30 prosenttia ekonomisteista arvioi, että ympäristöpoliittisista toimista (esim. hiilivero) aiheutuvat hinnannousut tulisi kompensoida niistä eniten kärsiville kuluttajille tai alueille kohdennetuilla tuilla. Hieman useampi (34 %) on kuitenkin kannastaan epävarma tai vailla mielipidettä ja reilu kolmasosa (36 %) torjuu ajatuksen kompensaatioista. Kompensaatioita puoltavien mielestä niitä voitaisiin kohdentaa heikossa asemassa oleville toimijoille, joiden on vaikea sopeuttaa toimintaansa lisäkustannusten välttämiseksi. Monet ekonomistit kuitenkin pitävät kompensoinnin kriteerejä vaikeasti määriteltävinä, ja kantavat myös huolta politiikkatoimien vaikuttavuuden vesittymisestä.
Kysymys: Ympäristöpoliittisista toimista (esim. hiilivero) aiheutuvat hinnannousut tulisi kompensoida niistä eniten kärsiville kuluttajille tai alueille kohdennetuilla tuilla.
Vastaaja | Yliopisto/tutkimuslaitos | Vastaus | Varmuus | Kommentti | Profiili ja vastaukset | ||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Petri Böckerman | Jyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABORE | Epävarma | 5 | Profiili ja vastaukset | |||||
Mikael Collan | VATT | Epävarma | Tyypillisesti erilaisten täsmäverojen tarkoituksena on kerätä tuottoja ja luoda kannusteita toimintatapojen muuttamiseksi. Mikäli kompensoidaan jonkun veron aiheuttamia kuluja, tällöin on riski siitä, että vesitetään kannustinvaikutus ja käytännössä nettotuotot pienenevät tai muuttuvat kompensaatiota saaneiden kuluttajien osalta jopa netto-negatiivisiksi. Tällöin tällaiset kompensaatiot muodostuvat de facto tulonsiirroiksi. Olisikin tärkeää erittäin kriittisesti miettiä mitä ympäristöpoliittisia, kustannuksia lisääviä toimia ylipäätään tehdään ja pohtia niiden vaikutuksia ja toimenpiteiden aikatauluja etukäteen tarkasti. Liian nopeat toimenpiteet voivat aiheuttaa ennalta arvaamattomia lopputulemia. Kaikenlaisten kompensointihimmelien rakentaminen tekee järjestelmistä monimutkaisia ja epäselviä. Tärkeintä on suunnitella ympäristöpoliittiset toimet niin hyvin ja niin pitkällä tähtäimellä, että erillisiä kompensaatiotoimia ei tarvita.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Essi Eerola | VATT | Epävarma | 5 | Tässä on mielestäni kaksi eri näkökulmaa. Ensimmäinen on periaatteellinen: jos erilainen kustannustaakka johtuu erilaisista valinnoista, ei ole selvää, miksi ja minkälaisilla kriteereillä erilaisia valintoja tehneitä kotitalouksia pitäisi kohdella eri tavalla. Ainakaan ei ole selvää, mihin kaikkiin valintoihin arviointi pitäisi kohdistaa. Toinen puoli on käytännöllinen. Jos kompensoidaan, on tärkeää tehdä se niin, ettei se heikennä politiikkatoimien ohjausvaikutusta. Lisäksi kompensoinnin mielekkyys riippuu minusta siitä, minkälaiset kotitaloudet kärsivät eniten. Huolena on esim. se, että kompensointi hyvätuloisille joudutaan rahoittamaan pitkälti samojen kotitalouksien verotusta kiristämällä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Mika Haapanen | Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu | Ei mielipidettä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Daniel Hauser | Aalto | Eri mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | |||||
Seppo Honkapohja | Aalto Yliopiston KKK | Epävarma | 5 | Profiili ja vastaukset | |||||
Anni Huhtala | VATT | Ei mielipidettä
| Päästökauppa, ympäristöverot jne. ovat Pigou-veroja, ja niiden tehtävä on hinnoittelulla nimenomaan ohjata käyttäytymistä päästöjen/kuormituksen vähentämiseksi. Toistaiseksi ohjauskeinojen käyttöä on eniten rapauttanut se, etteivät kaikki toimijat maksa samansuuruista (haitta)veroa/-maksua päästöistään, mikä johtaa tehottomuuteen ja epäoikeudenmukaisuuteen. Pienituloisia kotitalouksia on tuettava edelleenkin sosiaaliturvan keinoin elinkustannusten noustessa.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Ari Hyytinen | Hanken | Eri mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | |||||
Edvard Johansson | Åbo Akademi | Samaa mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Esa Jokivuolle | Suomen Pankki | Samaa mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | |||||
John M. Juselius | Suomen Pankki | Eri mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Markus Jäntti | Tukholman yliopisto | Samaa mieltä
| 6 | Profiili ja vastaukset | |||||
Panu Kalmi | Vaasan yliopisto | Samaa mieltä | Varmasti korvaus ainakin jossain määrin olisi paikallaan poliittisen hyväksyttävyyden ja oikeudenmukaisuuden nimissä. Tietysti riippuu myös toimenpiteestä ja kompensaation laadusta. Mutta esim. turve voisi olla hyvä esimerkki.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Aki Kangasharju | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos | Samaa mieltä | 8 | Kohdennetut tuet eniten kärsiville on paikallaan, koska hiilivero on politiikan aikaansaama hintavaikutus. | Profiili ja vastaukset | ||||
Vesa Kanniainen | Helsingin yliopisto | Epävarma | Minulla on aina ollut sosialistin sydän ja mieluusti olisin köyhän kansan puolella. Ympäristökysymysten osalta kuitenkin epäröin. Toivoisin, että ympäristöpolitiikka olisi mahdollisimman tehokasta ja johtaisi ilmastonmuutoksen torjuntaan ja että tulonjakoon löydettäisiin muut välineet.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Hannu Karhunen | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Epävarma | Profiili ja vastaukset | ||||||
Seppo Kari | VATT | Samaa mieltä | Kohdennus niille heikossa asemassa oleville, joiden on vaikea sopeuttaa toimintaansa lisäkustannusten välttämiseksi. | Profiili ja vastaukset | |||||
Antti Kauhanen | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu | Epävarma | 7 | Ympäristöpoliittiset toimenpiteet voivat olla helpommin hyväksyttävissä, jos niiden aiheuttamia kustannuksia kompensoidaan. Täytyy toki huomioida, että kompensointi ei saa tehdä tyhjäksi ympäristöpolitiikan vaikutuksia. | Profiili ja vastaukset | ||||
Karlo Kauko | Suomen Pankki | Epävarma | 2 | Tuen avulla ei pidä poistaa kenenkään kannusteita käyttää fossiilisia polttoaineita säästeliäästi. | Profiili ja vastaukset | ||||
Ilkka Kiema | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Eri mieltä
| 8 | Profiili ja vastaukset | |||||
Juha Kilponen | Suomen Pankki | Eri mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | |||||
Jarmo Kontulainen | Vahvasti eri mieltä | 9 | Parempi subventoida ympäristöystävällisiä vaihtoehtoisia tuotteita ja nopeuttaa näin kysynnän siirtymistä niihin. | Profiili ja vastaukset | |||||
Iikka Korhonen | Suomen Pankki | Eri mieltä | Tulonsiirtoja voidaan lisätä jos niin halutaan, mutta hiilivetyjen suhteellisen hinnan on noustava selvästi. | Profiili ja vastaukset | |||||
Pekka J. Korhonen | Ei mielipidettä | Profiili ja vastaukset | |||||||
Ville Korpela | Eri mieltä | 9 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Mika Kortelainen | Turun yliopisto | Epävarma | 6 | Profiili ja vastaukset | |||||
Tuomas Kosonen | Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Eri mieltä | 8 | Ohjaavien ympäristöverojen tarkoitus on nostaa yhteiskunnan kannalta haitallisia ulkoisvaikutuksia aiheuttavien tuotteiden hintaa ja tämän puolestaan alentavan niiden kulutusta (ja tuotantoa). Ne jotka eniten kuluttavat tällaisia tuotteita kärsivät hinnanoususta eniten. Jos tämä kärsimys täysimittaisesti korvattaisiin, menettäisi vero ohjaavan vaikutuksen. On eri asia tunnistaa, että esimerkiksi tulojakauman alimmassa päässä veroista voi syntyä suhteettoman suuri vaikutus, ja että pienituloisimmille ihmisille tai alueille annettaisiin kompensaatiota. Kompensaation, jos sellaista poliittisesti halutaan, pitäisi siis olla enemmän tulosidonnaista kuin riippua päästöjen määrästä. Pienituloisimmat ryhmät eivät tyypillisesti muodosta valtaosaa päästöistä, joten tämä toimi ei negatoisi verojen ohjaavaa vaikutusta suurelta osin. Samat argumentit jos kyseessä veron sijaan muu ohjaava keino, jonka päävaikutus on nostaa saastuttavan energian hintaa.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Kaisa Kotakorpi | Tampereen yliopisto; VATT | Samaa mieltä | Tulonjakohuolien ei pitäisi estää ympäristöpoliittisia toimia, vaan tulonjaosta (jos ympäristöpolitiika aiheuttaa siihen sellaisia seuraamuksia joita ei pidetä hyväksyttävänä) pitäisi nimenomaan huolehtia muilla, suoremmilla keinoilla.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Klaus Kultti | helsingin yliopisto | Eri mieltä | 1 | Profiili ja vastaukset | |||||
Timo Kuosmanen | Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto | Eri mieltä | 9 | Riippuu millä tavoin kompensoidaan. Tarkoitushan on pidemmällä aikavälillä hankkiutua kokonaan eroon fossiilisista polttoaineista, joten hintojen nousu on välttämätön kannustin, joka ohjaa kuluttajia siirtymään päästöttömiin ja vähäpäästöisempiin energiaratkaisuihin. Jos samaan aikaan yhtäältä verotetaan ja toisaalta kompensoidaan, tavoiteltu kannustinvaikutus heikkenee tai voi vesittyä kokonaan.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Tomi Kyyrä | Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Vahvasti eri mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | |||||
Teemu Lyytikäinen | Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Epävarma | Profiili ja vastaukset | ||||||
Mika Mailiranta | Työn ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopisto | Samaa mieltä
| 3 | Profiili ja vastaukset | |||||
Topi Miettinen | Svenska Handelshögskolan | Samaa mieltä | 6 | Kulutukseen ennen regiimin muutosta katsovia tukia (koronatukien tapaan toimivia) könttäsummatukia kannattaisi vahvasti harkita. | Profiili ja vastaukset | ||||
Pauli Murto | Aalto-yliopisto | Epävarma | 1 | Profiili ja vastaukset | |||||
Niku Määttänen | Helsingin yliopisto ja Helsinki GSE | Eri mieltä | 5 | Kompensointi saattaa joskus olla tarpeen, jotta tällaisille toimille saadaan riittävästi poliittista tukea. Ei siihen minusta kuitenkaan mitään erityistä velvoitetta ole. Voidaan myös ajatella, että olemme ennen hiiliveron tai vastaavan käyttöönottoa perusteettomasti tukeneet ihmisiä, joiden valinnat kuormittavat ympäristöä muita enemmän. Itse ajattelen, että meidän tulisi lähinnä huolehtia siitä, että tällaiset toimet eivät suuresti vaikeuta taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevien elämää.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Elias Oikarinen | Oulun yliopisto | Epävarma | 5 | Profiili ja vastaukset | |||||
Tapio Palokangas | Helsingin yliopisto | Epävarma | 9 | Jos hiilen tuotantoa rajoitetaan, niin sen hinta nousee. Tässä tilanteessa subventio vain nostaa markkinahintaa ja hiilen tuottajien voittoja, mutta ei hyödytä kuluttajia ollenkaan. | Profiili ja vastaukset | ||||
Jukka Pirttilä | Helsingin yliopisto | Samaa mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Matti Pohjola | Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu | Samaa mieltä | 8 | Kompensaatio on helposti perusteltavissa, kun ilmastonmuutosta tarkastellaan globaalina ilmiönä, jossa vastakkain ovat ilmastonmuutoksen hillintä ja köyhyyden poistaminen. Samaa oikeudenmukaisuuden periaatetta voi soveltaa myös maan sisällä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Ritva Reinikka | Samaa mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Olli-Pekka Ruuskanen | Pellervon taloustutkimus, Vaasan yliopisto | Samaa mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | |||||
Hannu Salonen | Turun yliopisto | Epävarma | 6 | Pitäisi olla jonkinlainen arvio siitä kuinka suuri osuus hinnannoususta johtuu ympäristöpoliittisista toimista ja miten tämä vaikuttaa eri väestöryhmiin ja alueisiin. Sen jälkeen kohdennettu tuki voisi olla paikallaan. | Profiili ja vastaukset | ||||
Matti Sarvimäki | Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu | Samaa mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Rune Stenbacka | Svenska handelshögskolan | Eri mieltä
| 3 | Profiili ja vastaukset | |||||
Tuomo Suhonen | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Epävarma | 7 | Ympäristöverojen tarkoitus on ohjailla kulutusta ja tuotantoa ympäristöystävällisempään suuntaan, joten kompensoinnin ei tulisi olla itsestäänselvyys. Mutta jos kuluttajilla ei ole tosiasiallisia mahdollisuuksia siirtyä vähäpäästöisten tuotteiden kulutukseen, niin kompensointia voitaisiin käyttää apuna.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Juha Tervala | Helsingin yliopisto | Eri mieltä | 4 | Väite on epäselvä. Ei ole selvää tarkoitetaanko eniten kärsivillä kuluttajilla paljon fossiilisia polttoaineita käyttäviä vai kaikista pienituloisimpia kuluttajia. | Profiili ja vastaukset | ||||
Marko Terviö | Aalto-yliopisto | Vahvasti eri mieltä | 7 | 1. Toimeentulotuen tavallinen indeksikorotus suojaa vähävaraisimmat. 2. Valtaosa kärsii tavalla tai toisella maailmanmarkkinahintojen noususta. Keskiluokan kallista itsepetosta kuvitella, että voisi hyötyä itse maksamistaan veroista maksettavilla “korvauksilla.“Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Janne Tukiainen | Turun yliopisto | Samaa mieltä | 4 | Tarvitsemme välttämättä tiukempia ympäristötoimia. Jos niiden poliittinen hyväksyminen vaatii tällaista kompensointia, niin silloin se on perusteltua. Kompensointi ei saa olla sellaista, että sotkee ympäristötoimilla haettuja kannustinvaikutuksia. | Profiili ja vastaukset | ||||
Roope Uusitalo | Helsingin yliopisto | Eri mieltä | 7 | Tämä on hankalampi kysymys kuin edellinen. Hiiliverojen kompensointi voi lisätä hiiliverojen hyväksyttävyyttä. Kompensaatiota ei silti pidä kohdistaa eniten kärsiville, jos sillä tarkoitetaan esim. paljon kuluttavalla autolla pitkiä työmatkoja ajavia tai vaikka moottoriveneilijöitä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Jouko Vilmunen | Turun yliopisto/kauppakorkeakoulu | Eri mieltä
| 6 | Ymmärrettävä ajatus, mutta julkistalouden kannalta epävarmuus liittyy kestävyyteen, ellei sitten toimenpiteiden rahoitusta löydetä budjetin sisältä (kehykset). | Profiili ja vastaukset | ||||
Juuso Välimäki | Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu | Eri mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Eva Österbacka | Åbo Akademi | Samaa mieltä | Profiili ja vastaukset |