Suomen Pankki	Samaa mieltä	6		Profiili ja vastaukset
John M. Juselius	Suomen Pankki	Epävarma			Profiili ja vastaukset
Markus Jäntti	Tukholman yliopisto	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Panu Kalmi	Vaasan yliopisto	Epävarma Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2018-12-04			Profiili ja vastaukset
Aki Kangasharju	Elinkeinoelämän tutkimuslaitos	Eri mieltä			Profiili ja vastaukset
Vesa Kanniainen	Helsingin yliopisto	Samaa mieltä	7	Euroopassa päästökauppamarkkinat on tuhottu Saksan energiapolitiikan toimesta. Hiilidioksidivero tarvitaan ja globaalilla tasolla. Kuluttajien tulee nähdä, että viime kädessä he ovat aina maksumiehiä.	Profiili ja vastaukset
Seppo Kari	VATT	Epävarma		Kyllä jos päästökauppaa ei saada käytännössä toimivaksi.	Profiili ja vastaukset
Karlo Kauko	Suomen Pankki	Samaa mieltä	7	Keinojen tehossa tai ohjausvaikutuksessa ei välttämättä ole isoa eroa, mutta päästöoikeuksien jakaminen ilmaiseksi tuskin on valtiontalouden kannalta paras vaihtoehto. Ei ole yhdentekevää, millä perusteella päästökiintiöitä jaetaan, jos niitä ei huutokaupata. Jos etukäteen tiedetään, että niitä jaetaan tulevaisuudessa menneiden päästöjen perusteella, ollaan hakoteillä.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Ilkka Kiema	Työn ja talouden tutkimus LABORE	Eri mieltä	5		Profiili ja vastaukset
Juha Kilponen	Suomen Pankki	Ei mielipidettä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2018-12-04			Profiili ja vastaukset
Jarmo Kontulainen		Ei mielipidettä	5		Profiili ja vastaukset
Iikka Korhonen	Suomen Pankki	Ei mielipidettä		En ole tutustunut asiaan.	Profiili ja vastaukset
Pekka J. Korhonen		Epävarma		Päästökaupassa on mm. se hyvä puoli, että sitä voi kontroloida asettamalla ilmaston muutoksen vaatimat tavoitteet. Veroilla kontrollinti koetaan mahdollisesti negatiiviseksi. Yksi tapa olisi ulottaa päästökiintiöt osittain yksilön tasolle siten, että jokaisella olisi kiintiö, josta voisi käydä kauppaa. Tällainen systeemi vaatisi, että esim. Suomessa olisi kanta-tietokannan kaltainen tietojärjestelmä, jossa jokainen voisi ostaa tai myydä päästökiintiöitä. Tällaisessa systeemissä paljon päätöjä tuottava joutuisi maksamaan edustaan esim. sellaiselle, jolla ei ole varaa vaikkapa lomalentoihin. Veroissa maksut menevät valtion pohjattomaan säkkiin eikä kansalaisten ole yksinkertaista mieltää tällaista välilllistä hyötyä.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Mika Kortelainen	Turun yliopisto	Epävarma			Profiili ja vastaukset
Kaisa Kotakorpi	Tampereen yliopisto; VATT	Eri mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2021-03-03		sekä päästökauppa että ympäristöverot ovat käyttökelpoisia ja tarpeellisia sääntelykeinoja	Profiili ja vastaukset
Klaus Kultti	helsingin yliopisto	Eri mieltä	10		Profiili ja vastaukset
Timo Kuosmanen	Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto	Vahvasti samaa mieltä	10	Päästölupien rajoittamisella pyritään vaikuttamaan määrään, kun taas hiilivero vaikuttaa suoraan hintaan. Siksi hiilivero olisi suorempi ja helpommin hallittavissa oleva keino saada päästöt maksullisiksi ja siten vaikuttaa käyttäytymiseen. Lisäksi myös tuonti EU:n ulkopuolelta voitaisiin ottaa hiilivero piiriin.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Tomi Kyyrä	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Ei mielipidettä			Profiili ja vastaukset
Marita Laukkanen	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Samaa mieltä	9	Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen vaatii suuria muutoksia energiajärjestelmässä, teollisuuden prosesseissa, liikenteessä, rakentamisessa, rakennusten lämmittämisessä ja maankäyttösektorilla. Periaatteessa päästöjä voidaan vähentää kustannustehokkaasti yhtä lailla päästökaupalla ja hiilidioksidiverolla. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tarvitaan kuitenkin pitkäikäisiä investointeja ja puhtaan teknologian innovaatioita. Päästöjen riittävän korkea hinta luo kannusteet investoinneille ja innovoinnille. Käytännössä päästökauppa EU:ssa on kärsinyt päästöoikeuksien ylitarjonnasta ja päästöoikeuden hinta ollut pitkään varsin alhainen, mallinnusarvioiden mukaan reilusti alle riittäviin investointeihin kannustavan tason. Päästöoikeuden hinta voi myös vaihdella suhdanteiden mukaan. Ylitarjontaa on ollut poliittisesti vaikea karsia. Päästöjen verottaminen loisi päästöille vakaan hinnan ja yrityksille ennakoitavan investointiympäristön.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Jani Luoto	Helsingin yliopisto	Ei mielipidettä			Profiili ja vastaukset
Mika Mailiranta	Työn ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopisto	Epävarma	2		Profiili ja vastaukset
Topi Miettinen	Svenska Handelshögskolan	Eri mieltä	3	Jos päästökaupan piiriin saadaan kaikki maat ja alat, voidaan lupien määrän avulla säätää suoraan päästöjä ja antaa hintajärjestelmän allokoida päästörajoitukset tehokkaasti. Jostakin syystä vaikuttaa siltä, että ympäristötaloustieteilijät ovat kuitenkin osin kääntymässä veron kannalle. Heillä varmaan hyviä argumentteja miksi näin? Jään kuuntelemaan kiinnostuneena.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Hennamari Mikkola	Kansaneläkelaitos	Epävarma			Profiili ja vastaukset
Niku Määttänen	Helsingin yliopisto ja Helsinki GSE	Epävarma	5		Profiili ja vastaukset
Katariina Nilsson Hakkala	Aalto yliopisto/ ETLA	Epävarma			Profiili ja vastaukset
Elias Oikarinen	Oulun yliopisto	Ei mielipidettä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2018-12-04	5		Profiili ja vastaukset
Tapio Palokangas	Helsingin yliopisto	Vahvasti samaa mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2019-05-07	10	Säännöstelyrajoitteet ovat huonompia instrumentteja kuin veroluonteiset maksut, koska ne vääristävät kilpailua.	Profiili ja vastaukset
Hannu Piekkola	Vaasan yliopisto	Samaa mieltä	7	Päästökaupan lisäksi tarvitaan globaali hiilidioksivero. Päästökauppa ei sen sijaan toteutune globaalisti jolloin aina jää vapaamatkustajia jotka eivät ole kaupassa mukana.	Profiili ja vastaukset
Matti Pohjola	Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu	Samaa mieltä	8	Tutkimusten mukaan verottaminen on kolmesta syystä parempi: 1) eksogeenisesti määräytyvä vero vähentää päästöoikeuksien hintaan liittyvää epävarmuutta ja helpottaa siten yritysten sopeutumista ilmastopolitiikkaan, 2) se myös helpottaa koordinaatiota muun talouspolitiikan kanssa ja 3) vaikeuttaa öljyntuottajamaiden mahdollisuuksia vaikuttaa päästöoikeuksien hintaan tarjontaa supistamalla.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Elina Pylkkänen	Palkansaajien tutkimuslaitos	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Petri Rouvinen	ETLA, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos	Epävarma			Profiili ja vastaukset
Olli-Pekka Ruuskanen	Pellervon taloustutkimus, Vaasan yliopisto	Eri mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2018-12-31			Profiili ja vastaukset
Hannu Salonen	Turun yliopisto	Ei mielipidettä	6		Profiili ja vastaukset
Matti Sarvimäki	Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu	Epävarma	6		Profiili ja vastaukset
Rune Stenbacka	Svenska handelshögskolan	Epävarma	5		Profiili ja vastaukset
Olli Tahvonen	Helsingin yliopisto	Eri mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2018-12-04	9		Profiili ja vastaukset
Juha Tervala	Helsingin yliopisto	Vahvasti eri mieltä	8	Ilmastonmuutos on vakava ongelma. Päästökauppa on kustannustehokas tapa rajoittaa saastumista.	Profiili ja vastaukset
Marko Terviö	Aalto-yliopisto	Epävarma	9	Molemmat toimisivat. Isompi kysyms on, kumpi todennäköisemmin leviäisi maailmalla---ja siihen vaikuttaa eri maiden äänestäjien vastaanottavaisuus erilaiselta kuulostaville uudistuksille. Se onkin vaikea kysymys. http://blog.hse-econ.fi/?p=4989	Profiili ja vastaukset
Roope Uusitalo	Helsingin yliopisto	Epävarma	4	Periaatteessa molemmilla voitaisiin päästä samaan lopputulokseen, mutta en tunne yksityiskohtia	Profiili ja vastaukset
Vesa Vihriälä	Helsingin yliopisto	Epävarma			Profiili ja vastaukset
Jouko Vilmunen	Turun yliopisto/kauppakorkeakoulu	Samaa mieltä	9	Verot kannusteiden kannnalta tehokkaampia. En oikein usko päästökaupan toimivuuteen.	Profiili ja vastaukset
Juuso Välimäki	Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu	Vahvasti samaa mieltä	8		Profiili ja vastaukset