Joka toinen (48 %) taloustieteilijä katsoo, että kansantalouden tilinpidossa pitäisi soveltaa kattavan varallisuuden (inclusive wealth) käsitettä luonnon tilan huomioimiseksi taloudellisen kehityksen mittaamisessa. Eri mieltä on vajaa viidesosa (18 %) ja reilu kolmasosa (36 %) on kannastaan epävarma tai ei ota kantaa. Kommenteissaan ekonomistit katsovat, että tavoitteena pitäisi olla luotopääoman arvottamisen kehittäminen, ei nykyisten mittarien korvaaminen uudella kokonaismittarilla.
Kysymys: Kansantalouden tilinpidossa pitäisi soveltaa kattavan varallisuuden (inclusive wealth) käsitettä luonnon tilan huomioimiseksi taloudellisen kehityksen mittaamisessa.
Vastaaja | Yliopisto/tutkimuslaitos | Vastaus | Varmuus | Kommentti | Profiili ja vastaukset | ||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Petri Böckerman | Jyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABORE | Epävarma | 5 | Profiili ja vastaukset | |||||
Mikael Collan | VATT | Ei mielipidettä | Mielestäni luonnon tilan mittareita ja kansantalouden mittareita ei ole nykytiedon valossa kovinkaan helppoa yhdistää. Kummankin mittaaminen erikseenkin on haasteellista. | Profiili ja vastaukset | |||||
Mika Haapanen | Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu | Ei mielipidettä | 5 | Profiili ja vastaukset | |||||
Jarkko Harju | Tampereen yliopisto | Samaa mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Seppo Honkapohja | Aalto Yliopiston KKK | Epävarma | 7 | Riippuu mittaamisen tarkkuudesta. | Profiili ja vastaukset | ||||
Anni Huhtala | VATT | Epävarma | 10 | Tässä on tärkeintä muistaa, ettei tavoitteena ole saada jokin uusi yksittäinen lukuarvo, jonka sisältöä ei ymmärretä tai muutosta osata tulkita. Oleellista on paneutua luontopääoman arvottamiseen aivan samoin kuin kansantalouden tiinpidon (SNA:n) kehitystyössä on taloustieteessä aikanaan ratkottu tuotannollisen ja inhimillisen pääoman mittaamisen ongelmia ja vaikeuksia.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Edvard Johansson | Åbo Akademi | Samaa mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Esa Jokivuolle | Suomen Pankki | Epävarma | Profiili ja vastaukset | ||||||
John M. Juselius | Suomen Pankki | Samaa mieltä | All resources that go into production should be measured including externalities. But measuring natural resources is a very difficult task, and the risk is that we will get it badly wrong (or worse, that it will get politicized).Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Panu Kalmi | Vaasan yliopisto | Ei mielipidettä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Vesa Kanniainen | Helsingin yliopisto | Samaa mieltä
| 10 | On hyvä, että BKT:lle kehitetään vaihtoehtoisia hyvinvoinnin mittareita. Tämä on aiheellista etenkin sen vahingon vuoksi, jota ihmiskunta toisen teollisuuden vallankumouksen myötä on luonnolle, maapallon eläimistölle ja luonnon monimuotoisuudelle aiheuttanut. Näitä on itse asiassa kehitetty jo vuosikymmenten ajan. En usko, että ne silti voivat korvata markkinoiden kautta tapahtuvan vaihdannan mittaria, joka on BKT, etenkään kansainvälisessä vertailussa. Kumpaakin tarvitaan.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Seppo Kari | VATT | Eri mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Karlo Kauko | Suomen Pankki | Eri mieltä | Olisi varmaan todella hankalaa kehittää kunnollinen mittari, joka mittaisi luontoarvoja rahassa jollain mielekkäällä tavalla. | Profiili ja vastaukset | |||||
Ilkka Kiema | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Epävarma
| 6 | Profiili ja vastaukset | |||||
Juha Kilponen | Suomen Pankki | Ei mielipidettä
| Profiili ja vastaukset | ||||||
Jarmo Kontulainen | Eri mieltä
| 6 | Luonnon tilan huomioiminen on ensiarvoisen tärkeää, mutta kansantalouden tilinpito mittaa kansantalouden tuotantoa, tuloja, tulojen käyttöä ja pääomanmuodostusta riippumatta siitä paraneeko elintaso vai ei. Tilinpitoa voidaan täydentää monella tavoin, mutta sen ydin pitää säilyttää läpinäkyvänä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Iikka Korhonen | Suomen Pankki | Samaa mieltä | 6 | Tilastoaineiston laajentaminen erilaisiin pääomalajeihin varmasti kannatettavaa. | Profiili ja vastaukset | ||||
Mika Kortelainen | Turun yliopisto | Epävarma | 7 | Profiili ja vastaukset | |||||
Tuomas Kosonen | Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Samaa mieltä | 6 | Tällainen voisi olla kiinnostava harjoitus lisämittarina kuvaamaan myös luonnon tilan kehitystä. Mittaamiseen liittyy aika paljon epävarmuuksia. En sotkisi nykyisiä mittareita tällä vaan tekisin uuden nykyisten rinnalle. | Profiili ja vastaukset | ||||
Klaus Kultti | helsingin yliopisto | Vahvasti eri mieltä | 10 | Profiili ja vastaukset | |||||
Timo Kuosmanen | Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto | Samaa mieltä | 7 | Vaikka kattavan varallisuuden mittaamiseen sisältyy edelleen hyvin suuria haasteita, mielestäni tämä on oikea kehityssuunta johon pyrkiä. | Profiili ja vastaukset | ||||
Tomi Kyyrä | Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Ei mielipidettä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Marita Laukkanen | Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Samaa mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Teemu Lyytikäinen | Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Ei mielipidettä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Mika Mailiranta | Työn ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopisto | Samaa mieltä | 3 | Profiili ja vastaukset | |||||
Pauli Murto | Aalto-yliopisto | Samaa mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | |||||
Niku Määttänen | Helsingin yliopisto ja Helsinki GSE | Epävarma | 5 | Siihen suuntaan on hyvä pyrkiä. Tehtävä on kuitenkin hyvin vaikea. Monien tähän käsitteeseen sisältyvien varallisuuserien arvottaminen ja yhteenlaskeminen on hyvin hankalaa jo sen takia, että niille ei ole olemassa markkinahintoja tai markkinahinnat ovat kaukana yhteiskunnallisesta arvosta. Siksi luulen, että ainakin toistaiseksi on mielekkäämpää seurata eri varallisuuserien kehitystä erikseen kuin laskea niitä yhteen yhdeksi tunnusluvuksi.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Elias Oikarinen | Oulun yliopisto | Samaa mieltä | 7 | Kyllä, mutta vain lisäinformaationa, eli ei perinteisen BKT:n sijaan vaan sen ohella. | Profiili ja vastaukset | ||||
Tapio Palokangas | Helsingin yliopisto | Eri mieltä | 8 | Kaikki indeksit ovat aina jollakin tavalla puutteellisia. Tehdään “kattavasta varallisuudesta“ oma indeksinsä, jota voitaisiin käyttää muiden indeksien rinnalla, sen sijaan, että sotkettaisiin se kansantuloindeksin kanssa, joka on laadittu aivan muuhun tarkoitukseen.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Hannu Piekkola | Vaasan yliopisto | Samaa mieltä
| 6 | Ensi vaiheessa toki vasta satelliittitilinpidossa. | Profiili ja vastaukset | ||||
Jukka Pirttilä | Helsingin yliopisto | Samaa mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Matti Pohjola | Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu | Vahvasti samaa mieltä | 10 | Profiili ja vastaukset | |||||
Ritva Reinikka | Samaa mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Olli-Pekka Ruuskanen | Pellervon taloustutkimus, Vaasan yliopisto | Samaa mieltä
| Profiili ja vastaukset | ||||||
Hannu Salonen | Turun yliopisto | Samaa mieltä | 6 | Profiili ja vastaukset | |||||
Torsten Santavirta | Helsingin yliopisto | Epävarma | 5 | Profiili ja vastaukset | |||||
Rune Stenbacka | Svenska handelshögskolan | Samaa mieltä | 4 | Profiili ja vastaukset | |||||
Tuomo Suhonen | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Samaa mieltä | 5 | Profiili ja vastaukset | |||||
Juha Tervala | Helsingin yliopisto | Vahvasti samaa mieltä | 6 | Erilaisia mittareita tarvitaan mittaamaan eriasioita. | Profiili ja vastaukset | ||||
Marko Terviö | Aalto-yliopisto | Epävarma | 8 | Luonnon tilaa on tärkeää seurata myös tilastollisesti, tavalla joka on toteutukseltaan päivänpolitiikan yläpuolella. Se ei tarkoita, että kansantalouden tilinpito on oikea paikka sille seurannalle. | Profiili ja vastaukset | ||||
Janne Tukiainen | Turun yliopisto | Vahvasti samaa mieltä | 7 | Tämä olisi hyvä uusi mittari vanhojen lisäksi, mutta vanhatkin hyvä säilyttää. | Profiili ja vastaukset | ||||
Roope Uusitalo | Helsingin yliopisto | Ei mielipidettä | 7 | Profiili ja vastaukset | |||||
Hannu Vartiainen | Helsingin yliopisto | Vahvasti eri mieltä | Uusia mittareita voidaan ja kannattaa kehittää mutta vanhoihin kajoamisessa pitää olla varovainen. Yli vuosien vertailtavuus tärkeää. | Profiili ja vastaukset | |||||
Jouko Vilmunen | Turun yliopisto/kauppakorkeakoulu | Samaa mieltä
| 6 | Profiili ja vastaukset | |||||
Juuso Välimäki | Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu | Eri mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Pablo Warnes | Aalto University | Ei mielipidettä | Profiili ja vastaukset |