Kolmasosa (32 %) ekonomistipaneelin jäsenistä arvioi, ettei sote-uudistuksessa syntyville itsehallinnollisille hyvinvointialueille tule antaa verotusoikeutta. Neljä kymmenestä (42 %) puoltaisi maakunnallista verotusoikeutta ja reilu neljäosa (27 %) on kannastaan epävarma tai vailla mielipidettä. Kommenteissaan maakuntaveroa puoltavat taloustieteilijät toteavat, että ilman verotusoikeutta hyvinvointialueelle ei voi syntyä riittäviä taloudellisia kannustimia. Maakuntaveroa tarpeettomana pitävät puolestaan huomauttavat, että merkittävä osa sote-rahoituksesta tulee jatkossakin joka tapauksessa valtiolta, jolla on myös intressi pyrkiä ohjaamaan varojen käyttöä.
Kysymys: Mikäli julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjinä toimivat jatkossa itsehallinnolliset hyvinvointialueet, tulee niiden toiminta rahoittaa pääosin valtion budjetista, eikä alueille ole syytä antaa verotusoikeutta.
Vastaaja | Yliopisto/tutkimuslaitos | Vastaus | Varmuus | Kommentti | Profiili ja vastaukset | ||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Petri Böckerman | Jyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABORE | Epävarma | 5 | Profiili ja vastaukset | |||||
Mikael Collan | VATT | Samaa mieltä | 6 | Jos alueet keräävät käyttövaransa itse omalta väestöltään voi se johtaa alueiden väliseen kilpailuun, joka mahdollisesti auttaa tehokkuuteen, mutta voi luoda eriarvoisuutta. Vaikea kysymys. | Profiili ja vastaukset | ||||
Essi Eerola | VATT | Eri mieltä | 7 | Palvelujen järjestämisen siirtäminen hyvinvointialueille voi johtaa säästöihin, mutta verotusoikeuden puuttuminen heikentää merkittävästi alueiden kannustimia. Ilman verotusoikeutta hyvinvointialueilla ei oikeastaan ole mahdollisuutta hyödyntää omalla alueellaan syntyneitä säästöjä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Mika Haapanen | Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu | Epävarma | 5 | Profiili ja vastaukset | |||||
Jarkko Harju | Tampereen yliopisto | Eri mieltä | 3 | Profiili ja vastaukset | |||||
Seppo Honkapohja | Aalto Yliopiston KKK | Samaa mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Ari Hyytinen | Hanken | Samaa mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | |||||
Edvard Johansson | Åbo Akademi | Eri mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Esa Jokivuolle | Suomen Pankki | Vahvasti samaa mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | |||||
Panu Kalmi | Vaasan yliopisto | Epävarma | Profiili ja vastaukset | ||||||
Aki Kangasharju | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos | Ei mielipidettä | 5 | Profiili ja vastaukset | |||||
Vesa Kanniainen | Helsingin yliopisto | Samaa mieltä | 8 | Terveydenhuoltojärjestelmän vahvuus Suomessa perustuu siihen, että kaikki osallistuvat sen rahoittamiseen ja myös saavat palvelut. Rahoituksen tulisi tulla jatkossa valtion budjetista eikä erillisen maakuntaveron muodossa. | Profiili ja vastaukset | ||||
Ohto Kanninen | Labore | Epävarma | 2 | Profiili ja vastaukset | |||||
Seppo Kari | VATT | Samaa mieltä | 3 | Kannustaminen vastuulliseen taloudenpitoon puoltaa verotusoikeutta. Erot alueiden talouskehityksessä herättävät kysymyksen kuinka realistinen tämä ajatus on. Valtion rooli rahoituserojen tasoittajana tulee olemaan väistämättä suuri.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Ilkka Kiema | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Eri mieltä | 5 | Profiili ja vastaukset | |||||
Juha Kilponen | Suomen Pankki | Ei mielipidettä
| Profiili ja vastaukset | ||||||
Jarmo Kontulainen | Samaa mieltä
| 8 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Iikka Korhonen | Suomen Pankki | Eri mieltä | 6 | Mitkä ovat insentiivit kustannusten kasvun hillitsemiseksi ja parhaiden käytäntöjen omaksumiseksi? | Profiili ja vastaukset | ||||
Mika Kortelainen | Turun yliopisto | Vahvasti eri mieltä | 9 | Taloustieteellinen kirjallisuus antaa vahvat perusteet palvelujärjestäjien eli tässä tapauksessa hyvinvointialueiden verotusoikeudelle. Ilman verotusoikeutta hyvinvointialueiden kannustimet palvelujen kustannustehokkaaseen järjestämiseen ovat vähäiset, koska hyvinvointialueiden kannustin on käyttää kaikki valtiolta saatava rahoitus sekä pyrkiä hankkimaan lisää valtionrahoitusta. Verotusoikeus eli osavastuu sote-palvelujen rahoituksesta taas luo kannusteet kustannusten hillintään ja kustannustehokkaampaan palvelutuotantoon. Hyvinvointialueiden verotusoikeus ei kuitenkaan tarkoita etteikö osa rahoituksesta voisi tulla kuntien tapaan valtiolta. Sote-uudistuksen tavoitteiden kannalta parempaan ratkaisuun päästäisiinkin valtionrahoituksen ja verotusoikeuden yhdistelmällä kuin kummallakaan näistä yksinään.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Tuomas Kosonen | Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Epävarma | 6 | Asiaan liittyy se, että jos nyt toimintaa rahoitetaan kuntien toimesta (tosin valtionosuusjärjestelmän kautta valtio osallistuu), olisi rahoituksen siirtäminen valtion budjettiin kohti paljon keskitetympää mallia. Tämä voi lisätä tehokkuutta, mutta on aika epävarmaa. Kuntien rahoitusmallissa voi olla perusteluna, että kunta päättää mihin toimintaan rajalliset resurssinsa käyttävät, ja tämä voi kaanustaa tehostamaan toimintaa verrattuna tilanteeseen jossa valtio vastaa rahoituksesta. Jos toiminta siirtyy hyvinvointialueiden järjestettäväksi, loogisesti silloin siirtyisi rahoituskin sinne. Mutta jos terveyspalvelut pitää kuitenkin lakisääteisesti tietyllä standardilla järjestää, voi tehostamisvara olla varsin suppea joka tapauksessa. Jos rahoitus on hyvinvointialueilla syntyy myös ylimääräinen hallinnollinen porras kun verot pitää jotenkin kerätä. Veroaste ei välttämättä nouse jos kuntaverot vastaavasti alenevat.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Kaisa Kotakorpi | Tampereen yliopisto; VATT | Eri mieltä
| 9 | Verotusoikeus parantaisi kannustimia oleellisesti, koska hyvinvointialueilla olisi tällöin osavastuu palveluiden rahoittamisesta, ja säästöt jäisivät maakunnan asukkaiden hyödyksi kun veroprosenttia voitaisiin alentaa. Tutkimuskirjallisuuden perusteella ei ole syytä olettaa, että hyvinvointialueiden verotusoikeus johtaisi kokonaisveroasteen kasvuun. Taloustieteen tutkimuskirjallisuus puoltaa verotusoikeuden antamista hyvinvointialueille.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Timo Kuosmanen | Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto | Vahvasti samaa mieltä | 6 | Profiili ja vastaukset | |||||
Tero Kuusi | Etla | Samaa mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | |||||
Tomi Kyyrä | Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Ei mielipidettä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Markus Lahtinen | PTT | Eri mieltä | Alueille tulee jatkossa antaa verotusoikeus. Verolla tulee kattaa vain pieni osa kaikista sote-kustannuksista, koska muutoin uudistuksen sote-palvelujen alueelliset tasa-arvotavoiteet eivät toteudu.Asiassa pitää edetä vaihe kerrallaan, koska kyseessä on jo itsessään suuri reformikokonaisuus. Maakuntaveroa säädettäessä pitää huolehtia, että ratkaisu ei nosta kokonaisveroasetetta.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Teemu Lyytikäinen | Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Vahvasti eri mieltä | 7 | Verotusoikeus kannustaisi maakuntia järjestämään sote-palvelut kustannuksia säästäen ilman valtion ohjausta. Matalakin maakuntavero riittäisi luomaan kannusteet säästäväisyyteen kunhan marginaalinen menoeuro katetaan omilla verotuloilla. Toisaalta maakuntaveron taso (tai kääntäen valtionosuusprosentti) vaikuttaa siihen, kuinka merkittävästi sairastavuuden sisällyttäminen valtionrahoituksen määräytymiskriteereihin heikentää ennaltaehkäisyn kannusteita. Maakuntien verotusoikeus mahdollistaisi palvelutason ja menojen asettamisen kunkin maakunnan äänestäjien toiveiden mukaiseksi. Tämä voidaan nähdä ongelmaksi yhdenmukaisia palveluja koskevan tavoitteen näkökulmasta, mutta jostain toisesta näkökulmasta sitä voidaan pitää toivottavana.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Mika Mailiranta | Työn ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopisto | Eri mieltä | 3 | Profiili ja vastaukset | |||||
Topi Miettinen | Svenska Handelshögskolan | Ei mielipidettä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Hennamari Mikkola | Kansaneläkelaitos | Vahvasti samaa mieltä | Osa hyvinvointialueista on niin pieniä, ettei niille ole syytä antaa verotusoikeutta. Jos alueet olisivat suurempia verotusoikeus voi kannustaa kustannusten hillintään. Toisaalta valtion rahoitus takaa sen, että valtio voi jotenkin edes ohjata hyvinvointialueita.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Niku Määttänen | Helsingin yliopisto ja Helsinki GSE | Eri mieltä | 2 | Verotusoikeuden voisi kuvitella parantavan kannustimia esim. palvelutuotannon tehostamiseen. | Profiili ja vastaukset | ||||
Tapio Palokangas | Helsingin yliopisto | Samaa mieltä | 8 | Uusille hyvinvointialueille kaavaillut tehtävät ovat senluontoisia, että näin pienessä maassa ne olisi luotevaa jättää valtakunnan tasolle. Aikaisemmin meillä oli rikkaita ja köyhiä kuntia, joista jälkimmäisten verotulot eivät riittäneet palveluihin. Jos hyvinvointialueille annetaan verotusoikeus, niin silloin meille syntyy rikkaita ja köyhiä hyvinvointialueita, joista jälkimmäisten verotulot eivät riitä palveluihin.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Jukka Pirttilä | Helsingin yliopisto | Eri mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Matti Pohjola | Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu | Eri mieltä | 8 | Alueiden verotusoikeus vahvistaisi kannusteita tehostaa palvelujen tuotantoa. | Profiili ja vastaukset | ||||
Timm Prein | Helsingin yliopisto ja Helsinki GSE | Ei mielipidettä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Ritva Reinikka | Epävarma
| 5 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Olli-Pekka Ruuskanen | Pellervon taloustutkimus, Vaasan yliopisto | Epävarma | Profiili ja vastaukset | ||||||
Hannu Salonen | Turun yliopisto | Samaa mieltä | 1 | Profiili ja vastaukset | |||||
Rune Stenbacka | Svenska handelshögskolan | Eri mieltä
| 7 | Profiili ja vastaukset | |||||
Tuomo Suhonen | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Eri mieltä | 5 | Profiili ja vastaukset | |||||
Juha Tervala | Helsingin yliopisto | Epävarma | 4 | Profiili ja vastaukset | |||||
Marko Terviö | Aalto-yliopisto | Vahvasti eri mieltä | 8 | ks edellinen kysymys. | Profiili ja vastaukset | ||||
Janne Tukiainen | Turun yliopisto | Vahvasti eri mieltä | 9 | Valtion rahoitus synnyttää ns. yhteisresurssin ongelman, jossa poliitikoilla on kannustin vapaamatkustamiseen. Poliittisesti valittujen tahojen kannattaa pyrkiä kasvattamaan hyvinvointialueen menoja, koska kustannusten ylittyessä valtio eli käytännössä pääosin muiden alueiden veronmaksajat maksavat kulut. Suomesta on kuntaliitosten yhteydessä saatu vahvaa tutkimusnäyttöä siitä, että paikallispoliitikot myös reagoivat tällaisiin kannustimiin eli vapaamatkustavat odotetulla tavalla. Jos hyvinvointialueilla olisi oma veroinstrumentti, kannustimet tehokkuuteen syntyisivät verotuksen ja maakuntavaalien kautta: Palveluiden tehokkaampi järjestäminen johtaisi alempaan veroprosenttiin ja äänestäjät puolestaan palkitsisivat ne maakuntapoliitikot, jotka tuottaisivat parhaan palvelu-vero-paketin.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Roope Uusitalo | Helsingin yliopisto | Eri mieltä | 6 | Profiili ja vastaukset | |||||
Hannu Vartiainen | Helsingin yliopisto | Eri mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Jouko Vilmunen | Turun yliopisto/kauppakorkeakoulu | Samaa mieltä | 7 | Valtion rooli takaisi riittävän koordinaation hyvinvointialueiden välillä. Niin monessa tapauksessa - sekä kotimaisissa että ulkomaisissa - on nähty, että yhteisesti sovitut alueelliset tai hajautetut talouspolitiikan ja viranomaisratkaisut edellyttävät vahvaa koordinaatio toimiakseen. Tämän lisäksi pitäisi varmistaa poliittisen taloustieteen korostamat kannuste-, lobbaus-, välistäveto- yms. ongelmat.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Juuso Välimäki | Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu | Vahvasti samaa mieltä | 10 | Profiili ja vastaukset | |||||
Pablo Warnes | Aalto University | Ei mielipidettä | Profiili ja vastaukset |