Investointien luontovaikutuksia pitäisi arvottaa paremmin

Kolme neljästä (74 %) taloustieteilijästä katsoo, että suurilta investointihankkeilta tulisi edellyttää yhteiskunnallista kustannus-hyötyanalyysia, jonka taloudellisissa vaikutusarvioinneissa arvotetaan myös luontovaikutukset. Toista mieltä asiasta on vain kahdeksan prosenttia ja noin viidennes (18 %) on kannastaan epävarma tai vailla mielipidettä. Kommenteissaan useat ekonomistit katsovat, että nykyistä kattavampi tietopohja johtaisi parempiin päätöksiin, jossa ulkoisvaikutukset aidosti heijastuisivat myös investointiratkaisuihin. Taloustieteilijät kuitenkin huomauttavat, että ympäristövaikutusten mittaaminen rahassa on vaativaa.

Kysymys: Suurilta investointihankkeilta tulisi edellyttää yhteiskunnallista kustannus-hyötyanalyysia, jonka taloudellisissa vaikutusarvioinneissa arvotetaan myös luontovaikutukset (esim. biodiversiteetti).

Vastaaja	Yliopisto/tutkimuslaitos	Vastaus	Varmuus	Kommentti	Profiili ja vastaukset
Petri Böckerman	Jyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABORE	Samaa mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Mikael Collan	VATT	Samaa mieltä		Meillä on jo käytössä ympäristölupajärjestelmä, joka ottaa kantaa näihin asioihin.	Profiili ja vastaukset
Mika Haapanen	Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu	Samaa mieltä	5		Profiili ja vastaukset
Jarkko Harju	Tampereen yliopisto	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Seppo Honkapohja	Aalto Yliopiston KKK	Samaa mieltä Aiemmat vastaukset Epävarma 2021-09-20	5		Profiili ja vastaukset
Anni Huhtala	VATT	Vahvasti samaa mieltä	10	Uskon, että tämä parantaisi päätöksenteon tietopohjaa. Yleensäkin olisi hyödyllistä, jos VM tai jokin muu valtionhallinnon vastuutaho laatisi ohjeistuksen yhteiskunnallisen kustannus-hyötyanalyysin soveltamiseen. Mallia voisi ottaa vaikkapa HM Treasurylta, joka aktiivisesti päivittää Green Book:iaan tiedeyhteisön tuella, viimeksi mm. analyysissa sovellettavan yht.k.diskonttokoron (social discount rate) määrittämisen osalta. https://www.gov.uk/government/publications/the-green-book-appraisal-and-evaluation-in-central-governentNäytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Ari Hyytinen	Hanken	Samaa mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2021-09-20	9		Profiili ja vastaukset
Edvard Johansson	Åbo Akademi	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Esa Jokivuolle	Suomen Pankki	Samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
John M. Juselius	Suomen Pankki	Eri mieltä		More red tape, but unlikely that it will be very useful.	Profiili ja vastaukset
Panu Kalmi	Vaasan yliopisto	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Vesa Kanniainen	Helsingin yliopisto	Vahvasti samaa mieltä	10	Ympäristötuhojen taustalla on yhteishyödykkeiden tragedia: ulkoisvaikutuksia ei hinnoitella sosiaalisina kustannuksina. Yksityisen kustannus-hyötyanalyysin ohella yhteiskunnallisen kustannus-hyötyanalyysin laatiminen on kovin kannatettavaa. Se mahdollistaa suuryhtiöiden osakkeenomistajien arvojen heijastumisen yritysten investointipäätöksiin toisin kuin toimittaessa sen kriteerin pohjalta, että liikkeenjohto valitsee projektit pelkästään yksityisten voittojen perusteella. Tästä on tulossa perusteellinen kirjoitukseni Talous- ja yhteiskuntalehden seuraavassa numerossa.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Seppo Kari	VATT	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Karlo Kauko	Suomen Pankki	Epävarma		Julkisiin investointeihin tuo voisi sopia, poliittisen keskustelun tueksi. Jos yksityinen velvoitettaisiin tekemään sellainen, vaikuttaisiko se muuhun kuin paperisodan määrään?	Profiili ja vastaukset
Ilkka Kiema	Työn ja talouden tutkimus LABORE	Samaa mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2021-09-20	8		Profiili ja vastaukset
Juha Kilponen	Suomen Pankki	Ei mielipidettä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2021-09-20			Profiili ja vastaukset
Jarmo Kontulainen		Samaa mieltä	6		Profiili ja vastaukset
Iikka Korhonen	Suomen Pankki	Samaa mieltä		Hyvä miettiä vaikutuksia erilaisiin pääomamuotoihin.	Profiili ja vastaukset
Mika Kortelainen	Turun yliopisto	Samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Tuomas Kosonen	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Samaa mieltä	6	Ensinnäkin kustannus-hyötyanalyysi kannattaisi aina tehdä investointien kohdalla. Toiseksi päästöjen vähentäminen on sen verran yleinen teema kaikissa poliittisissa puheissa ja ohjelmissa, että sen pitäisi näkyä myös teoissa, mukaan lukien siinä että miten investointeja tehdään. Toki joissain invstoinneissa ympäristötekijät eivät ole merkittävässä asemassa suhteessa muihin kustannus-hyötyanalyysin tekijöihin. Esim investoinneissa osaamiseen (koulutus) osaamisen kehittäminen on tärkeintä, eikä kaikki tulevaisuuden opiskelijat voi suuntautua ympäristöalalle, vaikka on hyvä huomioida että esim vihreän teknologian osaamista on riittävästi. Sen sijaan rakentamisessa ja liikenteessä olisi erittäin tärkeää huomioida ympäristötavoitteet.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Klaus Kultti	helsingin yliopisto	Epävarma	10		Profiili ja vastaukset
Timo Kuosmanen	Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto	Samaa mieltä	7	Vaikka kustannus-hyötyanalyysissä on omat haasteensa, esim. ympäristövaikutusten mittaaminen rahassa, mahdollisten ulkoisvaikutusten tunnistaminen ja pohtiminen suurten investointihankkeitten yhteydessä on mielestäni itsessään tärkeätä.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Tomi Kyyrä	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Ei mielipidettä			Profiili ja vastaukset
Marita Laukkanen	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Teemu Lyytikäinen	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Ei mielipidettä			Profiili ja vastaukset
Mika Mailiranta	Työn ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopisto	Samaa mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Pauli Murto	Aalto-yliopisto	Vahvasti samaa mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Niku Määttänen	Helsingin yliopisto ja Helsinki GSE	Samaa mieltä	5	Käsittääkseni näin toimitaan ja nykyisin. Investointihankkeiden luontovaikutuksia arvioidaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn avulla ja arvattavasti lupia myönnettäessä kielteisiä ympäristövaikutuksia yritetään suhteuttaa hankkeen hyötyihin.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Elias Oikarinen	Oulun yliopisto	Samaa mieltä	6		Profiili ja vastaukset
Tapio Palokangas	Helsingin yliopisto	Samaa mieltä		Kaikin mokomin, ja tätähän jo tehdäänkin. Ongelmana on, miten biodiversiteetti voitaisiin objetiivisesti mitata, jotta sitä voitaisiin kustannus-hyötyanalyysissa käyttää hyväksi.	Profiili ja vastaukset
Hannu Piekkola	Vaasan yliopisto	Samaa mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2021-09-20			Profiili ja vastaukset
Jukka Pirttilä	Helsingin yliopisto	Epävarma			Profiili ja vastaukset
Matti Pohjola	Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu	Samaa mieltä	9		Profiili ja vastaukset
Ritva Reinikka		Samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Olli-Pekka Ruuskanen	Pellervon taloustutkimus, Vaasan yliopisto	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Hannu Salonen	Turun yliopisto	Samaa mieltä	6		Profiili ja vastaukset
Rune Stenbacka	Svenska handelshögskolan	Samaa mieltä	6		Profiili ja vastaukset
Tuomo Suhonen	Työn ja talouden tutkimus LABORE	Samaa mieltä	6		Profiili ja vastaukset
Juha Tervala	Helsingin yliopisto	Eri mieltä	4		Profiili ja vastaukset
Marko Terviö	Aalto-yliopisto	Eri mieltä	6	Investoinnit ja muu ihmisen toiminta ei tässä asiassa pitäisi vaatia erillistä systeemiä.	Profiili ja vastaukset
Janne Tukiainen	Turun yliopisto	Vahvasti samaa mieltä	9	On selvää että myös luontoarvot kuuluvat hyvään kustannus-hyöty -analyysiin.	Profiili ja vastaukset
Jouko Vilmunen	Turun yliopisto/kauppakorkeakoulu	Samaa mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2022-05-25	6		Profiili ja vastaukset
Juuso Välimäki	Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Pablo Warnes	Aalto University	Vahvasti samaa mieltä			Profiili ja vastaukset