Koronakriisi ei merkitse paluuta tiukasti säänneltyyn talousjärjestelmään

Vain kymmenen prosenttia ekonomisteista katsoo, että koronakriisi veisi Suomen pitkäksi aikaa huomattavasti interventionalistisempaan talouspolitiikkaan, jossa kilpailun ja markkinamekanismien roolia vähennettäisiin ja sääntelytoimia lisättäisiin merkittävästi. Toista mieltä on selvä enemmistö (73 %) ja 14 prosenttia on kannastaan epävarma tai vailla mielipidettä. Kommenteissaan useat taloustieteilijät toteavat, että vaikka julkisen vallan voimakkaitakin interventioita tarvitaan nyt, ei markkinamekanismien vaikutusta taloudessa ole syytä vähentää pitkäksi aikaa.

Kysymys: Tämänhetkisen tiedon valossa on todennäköistä, että Suomessa on tarpeen siirtyä pitkäksi aikaa huomattavasti interventionalistisempaan talouspolitiikkaan, jossa kilpailun ja markkinamekanismien roolia vähennetään ja julkisen vallan sääntelytoimia lisätään merkittävästi.

Vastaaja	Yliopisto/tutkimuslaitos	Vastaus	Varmuus	Kommentti	Profiili ja vastaukset
Luis Alvarez		Eri mieltä	9		Profiili ja vastaukset
Petri Böckerman	Jyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABORE	Epävarma	5		Profiili ja vastaukset
Essi Eerola	VATT	Eri mieltä	3	Taloustilanteeseen liittyy toki tällä hetkellä erittäin suurta epävarmuutta. Silti mielestäni ensisijaisia toimia ovat koronakriisin aiheuttamasta talouskriisistä kärsivien yritysten tukeminen ja ihmisten toimeentulon varmistaminen. Toki kriisin aikana rajutkin sääntelytoimet voivat olla perusteltuja. Muiden ihmisten kohtaaminen aiheuttaa nyt potentiaalisesti negatiivisen ulkoisvaikutuksen, ja yleensä pelkät suositukset eivät sellaisessa tilanteessa ole riittäviä.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Mika Haapanen	Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu	Epävarma	6		Profiili ja vastaukset
Seppo Honkapohja	Aalto Yliopiston KKK	Samaa mieltä	7	Kysymys on vähän yleinen. Politiikan interventioiden rakenne on yksi avainkysymyksistä.	Profiili ja vastaukset
Anni Huhtala	VATT	Eri mieltä		Julkista valtaa ja sääntelyä tarvitaan aina, kun markkinat epäonnistuvat. Sääntelyllä puututaan esim. ulkoisvaikutuksiin, joita markkinat eivät hinnoittele, eivätkä siten ohjaa talouden toimintaa tehokkaasti kuten koronapandemia tai ympäristöongelmat osoittavat. Muutoin ei.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Ari Hyytinen	Hanken	Vahvasti eri mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Edvard Johansson	Åbo Akademi	Eri mieltä			Profiili ja vastaukset
Esa Jokivuolle	Suomen Pankki	Ei mielipidettä			Profiili ja vastaukset
John M. Juselius	Suomen Pankki	Eri mieltä			Profiili ja vastaukset
Markus Jäntti	Tukholman yliopisto	Eri mieltä	8	On vaikea nähdä miksi tähän olisi syytä tai että se edes nykyisten kv-velvoitteiden, etenkin EU:n suunnalla, olisi mahdollista.	Profiili ja vastaukset
Panu Kalmi	Vaasan yliopisto	Eri mieltä		Mitä tuossa tarkoittaa pitkä aika? Jonkun aikaa näin tulee varmaankin olemaan, mutta toivottavasti ei yhtään sen pidempään kuin on tarvetta.	Profiili ja vastaukset
Aki Kangasharju	Elinkeinoelämän tutkimuslaitos	Vahvasti eri mieltä	10	Miksi ihmeessä pitäisi? Eikö tämä talouden sulkeminen osoita juuri sen, miten julkisen talouden, ihmisten ja koko kansantalouden käy, jos markkinatalouden ei anneta toimia.	Profiili ja vastaukset
Vesa Kanniainen	Helsingin yliopisto	Vahvasti eri mieltä	9	Asia on juuri päinvastoin. Kun epidemia saadaan hallintaan, tarvitaan niiden rakenteellisten muutosten vauhdittamista, joiden avulla BKT saadaan kasvu-uralle. Sitä ei voi toteuttaa suunnitelmatalouden periaatteilla. Nokian taannoinen nousu hidasti tarpeellisten uudistusten toimeenpanemista ja Suomi on vertailumaita jäljessä 15 vuotta etenkin työmarkkinoiden uudistamisessa ja siirtymisessä korkoratismista Ruotsin, Tanskan ja Saksan toimivien esikuvien mukaisiin käytäntöihin.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Ohto Kanninen	Labore	Epävarma	6	Ei tule mieleen mitään esimerkkiä, missä markkina-/hintamekanismia kannattaisi vähentää. Merkittäviä interventioita tarvitaan ja on tulossa tulonsiirtoihin ja kokonaiskysyntään liittyen. Vinkki kysymysenasetteluun: sanat “huomattavasti“ ja “merkittävästi“ kannattaisi pudottaa pois, sillä vastausvaihtoehdoissa on jo “vahvasti“.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Seppo Kari	VATT	Epävarma	6	Ehkä siinä mielessä, että kriiseissä keskeisten hyödykkeiden osalta tulisi luoda laajempaa kotimaista tuotantoa. Ei välttämättä muuten.	Profiili ja vastaukset
Antti Kauhanen	Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu	Vahvasti eri mieltä	9	Tällaisen kriisin aikana tarvitaan valtion interventioita alueilla, joissa niitä normaalioloissa ei tarvita. En näe kuitenkaan mitään syytä, miksi tilanteen normalisoituessa kilpailua ja markkinamekanismin toimintaa tulisi rajoittaa.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Karlo Kauko	Suomen Pankki	Eri mieltä	3		Profiili ja vastaukset
Ilkka Kiema	Työn ja talouden tutkimus LABORE	Eri mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Juha Kilponen	Suomen Pankki	Vahvasti eri mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2020-06-23	8		Profiili ja vastaukset
Jarmo Kontulainen		Ei mielipidettä Aiemmat vastaukset Vahvasti eri mieltä 2020-06-23	5		Profiili ja vastaukset
Iikka Korhonen	Suomen Pankki	Eri mieltä	7	Suomen kaltainen huoltovarmuusajattelu, jossa julkinen ja yksityinen sektori toimivat yhteistyössä, on osoittanut kriisissä voimansa. Tulevaisuudessa kiinnitetään varmasti enemmän huomiota lääkkeiden ja etenkin lääkeaineiden valmistukseen Euroopassa (Kiinan ja Intian sijaan).Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Mika Kortelainen	Turun yliopisto	Samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Tuomas Kosonen	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Eri mieltä	7	Koronavirusepidemian hillitsemiseksi on tehtävä toimenpiteitä, jotka antavat normaalia huomattavasti suuremman roolin julkiselle sektorille. Ei ole kuitenkaan selvää miksi tällaisia toimia tai julkisen sektorin roolia pitäisi jatkaa kun epidemiasta on selvitty. Jos kysymys koskee epidemian jälkeistä aikaa, ei mielestäni siinä ole välttämättä syytä hillitä markkinamekanismeja. Toki valtion varmaan pitää jatkaa työttömien ja yritysten tukemista ja rahoittaa näitä toimenpiteitä mahdollisesti esimerkiksi nykyistä kireämmällä verotuksella, mutta tämä ei itsessään ole markkinamekanismien rajoittamista.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Kaisa Kotakorpi	Tampereen yliopisto; VATT	Epävarma		Toki julkisen vallan rooli koronakriisin hoitamisessa on keskeinen. Aiheutuuko pysyviä muutoksia sääntelytarpeeseen? Koronakriisi eroaa aiemmista esim. finanssikriisistä ainakin siinä, että sen perimmäinen syy ei liity talouden rakenteisiin. Esim. finanssikriisi toi esiin puutteita rahoitussektorin sääntelyssä. Vastaavanlaista ilmiselvää seurausta koronakriisillä ei nähdäkseni ole, vaikkakin sen seurausten hoitoon markkinoiden toiminta / toimimattomuus vaikuttaa (esim. yritysten tukeminen kriisitilanteessa, jossa yksityiset rahoitusmarkkinat eivät välttämättä tarjoa riittäviä keinoja). Lisäksi kriisi on tehnyt ilmeiseksi julkisen sektorin toimintojen keskeisen roolin yhteiskunnassa vrt. ”yhteiskunnan toiminnan kannalta keskeiset alat” joihin poikkeustilan käyttöönoton yhteydessä viitattiin – esim. terveydenhuolto, hoivapalvelut. Julkisen vallan rooli tuskin pienenee, mutta en näe ilmeistä syytä ”merkittävään”, ”huomattavaan” lisäykseen ”pitkäksi aikaa” -kysymyksen muotoilu on voimakasNäytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Klaus Kultti	helsingin yliopisto	Vahvasti eri mieltä	9		Profiili ja vastaukset
Timo Kuosmanen	Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto	Eri mieltä	8	En näe, että koronakriisi johtuisi markkinoiden epäonnistumisesta, tai että sääntelyn lisääminen auttasi kriisistä selviytymisessä, pikemminkin päinvastoin. Talouspoliittista elvytystä tarvitaan, mutta sääntelyn kasvattaminen koronakriisin varjolla kuulostaa mielestäni hyvin epäilyttävältä.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Tomi Kyyrä	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Eri mieltä	6		Profiili ja vastaukset
Markus Lahtinen	PTT	Eri mieltä		Suomen vahvuus kriisissä on ollut julkisen vallan keskeinen rooli talouspolitiikassa jo ennen kriisiä. Ei ole syytä lisätä julkisen vallan roolia entisestään. Suomen yksi heikkous on ennen kriisiä on ollut kilpailun vähäisyys, joten ei pidä pahentaa tätä ongelmaa kriisin varjolla.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Mika Mailiranta	Työn ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopisto	Epävarma	7		Profiili ja vastaukset
Topi Miettinen	Svenska Handelshögskolan	Eri mieltä	7	Hiukan epäselväksi jää, mitä tällä tarkoitetaan. Jos kyse on verraten lyhyestä aikavälistä ja puhutaan hyvin rajatusti sairaanhoidon kannalta keskeisistä tuotteista / palveluista, vastaus saattaa olla kyllä, muilta osin vastaus on ei.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Niku Määttänen	Helsingin yliopisto ja Helsinki GSE	Vahvasti eri mieltä	9		Profiili ja vastaukset
Elias Oikarinen	Oulun yliopisto	Vahvasti eri mieltä	7	Ei “pitkäksi aikaa“!	Profiili ja vastaukset
Tapio Palokangas	Helsingin yliopisto	Eri mieltä	9	Mitä tarkoitetaan interventionaalisella talouspolitiikalla? Eiköhän markkinavoimien ja julkisen säätelyn välillä ole jo olemassa selkeä tasapaino.	Profiili ja vastaukset
Matti Pohjola	Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu	Vahvasti eri mieltä	9		Profiili ja vastaukset
Olli-Pekka Ruuskanen	Pellervon taloustutkimus, Vaasan yliopisto	Eri mieltä			Profiili ja vastaukset
Hannu Salonen	Turun yliopisto	Samaa mieltä	6	Samaa mieltä sillä varauksella että sääntelyn keston pituutta on vaikea nyt arvioida.	Profiili ja vastaukset
Matti Sarvimäki	Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu	Vahvasti eri mieltä	7	Julkisen vallan interventioita tarvitaan varmasti huomattavasti tavanomaista enemmän vähentämään koronakriisin aiheuttamaa laskusuhdannetta, mutta tämä on mahdollista ja perusteltua tehdä jokseenkin perinteisen finanssi- ja rahapolitiikan kautta. Lisäksi voi olla perusteltua käyttää poikkeuksellisia rajoituksia pandemian leviämisen hillitsemiseksi. Koronakriisin varjolla ei kuitenkaan ole perusteltua ryhtyä muuttamaan yhteiskunnan perusrakenteita.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Rune Stenbacka	Svenska handelshögskolan	Eri mieltä	6		Profiili ja vastaukset
Juha Tervala	Helsingin yliopisto	Vahvasti eri mieltä	9		Profiili ja vastaukset
Marko Terviö	Aalto-yliopisto	Vahvasti eri mieltä	10		Profiili ja vastaukset
Janne Tukiainen	Turun yliopisto	Vahvasti eri mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Hannu Vartiainen	Helsingin yliopisto	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Jutta Viinikainen	Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu	Vahvasti eri mieltä	8		Profiili ja vastaukset