Puolet ekonomisteista pitää lisäbudjetin toimenpidepaketin kokoa sopivana

Noin joka toinen (49 %) ekonomisteista pitää hallituksen lisätalousarvion yhteydessä esittämää 5,5 miljardin euron toimenpidekokonaisuutta oikein mitoitettuna. Toista mieltä on selvä viidesosa (19 %) ja kolmannes (33 %) on kannastaan epävarma tai vailla mielipidettä. Kommenteissaan useat taloustieteilijät toteavat, että ison kokoluokan elvytys on nyt paikallaan, mutta huomauttavat, että paketissa on myös menolisäyksiä, jotka eivät ole kiireellisiä tai jotka vaikuttavat vasta pitkällä viiveellä.

Kysymys: Hallituksen lisätalousarvion yhteydessä esittämä 5,5 mrd euron toimenpidekokonaisuus on mitoitukseltaan oikea suhdannetilanne huomioon ottaen.

Vastaaja	Yliopisto/tutkimuslaitos	Vastaus	Varmuus	Kommentti	Profiili ja vastaukset
Petri Böckerman	Jyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABORE	Epävarma	5		Profiili ja vastaukset
Essi Eerola	VATT	Eri mieltä	4	Siinä mielessä, että vaikuttaa sisältävän menolisäyksiä, jotka eivät ole kiireellisiä.	Profiili ja vastaukset
Mika Haapanen	Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu	Ei mielipidettä	5		Profiili ja vastaukset
Seppo Honkapohja	Aalto Yliopiston KKK	Samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Ari Hyytinen	Hanken	Samaa mieltä	6		Profiili ja vastaukset
Edvard Johansson	Åbo Akademi	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Esa Jokivuolle	Suomen Pankki	Samaa mieltä	6		Profiili ja vastaukset
Markus Jäntti	Tukholman yliopisto	Samaa mieltä	6		Profiili ja vastaukset
Panu Kalmi	Vaasan yliopisto	Ei mielipidettä			Profiili ja vastaukset
Aki Kangasharju	Elinkeinoelämän tutkimuslaitos	Samaa mieltä	8	Se olisi kokoluokaltaan hyvä, jos kohdentuisi oikein sekä ajallisesti että käyttötarkoituksen mukaan.	Profiili ja vastaukset
Vesa Kanniainen	Helsingin yliopisto	Samaa mieltä	7	- rajoilla ollaan, kestävyysvaje 2-kertaistuu 7 mrd:iin - Leviatan riski olemassa: pystyykö vasemmistohallitus pysäyttämään velkaantumisen;	Profiili ja vastaukset
Ohto Kanninen	Labore	Samaa mieltä	6	Tämä paketti on kokoluokaltaan hyvä. Jatkossa luultavasti tarvitaan lisää finanssipoliittista elvytystä. Kaikkia paukkuja ei kuitenkaan kannata laittaa heti, koska emme vielä voi tietää miten koronatilanne kehittyy.	Profiili ja vastaukset
Seppo Kari	VATT	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Karlo Kauko	Suomen Pankki	Samaa mieltä	3		Profiili ja vastaukset
Ilkka Kiema	Työn ja talouden tutkimus LABORE	Eri mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Juha Kilponen	Suomen Pankki	Epävarma	8		Profiili ja vastaukset
Jarmo Kontulainen		Ei mielipidettä Aiemmat vastaukset Eri mieltä 2020-06-23	5	Paketti rasittaa jo ennestään kestävyysvajeesta kärsivää valtion ja kuntien taloutta. Konsolidoinnin jättäminen ilman sitoumuksia tulevaisuuteen on huonoa talouspolitiikkaa.	Profiili ja vastaukset
Iikka Korhonen	Suomen Pankki	Samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Mika Kortelainen	Turun yliopisto	Samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Tuomas Kosonen	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Samaa mieltä	7	Koronakriisi aiheuttaa melko syvän loven talouteen ja tämän hetkisen tiedon valossa sitä paikkaamaan tarvitaan tämän mittaluokan lisätalousarvio.	Profiili ja vastaukset
Kaisa Kotakorpi	Tampereen yliopisto; VATT	Epävarma		Kokonaisuus on tietysti massiivinen ja aivan eri kokoluokkaa aiempiin lisäbudjetteihin verrattuna. Tilanne on myös poikkeuksellinen. Mukana on kuitenkin merkittävän kokoisia kokonaisuuksia, jotka eivät vaikuta kuuluvan lisätalousarvioon. Tässä mielessä mitoituksessa on kritisoitavaa. Muilta osin en ole käynyt riittävällä tarkkuudella läpi, puuttuuko jotain tai onko kaikkien hyvin perusteltujen erien mitoitus oikeanlainen. Merkittävä osa paketista on tulonsiirtoa julkisen sektorin sisällä (valtiolta kunnille).Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Klaus Kultti	helsingin yliopisto	Eri mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Timo Kuosmanen	Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto	Eri mieltä	6	Mielestäni tukipaketti on liian pieni suhteessa Suomen BKT:hen ja valtion velkaan, kun huomioidaan miten syvästä kriisistä on kysymys.	Profiili ja vastaukset
Tomi Kyyrä	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Epävarma	4		Profiili ja vastaukset
Markus Lahtinen	PTT	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Teemu Lyytikäinen	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Epävarma			Profiili ja vastaukset
Mika Mailiranta	Työn ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopisto	Samaa mieltä	4		Profiili ja vastaukset
Topi Miettinen	Svenska Handelshögskolan	Samaa mieltä	5		Profiili ja vastaukset
Niku Määttänen	Helsingin yliopisto ja Helsinki GSE	Epävarma	5	Emme vielä tiedä kovinkaan tarkkaan, missä määrin talous on jo lähtenyt elpymään tartuntavaaran laskun ja rajoitusten höllentämisen myötä. Siksi on vielä myös epäselvää, kuinka suurta finanssipoliittista elvytystä lopulta tarvittaisiin.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Elias Oikarinen	Oulun yliopisto	Epävarma	5		Profiili ja vastaukset
Tapio Palokangas	Helsingin yliopisto	Epävarma		Sama kuin edellä	Profiili ja vastaukset
Tuomas Pekkarinen	VATT	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Hannu Piekkola	Vaasan yliopisto	Eri mieltä	7	Oletan talouden toipuvan oletettua nopeammin.	Profiili ja vastaukset
Matti Pohjola	Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu	Samaa mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Ritva Reinikka		Samaa mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2021-04-20	7		Profiili ja vastaukset
Olli-Pekka Ruuskanen	Pellervon taloustutkimus, Vaasan yliopisto	Epävarma			Profiili ja vastaukset
Hannu Salonen	Turun yliopisto	Ei mielipidettä	7		Profiili ja vastaukset
Rune Stenbacka	Svenska handelshögskolan	Samaa mieltä	6		Profiili ja vastaukset
Juha Tervala	Helsingin yliopisto	Eri mieltä	7	Lisätalousarvio on suurelta osin automaattisten vakauttajien toimintaan: taantumassa verotulot laskevat ja sosiaaliset tulonsiirrot kasvavat. Se on vain osin tarveharkintaista elvyttämistä. Kaikki toimet eivät edes toteudu 2020. ”Hallitus sitoutuu varaamaan liikenteen hallinnonalan toimenpiteisiin 755,8 M€. Hankkeiden kustannukset jakautuisivat useille vuosille (2020-2031) […] Lisäksi valtio sitoutuu rahoittamaan kunnallistekniikka-avustuksia ja valtion tukemaan asuntotuotantoon liittyviä käynnistysavustuksia 180 milj. eurolla vuosina 2020–2023.” Näiden toimien vaikutus vuositasolla on olematon. ”Elvytyskokonaisuuteen sisältyy useita väyläverkon kehittämishankkeita, joiden valtuudet ovat yhteensä noin 404 miljoonaa euroa.” Summa on pieni verrattuna BKT:hen. Infrainvestoinnit ovat järkevä keino elvyttää taloutta, mutta niiden suuruus on todella mitätön.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Marko Terviö	Aalto-yliopisto	Samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Janne Tukiainen	Turun yliopisto	Samaa mieltä	4		Profiili ja vastaukset
Roope Uusitalo	Helsingin yliopisto	Epävarma	7	Merkittävä elvvytyspaketti on periaatteessa paikallaan, mutta kasvattaa luonnollisesti velkaa ja budjetin sopeuttaminen myöhemmin voi osoittautua vaikeaksi.	Profiili ja vastaukset
Hannu Vartiainen	Helsingin yliopisto	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Jouko Vilmunen	Turun yliopisto/kauppakorkeakoulu	Epävarma	4	Vaikea sanoa. Iso osa koronasokin vaikutuksista liittyy yritystoiminnan haasteisiin. Mahdolliset kokonaiskysyntäongelmat seuraavat edustavat ”toisen aallon” koronalriisin vaikutuksia.	Profiili ja vastaukset
Juuso Välimäki	Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu	Eri mieltä			Profiili ja vastaukset
Pablo Warnes	Aalto University	Ei mielipidettä			Profiili ja vastaukset