Kestävän kehityksen arvonlisävero jakaa mielipiteitä

Noin kolme kymmenestä (34 %) taloustieteilijästä katsoo, että arvonlisäverotusta olisi järkevää muuttaa siten, että yleistä arvonlisäverokantaa laskettaisiin ja sen päälle lisättäisiin kunkin tuotteen päästöjen mukaan määräytyvä erillinen päästövero. Eri mieltä asiasta on 31 prosenttia ja 35 prosenttia on veron järkevyydestä epävarma tai vailla mielipidettä. Kommenteissaan ekonomistit arvioivat, että veron toteuttamiseen liittyisi huomattavia teknisiä vaikeuksia.

Kysymys: Arvonlisäverotusta olisi järkevää muuttaa siten, että yleistä arvonlisäverokantaa laskettaisiin ja sen päälle lisättäisiin kunkin tuotteen päästöjen mukaan määräytyvä erillinen päästövero.

Vastaaja	Yliopisto/tutkimuslaitos	Vastaus	Varmuus	Kommentti	Profiili ja vastaukset
Petri Böckerman	Jyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABORE	Epävarma	5		Profiili ja vastaukset
Essi Eerola	VATT	Eri mieltä	7	Jos päästövero olisi tuotekohtainen, se olisi kaiketi väistämättä tehoton. Samaa lopputuotetta voi tuottaa eri tuotantotavoin, joista jotkin aiheuttavat enemmän päästöjä kuin toiset. Toisaalta jos tietyn lopputuotteen vero riippuisi tuotantotavasta, jouduttaisiin pitämään kirjaa päästöistä tuotantoprosessin eri vaiheissa. Päästöjä tulisi vähentää siellä, missä se on halvinta. Sen takia ensimmäisenä askeleena olisi järkevää yhtenäistää hiilen hinta siellä, missä se on teknisesti toteutettavissa. Vasta sen jälkeen tulisi arvioida, mitkä ovat järkeviä (epäsuoria) keinoja siellä, missä päästökauppa tai hiilivero eivät toimi. (Epäsuoriin pitänee lukea mukaan vaikuttaminen kansainväliseen yhteistyöhön päästöjen vähentämiseksi.)Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Seppo Honkapohja	Aalto Yliopiston KKK	Samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Anni Huhtala	VATT	Eri mieltä		Pelkästään lopputuotteen verotus päästöjen mukaan on tehoton tapa ohjata vähempipäästöiseen tuotantoon. Vero pitäisi asettaa siihen tuotantopanokseen, josta haitta syntyy kuten fossiiliseen polttoaineeseen tai lannoitteeseen. Muutoin saastuttavampaa tuotantotapaa ja panoksia hyödyntävä yritys saa kilpailuetua sellaiseen yritykseen nähden, joka käyttää vähäpäästöisempää ja puhtaampaa teknologiaa. Jos ympäristöhaitta syntyy pelkästään lopputuotteen kulutuksessa, silloin on tietenkin järkevää säätää myös ALV:ia (tai soveltaa esim. panttijärjestelmää, riippuen haitasta). Melko yleistajuinen esitys löytyy esim. tästä, eikä teoria ole vanhentunut: www.sfu.ca/~wainwrig/Econ400/enviro/goulder-Parry-Choice-enviro-instr-2008.pdfNäytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Ari Hyytinen	Hanken	Samaa mieltä	4		Profiili ja vastaukset
Edvard Johansson	Åbo Akademi	Eri mieltä			Profiili ja vastaukset
Esa Jokivuolle	Suomen Pankki	Epävarma	5	Olisiko tämä riittävän yksinkertainen toteutustapa?	Profiili ja vastaukset
John M. Juselius	Suomen Pankki	Epävarma			Profiili ja vastaukset
Markus Jäntti	Tukholman yliopisto	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Aki Kangasharju	Elinkeinoelämän tutkimuslaitos	Vahvasti samaa mieltä	7	Hyvä idea, sillä ilmastonmuutoksen vastainen taistelu olisi hyvä levittää päästökaupan ulkopuolellekin. Toivottavasti implementaatio onnistuu.	Profiili ja vastaukset
Vesa Kanniainen	Helsingin yliopisto	Samaa mieltä	7	Ekonomistien suosikki näyttäisi olevan yleinen hiilivero. Sen toteuttaminen globaalisti on vaikeaa, koska eri mailla on erilainen halukkuus osallistua ilmastotalkoisiin ja vapaamatkustaa (yhteisomistuksen tragedia). Tilannetta ei helpota se, että suurimmilla saastuttajilla per capita saastuttamisen aste voi olla hyvin matala. Arvonlisävero on verotuksellisista ratkaisuista oikea, koska se korjaa markkinahintoja ottamaan huomioon saastuttamiseen liittyvät ulkoisvaikutukset ja kohdentaa vastuun sinne, minne se lopulta kuuluu: kuluttajiin. Verokannan porrastaminen tuotteen tuottamisessa aiheutuneiden päästöjen mukaan on periaatteessa oikea ajatus, mutta käytännössä tarvittaneen nyrkkisääntöjä.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Ohto Kanninen	Labore	Epävarma Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2019-05-07			Profiili ja vastaukset
Seppo Kari	VATT	Epävarma			Profiili ja vastaukset
Karlo Kauko	Suomen Pankki	Samaa mieltä	7	Päästövero on hyvä ajatus, mutta ei sen välttämättä tarvitse liittyä arvonlisäverotukseen. Mittaamisongelmia varmaan olisi.	Profiili ja vastaukset
Ilkka Kiema	Työn ja talouden tutkimus LABORE	Samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Juha Kilponen	Suomen Pankki	Ei mielipidettä			Profiili ja vastaukset
Jarmo Kontulainen		Epävarma	7		Profiili ja vastaukset
Iikka Korhonen	Suomen Pankki	Epävarma		En tiedä, onko tämä käytännössä mahdollista.	Profiili ja vastaukset
Pekka J. Korhonen		Vahvasti eri mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2019-05-07	6	En kannata verotuksen pirstaloimista vajavaisin tiedoin seurauksista.	Profiili ja vastaukset
Mika Kortelainen	Turun yliopisto	Eri mieltä	7	Kunkin tuotteen päästöjen mukaan määräytyvä erillinen päästövero ei vaikuta realistiselta vaihtoehdolta, koska yksittäisten tuotteiden päästöjä on hyvin vaikea arvioida luotettavalla tavalla. Tällainen järjestelmä olisi todennäköisesti myös hallinnollisesti raskas.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Tuomas Kosonen	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Vahvasti eri mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2019-05-07	10	Yleistä arvonlisäverokantaa ei kannattaisi alentaa, koska Benzarti, Carloni, Harju ja Kosonen (2018) tutkimuksen mukaan tämä ei alentaisi hintoja, mutta lisäisi yritysten voittoja. Sen lisäksi arvonlisäverojen eriyttäminen tuotteiden välillä ei ole kovin helppoa annettuna EU direktiivit. Niiden mukaan tuotteilla pitää olla yksi pääkanta ja voi olla kaksi alennettua kantaa. Lisäksi säädellään mitkä tuotteet voivat olla alennetuilla kannoilla. On myöskin epäselvää olisiko arvonlisäverojen tuoma pieni hintaero riittämään ohjaamaan kulutusta ympäristölle ystävällisempään suuntaan. Jos näin ei kävisi, lisääntyisi tässä uudistuksessa pelkästään hallinnolliset kustannukset roimasti. Tutkimuksen mukaan ympäristöverotus voi ohjata kulutusta, mutta silloin tarvitaan suurempia kannusteita valmisteverotuksen muodossa.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Klaus Kultti	helsingin yliopisto	Vahvasti eri mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Timo Kuosmanen	Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto	Vahvasti samaa mieltä	9	Päästöjen ja niiden vaikutusten arviointi ja yhteismitallistaminen jokaisen yksittäisen tuotteen osalta on erittäin haastava tehtävä, mutta uskon että se olisi toteutettavissa riittävällä tarkkuudella sopivasti luokiteltujen tuoteryhmien tasolla. Sitran julkaisema muistio “Kestävän kehityksen verouudistus“ on mielestäni oikean suuntainen ja kehittämisen arvoinen ehdotus.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Tomi Kyyrä	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Samaa mieltä	4		Profiili ja vastaukset
Marita Laukkanen	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Vahvasti eri mieltä	10	Päästöveron paikka on siellä missä päästöt syntyvät eli tuotannossa, ei kulutuksessa. Esimerkiksi CO2-päästöjen vähentäminen vaatii siirtymistä vähäpäästöisempiin energialähteisiin ja kierrätysmateriaaleihin. Jotta ohjausvaikutus tähän suuntaan saataisiin toteutettua kulutusveron avulla, päästövero pitäisi määritellä tuotteen ja tuotantolaitoksen tasolla - eli saman yrityksenkin eri laitoksissa valmistetuilla tuotteilla pitäisi olla eri vero, jotta yrityksellä olisi veron ansiosta aito kannustin uudistaa vaikkapa vanhat fossiilista energiaa käyttävät tehtaansa. Tällainen verojärjestelmä olisi varsin monimutkainen. Myös maatalouden päästöjä on tehokkaampaa hillitä tuotannossa. Lihan tuotanto ei Suomessa keskimäärin ole kannattavaa nytkään, enkä näe, että kysynnän muokkaaminen kulutusverolla muokkaisi tuotantoa ellei tuotantotukiin kosketa. Lihaa tuodaan Suomeen pääasiassa EU:sta, jolloin kilpailutilannekin on sikäli sama, että kaikkien EU-maiden edellytetään vähentävän päästöjään.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Mika Mailiranta	Työn ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopisto	Vahvasti eri mieltä	3	Tuotekohtaisesti vaihteleva verokanta olisi mutkikas ja johtaisi helposti monenlaisiin vääristymiin. Mieluummin kannattaisi keskittyä päästökauppajärjestelmän kehittämiseen ja hyödyntämiseen.	Profiili ja vastaukset
Topi Miettinen	Svenska Handelshögskolan	Samaa mieltä	6	Tässä kaiketi tarkoitetaan ensisijaisesti co2 päästöjä? Tärkeä ja kannatettava periaate, jotta päästöille saadaan yleispätevä hinta, mutta kuinka vaikeaa on päästöjen luotettava arviointi globaaleissa arvoketjuissa? Lisäksi toivottavaa, että vero säädetään vähintäänkin koko Eurooppaa koskevaksi. Parempi vaihtoehto päästökauppa, joka kattaa lentoliikenteen.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Niku Määttänen	Helsingin yliopisto ja Helsinki GSE	Epävarma	8	Oletan että kysymyksessä viitataan kasvihuonekaasupäästöihin. Käsittääkseni edes suurin piirtein oikean veron laskeminen kaikille kulutushyödykkeille olisi ainakin toistaiseksi hyvin vaikeata. Päästöthän eivät riipu vain siitä, mistä hyödykkeestä on kyse, vaan myös tuotantotavasta. Jos toisaalta tuotantotapaa ei huomioida veroa määritettäessä, verotus ei ohjaa kohti vähäpäästöisimpiä tuotantotapoja. Kulutukseen perustuvissa päästöveroissa tulisi myös huomioida niiden tuotantoon liittyvät päästöverot. Verrattuna tuotantoon perustuviin päästöveroihin tällaisten kulutusverojen hyvänä puolena on se, että ne kohdistuvat myös tuontiin. Suoraviivaisempi ratkaisu olisi EU:n asettama hiilitulli hyödykkeille, joiden hiilinjalanjälki on suuri ja jotka tuodaan maista, joiden ilmastopolitiikka on hyvin löysää.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Elias Oikarinen	Oulun yliopisto	Samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Tapio Palokangas	Helsingin yliopisto	Eri mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2019-05-07		Verotusta ei pidä tehdä liian monimutkaiseksi, koska se aiheuttaa spekulaatioita ja vääristää kilpailua. Hyviksi katsottuja hankkeita on parempi tukea suorilla subventioilla, joiden vaikutusta voidaan läpinäkyvästi seurata.	Profiili ja vastaukset
Tuomas Pekkarinen	VATT	Eri mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2019-05-07		Miksi yleistä arvonlisäverokantaa pitäisi laskea tämän tavoitteen saavuttamiseksi?	Profiili ja vastaukset
Hannu Piekkola	Vaasan yliopisto	Samaa mieltä		Se lienee tulevaisuutta.	Profiili ja vastaukset
Jukka Pirttilä	Helsingin yliopisto	Eri mieltä	8	Korjaavan verotuksen tulisi pohjautua päästöihin, ei tuotteen hintaan. Siksi ALV ei ole periaatteessa oikea instrumentti. Parempi olisi olla spesifi hyödykekohtainen päästöihin pohjautuva vero, jonka päälle tulisi tasainen ALV.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Matti Pohjola	Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu	Epävarma	7		Profiili ja vastaukset
Elina Pylkkänen	Palkansaajien tutkimuslaitos	Eri mieltä		ALV on pidettävä mahdollisimman yksinkertaisena ja selkeänä, hallinnollisesti hyvin kevyenä. Mieluummin pitäisi asteittain luopua alennetuista alv-kannoista ja siirtyä yhtenäiseen alv-kantaan koko eu:ssa.	Profiili ja vastaukset
Olli-Pekka Ruuskanen	Pellervon taloustutkimus, Vaasan yliopisto	Epävarma Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2019-05-07			Profiili ja vastaukset
Hannu Salonen	Turun yliopisto	Epävarma	6		Profiili ja vastaukset
Rune Stenbacka	Svenska handelshögskolan	Epävarma Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2019-05-07	4		Profiili ja vastaukset
Olli Tahvonen	Helsingin yliopisto	Samaa mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2019-11-05	8		Profiili ja vastaukset
Juha Tervala	Helsingin yliopisto	Epävarma	10	Väite on epäselvä. Kannatan hiiliveroa (englanniksi carbon tax), mutta väitteessä ei täsmennetty päästöveron määräytymistä.	Profiili ja vastaukset
Marko Terviö	Aalto-yliopisto	Vahvasti eri mieltä	8	Päästöjen verottaminen ALV:n kautta olisi hankala ja lobbaukselle altis tapa yrittää vähentää päästöjä. Päästöjen hintaa tulisi nostaa todellisten päästöjen hintaa nostamalla - eli joko verottamalla toteutuneita päästöjä tai, EU:n jäsenmaana, päästökaupan EU:n laajuista kokonaiskiintiötä leikkaamalla.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Janne Tukiainen	Turun yliopisto	Vahvasti samaa mieltä	8	Hiilivero olisi erittäin kannatettava. Viime kädessä se tarvitaan globaalisti ja pian, ja Suomi voi näyttää esimerkkiä siinä, että se toimii hyvin kotimarkkinoilla. Toisaalta maailmanmarkkinoilla tai tuonnin kanssa kilpailevien tuotteiden kannalta tämä ei välttämättä tuo päästövähennyksiä, jos tuotanto vain siirtyy maihin jossa ei ole vastaavaa veroa. Ennen kuin vero on globaali tarvitaan hiiliveron lisäksi kilpailuneutraliteetin takaavaa tukevaa politiikkaa, joka ei kuitenkaan poistaisi kannustimia päästövähennyksiin.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Roope Uusitalo	Helsingin yliopisto	Epävarma Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2019-05-07	3	Päästöverot ehkä mieluummin valmisteverotukseen	Profiili ja vastaukset
Hannu Vartiainen	Helsingin yliopisto	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Juuso Välimäki	Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu	Epävarma			Profiili ja vastaukset