Vuoden 2020 budjetin linja herättää kysymyksiä

Vain kuusitoista prosenttia ekonomisteista pitää valtion vuoden 2020 budjetin linjaa suhdannetilanteeseen nähden sopivana. Lähes puolet (49 %) kritisoi sitä ja varsin moni (36 %) on kannastaan epävarma tai vailla mielipidettä. Valtaosa vastauksiaan kommentoivista ekonomisteista katsoo budjetin kasvattavan liiaksi menoja suhdannetilanteeseen nähden. Kysymyksiä herättävät myös kestävyysvajeen hoito sekä hallituksen talouskasvutavoitteen realistisuus.

Kysymys: Valtion vuoden 2020 budjetin finanssipoliittinen linja on suhdannetilanne huomioon ottaen sopiva.

Vastaaja	Yliopisto/tutkimuslaitos	Vastaus	Varmuus	Kommentti	Profiili ja vastaukset
Petri Böckerman	Jyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABORE	Epävarma	5		Profiili ja vastaukset
Essi Eerola	VATT	Ei mielipidettä			Profiili ja vastaukset
Mika Haapanen	Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu	Eri mieltä	4		Profiili ja vastaukset
Seppo Honkapohja	Aalto Yliopiston KKK	Epävarma			Profiili ja vastaukset
Ari Hyytinen	Hanken	Ei mielipidettä	10		Profiili ja vastaukset
Edvard Johansson	Åbo Akademi	Epävarma			Profiili ja vastaukset
Esa Jokivuolle	Suomen Pankki	Ei mielipidettä			Profiili ja vastaukset
John M. Juselius	Suomen Pankki	Eri mieltä			Profiili ja vastaukset
Markus Jäntti	Tukholman yliopisto	Epävarma	5		Profiili ja vastaukset
Panu Kalmi	Vaasan yliopisto	Ei mielipidettä			Profiili ja vastaukset
Aki Kangasharju	Elinkeinoelämän tutkimuslaitos	Vahvasti eri mieltä	10	Finanssipoliittinen linja on pahasti pielessä. Julkisia menoja lisätään laaja-alaisesti ja pysyväisluonteisesti. Kestävyysvajeesta kärsivällä Suomella ei ole tähän varaa. Osa menolisäyksistä on tässä vaiheessa kirjattu määräaikaisiksi, mutta niiden lopettaminen juuri ennen seuraavia vaaleja on poliittisesti mahdotonta, joten nekin muuttuvat pysyviksi. Finanssipoliittinen linja sopii huonosti myös suhdanteisiin. Taantumaa ei ole tulossa, joten merkittävä alijäämän kasvatus ei ole järkevää politiikkaa. Vaikka taantuma tulisikin, meno-ohjelma sopii huonosti elvytysohjelmaksi, sillä elvytysohjelma pitäisi olla tiukasti määräaikainen ja investointeja painottava. Nyt painotetaan pysyviä kulutusmenojen lisäyksiä. Hallituksella on erillinen suunnitelma taantuman varalle, mutta se ei kuulu ensi vuoden fipo-linjaan, koska merkittävää kansainvälistä taantumaa ei ole tulossa.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Vesa Kanniainen	Helsingin yliopisto	Vahvasti eri mieltä	9	Vastakkain ovat tarve rajoittaa kestävyysvajetta ja auttaa heikossa asemassa olevien kansalaisten toimeentuloa. Ymmärrän pienituloisten aseman parantamisen, vaikka vappusatanen ei toteudu. ”Tulevaisuusinvestoinnit” ovat outo termi, koska kaikki aidot investoinnit ovat tulevaisuusinvestointeja. Valtion tulo- ja menoarvioesityksen johdosta 3-5 %:n kestävyysvaje näyttää vain kasvavan, mikä ikääntyvät väestön maassa herättää aiheellisia kysymyksiä. Olivier Blanchardiin viitaten julkisen velan pyörittäminen eteenpäin on mahdollista ainakin nykyisillä koroilla, mutta julkinen velka kuitenkin aiheuttaa syrjäytysvaikutuksen yksityisiin investointeihin. Odotan kiinnostuksella työllisyyteen pureutuvien työryhmien tuloksia. Sen perusteella, mitä alan tutkimus antaa aihetta ajatella, hallitus tulee pettymään tavoitteessaan nostaa työllisyysaste 75 %:iin. Avointen työpaikkojen runsaus ja korkea samanaikainen työttömyys viittaa siihen, että JATKUU SEURAAVASSA VASTAUKSESSANäytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Ohto Kanninen	Labore	Epävarma	5	Nyt luultavasti voitaisiin elvyttää taloutta jonkun verran menemättä inflaatiotavoitteen yli. Euroalueella on saavutettu inflaatiotavoite viimeksi noin vuonna 2013. Elvytystä kannattaisi harrastaa joko koordinoidusti muiden euromaiden kanssa tai sitten järjestää finanssipoliittinen vastuu keskitetysti euromaiden kesken.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Seppo Kari	VATT	Ei mielipidettä			Profiili ja vastaukset
Antti Kauhanen	Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu	Eri mieltä	4	Linja vaikuttaa myötäsykliseltä.	Profiili ja vastaukset
Karlo Kauko	Suomen Pankki	Eri mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Ilkka Kiema	Työn ja talouden tutkimus LABORE	Samaa mieltä	4		Profiili ja vastaukset
Juha Kilponen	Suomen Pankki	Eri mieltä	6		Profiili ja vastaukset
Jarmo Kontulainen		Eri mieltä	9	Budjetissa ei kiinnitetä riittävästi huomiota Suomen julkisen talouden pitkän aikavälin velkakestävyyteen.	Profiili ja vastaukset
Iikka Korhonen	Suomen Pankki	Epävarma			Profiili ja vastaukset
Tuomas Kosonen	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Eri mieltä	10	Valtion budjetti on sidottu epärealistisen korkeaan talouskasvutavoitteeseen, johon liittyy korkea työllisyys. Budjetin saisi tasapainoon joko ottamalla lisää velkaa (mikä ei ole pitkällä aikavälillä kestävää), leikkaamalla menoja tai korottamallla tuloja, eli veroja.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Klaus Kultti	helsingin yliopisto	Eri mieltä	10		Profiili ja vastaukset
Timo Kuosmanen	Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto	Vahvasti samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Tomi Kyyrä	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Ei mielipidettä			Profiili ja vastaukset
Markus Lahtinen	PTT	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Teemu Lyytikäinen	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Eri mieltä		Finanssipolitiikka on elvyttävää, vaikka suhdannetilanne arvioidaan neutraaliksi ja menoissa on kasvupaineita. Kts talouspolitiikan arviointineuvoston lausunto: https://www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi/wordpress/wp-content/uploads/2019/10/Valtiovarainvaliokunnalle_20191018.pdf	Profiili ja vastaukset
Mika Mailiranta	Työn ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopisto	Eri mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Niku Määttänen	Helsingin yliopisto ja Helsinki GSE	Eri mieltä	6	Minusta linja on turhan kevyt ottaen huomioon kuinka hyvä suhdannetilanne Suomessa nyt on.	Profiili ja vastaukset
Tapio Palokangas	Helsingin yliopisto	Eri mieltä	6	Liikaa alijäämäinen	Profiili ja vastaukset
Matti Pohjola	Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu	Samaa mieltä	8	Matalasuhdanteessa elvyttäminen on järkevää finanssipolitiikkaa.	Profiili ja vastaukset
Olli-Pekka Ruuskanen	Pellervon taloustutkimus, Vaasan yliopisto	Eri mieltä Aiemmat vastaukset Samaa mieltä 2020-01-07			Profiili ja vastaukset
Hannu Salonen	Turun yliopisto	Epävarma	5		Profiili ja vastaukset
Rune Stenbacka	Svenska handelshögskolan	Samaa mieltä	4		Profiili ja vastaukset
Juha Tervala	Helsingin yliopisto	Vahvasti eri mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Marko Terviö	Aalto-yliopisto	Epävarma	2		Profiili ja vastaukset
Janne Tukiainen	Turun yliopisto	Samaa mieltä	3		Profiili ja vastaukset
Roope Uusitalo	Helsingin yliopisto	Eri mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Jutta Viinikainen	Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu	Eri mieltä	3		Profiili ja vastaukset
Jouko Vilmunen	Turun yliopisto/kauppakorkeakoulu	Epävarma Aiemmat vastaukset Eri mieltä 2020-04-14	4	Vastasyklisyys on liiaksi etupainotteinen. Riskinä on, että alijäämästä ainakin osa muodostuu rakenteelliseksi. Nyt finanssipolitiikan suhdanneaktiivisuutta pitäisi vaimentaa ja keskittyä toimenpiteisiin, joilla tuetaan työllisyysasteen nostamista ja julkisen talouden kestävyyttä.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Juuso Välimäki	Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset