Äänestäjillä on taipumus yliarvioida politiikan vaikutusta talouteensa

Suomalaisekonomistien enemmistö (56 %) arvioi, että äänestäjät keskimäärin yliarvioivat kulloisenkin hallituksen toimien vaikutusta heidän omaan taloudelliseen tilanteeseensa. Toisella kannalla on 12 prosenttia vastanneista. Kommenteissaan ekonomistit toteavat muun muassa, että talouspolitiikan ja suhdanteiden vaikutusten erottaminen toisistaan on asiantuntijoillekin vaikeaa.

Kysymys: Äänestäjät keskimäärin yliarvioivat kulloisenkin hallituksen toimien vaikutusta heidän omaan taloudelliseen tilanteeseensa.

Vastaaja	Yliopisto/tutkimuslaitos	Vastaus	Varmuus	Kommentti	Profiili ja vastaukset
Jyrki Ali-Yrkkö	ETLA	Samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Tom Berglund	Hanken	Samaa mieltä	6		Profiili ja vastaukset
Petri Böckerman	Jyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABORE	Samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Essi Eerola	VATT	Epävarma	6	Tutkimusnäyttöä on kaiketi siitä, että istuva hallitus pärjää paremmin vaaleissa, jos taloudellinen tilanne on hyvä riippumatta siitä, voidaanko hyvää taloustilannetta pitää hallituksen ansiona. Ilmeisesti on kuitenkin epäselvää, mistä tämä johtuu (ks. Bagues & Esteve-Volart (2016): Politicians’ Luck of the Draw: Evidence from the Spanish Christmas Lottery)Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Seppo Honkapohja	Aalto Yliopiston KKK	Samaa mieltä	10		Profiili ja vastaukset
Anni Huhtala	VATT	Epävarma		Olisipa kiinnostavaa tietää, jos tällaisia äänestäjien tekemiä subjektiivisia arvioita on tutkittu (Suomessa)	Profiili ja vastaukset
Ari Hyytinen	Hanken	Samaa mieltä	6		Profiili ja vastaukset
Edvard Johansson	Åbo Akademi	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Esa Jokivuolle	Suomen Pankki	Ei mielipidettä			Profiili ja vastaukset
John M. Juselius	Suomen Pankki	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Markus Jäntti	Tukholman yliopisto	Epävarma	8		Profiili ja vastaukset
Panu Kalmi	Vaasan yliopisto	Epävarma Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2018-12-04		Hallitukset varmaankin yliarvoivat toimiensa vaikutusta.	Profiili ja vastaukset
Aki Kangasharju	Elinkeinoelämän tutkimuslaitos	Epävarma	1		Profiili ja vastaukset
Vesa Kanniainen	Helsingin yliopisto	Vahvasti samaa mieltä	9	Tavallinen ihminen ei kykene arvioimaan laajoja kokonaisuuksia; hänelle tärkeintä on mielikuva siitä, miten poliitikkojen linjaukset vaikuttavat heidän omaan talouteensa. Esimerkiksi tutkimus vasemmistopopulismista on johtanut näkemykseen, jonka mukaan päästäkseen valtaan tai pysyäkseen vallassa poliitikon tulee päättää pidemmälle viedyistä tulonsiirroista, kuin mihin hän itse rationaalisen ajattelun pohjalta päätyisi. Oikeistopopulismin aikakaudella taas maahanmuutto nousee tulonsiirtoja tärkeämmäksi äänestykriteeriksi, mutta analoginen päätösharha löytyy myös sieltä.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Seppo Kari	VATT	Epävarma		En tunne tutkimuksia aiheesta. Oman kokemuksen mukaan eivät.	Profiili ja vastaukset
Karlo Kauko	Suomen Pankki	Samaa mieltä	4	Media seuraa ja kommentoi politiikkaa enemmän kuin monia muita talouteen vaikuttavia tekijöitä, mille on varmasti hyviä syitä. Tämä voi kuitenkin luoda vaikutelman, että taloudessa kaikki riippuu kotimaisesta politiikasta.	Profiili ja vastaukset
Ilkka Kiema	Työn ja talouden tutkimus LABORE	Samaa mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Juha Kilponen	Suomen Pankki	Ei mielipidettä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2018-12-04			Profiili ja vastaukset
Jarmo Kontulainen		Eri mieltä	4		Profiili ja vastaukset
Iikka Korhonen	Suomen Pankki	Samaa mieltä	5	Tämä täysin mutu-menetelmällä.	Profiili ja vastaukset
Pekka J. Korhonen		Ei mielipidettä			Profiili ja vastaukset
Mika Kortelainen	Turun yliopisto	Samaa mieltä	6		Profiili ja vastaukset
Klaus Kultti	helsingin yliopisto	Vahvasti eri mieltä	10		Profiili ja vastaukset
Timo Kuosmanen	Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto	Vahvasti samaa mieltä	7	Hallitusten toimet vaikuttavat yleensä melkoisella viiveellä, eikä niiden vaikuttavuutta ole yleensä edes mahdollista mitata objektiivisesti. Jopa asiantuntijoiden arviot vaikuttavuudesta ovat pitkälti subjektiivista tulkintaa. Markkinoiden vaikutus on paljon suurempi kuin mitä mediaa seuraamalla voisi kuvitella.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Tomi Kyyrä	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Samaa mieltä	4	Äänestäjät lienevät hyvin perillä esim. sosiaaliturvan ja verotuksen muutosten välittömistä vaikutuksista omiin tuloihinsa, mutta epäilen, että suhdanteiden muutokset lasketaan turhan usein hallituksen ansioksi tai synniksi. Toisaalta suhdanteiden ja talouspolitiikan vaikutusten erotteleminen on erittäin vaikeaa myös asiantuntijoille.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Marita Laukkanen	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Jani Luoto	Helsingin yliopisto	Eri mieltä			Profiili ja vastaukset
Mika Mailiranta	Työn ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopisto	Samaa mieltä	6		Profiili ja vastaukset
Topi Miettinen	Svenska Handelshögskolan	Samaa mieltä	4		Profiili ja vastaukset
Hennamari Mikkola	Kansaneläkelaitos	Epävarma		Jotta tähän voisi vastata, pitäisi tietää onko tästä tehty tutkimusta	Profiili ja vastaukset
Niku Määttänen	Helsingin yliopisto ja Helsinki GSE	Ei mielipidettä	5		Profiili ja vastaukset
Katariina Nilsson Hakkala	Aalto yliopisto/ ETLA	Epävarma			Profiili ja vastaukset
Elias Oikarinen	Oulun yliopisto	Samaa mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2018-12-04	6		Profiili ja vastaukset
Tapio Palokangas	Helsingin yliopisto	Epävarma Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2019-05-07		Ei mitään tutkimustietoa tällaisesta.	Profiili ja vastaukset
Hannu Piekkola	Vaasan yliopisto	Samaa mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Matti Pohjola	Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu	Epävarma	6		Profiili ja vastaukset
Elina Pylkkänen	Palkansaajien tutkimuslaitos	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Petri Rouvinen	ETLA, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos	Samaa mieltä	8	Talous on laaja ja monimutkainen kokonaisuus, jossa yksittäisen päätöksen kokonaisvaikutukset tulevat helposti yliarvoiduksi.	Profiili ja vastaukset
Olli-Pekka Ruuskanen	Pellervon taloustutkimus, Vaasan yliopisto	Eri mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2018-12-31			Profiili ja vastaukset
Hannu Salonen	Turun yliopisto	Eri mieltä	3		Profiili ja vastaukset
Matti Sarvimäki	Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu	Samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Rune Stenbacka	Svenska handelshögskolan	Samaa mieltä	3		Profiili ja vastaukset
Olli Tahvonen	Helsingin yliopisto	Vahvasti samaa mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2018-12-04	9		Profiili ja vastaukset
Juha Tervala	Helsingin yliopisto	Ei mielipidettä	7	Väite on epätarkka. Kukaan ei tiedä, mikä on äänestäjien keskimääräinen arvio hallituksen toimien vaikutuksista heidän taloudelliseen tilanteeseen. En myöskään tiedä tarkkaan, kuinka paljon hallituksen toimet vaikuttavat äänestäjien taloudelliseen tilanteeseen. Kun emme tiedä näitä, emme voi uskottavasti arvioida aliarvioivatko vai yliarvioivatko äänestäjät keskimäärin hallituksen toimien vaikutuksen heidän taloudelliseen tilanteeseen.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Marko Terviö	Aalto-yliopisto	Samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Roope Uusitalo	Helsingin yliopisto	Samaa mieltä	6	Eipä tästä taida varsinaista tutkimusnäyttöä olla, mutta talouskehitystä heiluttaa toki enemmän muut tekijät kuin hallituksen politiikka	Profiili ja vastaukset
Hannu Vartiainen	Helsingin yliopisto	Vahvasti samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Vesa Vihriälä	Helsingin yliopisto	Samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Jouko Vilmunen	Turun yliopisto/kauppakorkeakoulu	Eri mieltä	6	Tässä voi epäsymmetriaa: verojen ja maksujen korotukset vs tulonsiirrot. Edellisten vaikutuksia voidaan yliarvioida, jälkimmäisiä tuskin.	Profiili ja vastaukset
Juuso Välimäki	Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu	Epävarma			Profiili ja vastaukset