Vastaukset
Ympäristöpoliittisista toimista (esim. hiilivero) aiheutuvat hinnannousut tulisi kompensoida niistä eniten kärsiville kuluttajille tai alueille kohdennetuilla tuilla.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | Tulonjakohuolien ei pitäisi estää ympäristöpoliittisia toimia, vaan tulonjaosta (jos ympäristöpolitiika aiheuttaa siihen sellaisia seuraamuksia joita ei pidetä hyväksyttävänä) pitäisi nimenomaan huolehtia muilla, suoremmilla keinoilla.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 |
Maailmanmarkkinahintojen muutoksista aiheutuvaa polttoaineiden hinnannousua tulisi pyrkiä hillitsemään julkisen vallan toimin, esimerkiksi laskemalla polttoaineverotusta.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | Verotuksesta tulee hyvin tempoilevaa, jos sitä kovin herkästi muutetaan markkinahintojen heilahtelun vuoksi. | Eri mieltä | 7 |
Sote-uudistus tarvitsee lisää kilpailullisia elementtejä julkisten toimijoiden kesken.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | Julkisessa keskustelussa usein sekoitetaan kilpailu ja yksityistäminen. Kilpailua voi olla myös julkisten toimijoiden välillä; ja toisaalta ykstiyistäminen ei takaa toimivaa kilpailua. Kansainvälisssä tutkimuskirjallisuudessa on näyttöä erityisesti siitä, että kilpailu julkisten toimijoiden välillä on hyöyllistä. Toisaalta Suomesta evidenssiä ei vielä ole, joten lisää tutkimusta tarvitaan. Kuitenkin kv-evidenssin perusteella vaikuttaa siltä ettei julkisten toimijoiden välistä kilpailua kannata nykytiedon valossa lähteä kieltämään.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 6 |
On perusteltua pyrkiä vähentämään yksityisten palvelutuottajien roolia julkisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | Julkisella sektorilla on välttämättä merkittävä rooli terveydenhuollossa, jo pelkästään sen takia että terveyspalvelut ovat kansalaisten perustuslaillinen oikeus jonka toteutuminen julkisen sektorin on taattava; sekä terveydenhuollon markkinoiden erityispiirteiden vuoksi (erit. informaatio-ongelmat, joista tässä ei pysty kirjoittamaan pidemmin). Yksityisillä palveluntuottajilla on julkisia palveluita täydentävä rooli, joka on Suomessa kasvanut vuosien varrella. Vaikea ottaa kantaa siihen, mikä on täsmälleen oikea työnjako. Edellisen hallituksen esittämä yksityisen roolin yhtäkkinen ja mittava lisääminen olisi ollut liian suuri muutos.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 7 |
Tammikuussa valittavilla aluevaltuustoilla on hyvät kannustimet ja vaikutusmahdollisuudet tehostaa ja parantaa hyvinvointialueiden toimintaa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | Vaikutusmahdollisudet ja kannustimet jäävät vajavaisiksi ilman verotusoikeutta, kun valtuustoilla ei ole mahdollisuutta päättää paljonko rahaa terveyspalveluihin käytetään. | Eri mieltä | 6 |
Julkista taloutta tulee tasapainottaa verotusta kiristämällä.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 9 | Julkisen talouden tasapainottamisen tarve arvioidaan niin suureksi, että on vaikea nähdä että olisi mielekästä toteuttaa sopeutusta vain budjetin toisella puolella. Se että kokonaisveroaste on valmiiksi melko korkea, ei riitä perusteluksi sille että mitään veroja ei saisi korottaa. Tutkimustiedon perusteella mitään yhtä oikeaa, optimaalista julkisen sektorin kokoa (ja siten kokonaisveroastetta) ei ole olemassa. Toisaalta olisi tärkeää käydä avoin keskustelu siitä, mitä palveluita leikataan jos/kun menoja karsitaan. Kummankaan puolen ratkaisut eivät ole helppoja. Varmasti myös esim. palvelutuotantoa voidaan tehostaa, mutta tähän liittyvät toiveet/esitykset ovat usein täsmentymättömiä, eikä sopeutusta voida laskea näiden varaan.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Julkista taloutta tulee tasapainottaa menoja leikkaamalla.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 7 | Julkisen talouden tasapainottamisen tarve arvioidaan niin suureksi, että on vaikea nähdä että olisi mielekästä toteuttaa sopeutusta vain budjetin toisella puolella. Se että kokonaisveroaste on valmiiksi melko korkea, ei riitä perusteluksi sille että mitään veroja ei saisi korottaa. Tutkimustiedon perusteella mitään yhtä oikeaa, optimaalista julkisen sektorin kokoa (ja siten kokonaisveroastetta) ei ole olemassa. Toisaalta olisi tärkeää käydä avoin keskustelu siitä, mitä palveluita leikataan jos/kun menoja karsitaan. Kummankaan puolen ratkaisut eivät ole helppoja. Varmasti myös esim. palvelutuotantoa voidaan tehostaa, mutta tähän liittyvät toiveet/esitykset ovat usein täsmentymättömiä, eikä sopeutusta voida laskea näiden varaan.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Julkisen talouden tasapainotustoimet tulee aloittaa tämän eduskuntavaalikauden aikana.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 8 | Mahdollisimman pian pitää tehdä uskottava suunnitelma, miten julkista taloutta tasapainotetaan; mielellään parlamentaarisessa työryhmässä jotta uskottavuus toteutuisi paremmin. Sopetutustoimien ajoittamisen ajankohdasta on kuitenkin vaikea sanoa vielä mitään varmaa, se riippuu siitä väistyykö koronakriisi todella tänä vuonna, ja miten nopeasti talous toipuu sen jälkeen.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Mikäli julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjinä toimivat jatkossa itsehallinnolliset hyvinvointialueet, tulee niiden toiminta rahoittaa pääosin valtion budjetista, eikä alueille ole syytä antaa verotusoikeutta.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Eri mieltä
| 9 | Verotusoikeus parantaisi kannustimia oleellisesti, koska hyvinvointialueilla olisi tällöin osavastuu palveluiden rahoittamisesta, ja säästöt jäisivät maakunnan asukkaiden hyödyksi kun veroprosenttia voitaisiin alentaa. Tutkimuskirjallisuuden perusteella ei ole syytä olettaa, että hyvinvointialueiden verotusoikeus johtaisi kokonaisveroasteen kasvuun. Taloustieteen tutkimuskirjallisuus puoltaa verotusoikeuden antamista hyvinvointialueille.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 6 | ||||
Marinin hallituksen esitys Sote-uudistukseksi sisältää riittävät kannustimet hyvinvointialueille tehokkaaseen ja laadukkaaseen palvelutuotantoon.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Eri mieltä
| 9 | Hyvinvointialueiden rahoitus tulee lähes kokonaan valtiolta (lukuunottamatta asiakasmaksuja). Hyvinvointialueilla on kannustin käyttää kaikki niille tuleva rahoitus. Säästöt johtaisivat rahoituksen osittaiseen pienenemiseen jatkossa, vuosittain maan tasolla tehtävän kustannusten tasauksen kautta. Tästä syystä palveluntuotannon tehostamiseen on huonot kannusteet. Myös kannusteet investoida ennaltaehkäisyyn voivat olla heikot, koska hyvinvointialueet saavat sitä enemmän rahoitusta, mitä sairaampaa väestö alueella on.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 6 | ||||
Romutuspalkkio on tehokas keino uudistaa Suomen liikennettä vähäpäästöisemmäksi.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Eri mieltä
| Epävarma | 7 | ||||||
On todennäköistä, että koronakriisin seurauksena taloudessa syntyy digiloikka, joka johtaa merkittävään tuottavuusharppaukseen kriisin jälkeen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Epävarma
| Epävarma | 6 | ||||||
Hallituksen lisätalousarvion yhteydessä esittämä 5,5 mrd euron toimenpidekokonaisuus on ajoitettu talouden elpymisen kannalta oikein.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | On selvää että lisämäärärahoja tarvitaan heti nyt akuutin kriisin ollessa päällä, jotta ne vaikuttavat mahdollisimman nopeasti kriisistä toipumiseen. Myös lisätalousarvion yhteydessä mainittu julkisen talouden sopeuttamisen horisontin pidentäminen on realismia.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 6 |
Hallituksen lisätalousarvion yhteydessä esittämä 5,5 mrd euron toimenpidekokonaisuus on mitoitukseltaan oikea suhdannetilanne huomioon ottaen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | Kokonaisuus on tietysti massiivinen ja aivan eri kokoluokkaa aiempiin lisäbudjetteihin verrattuna. Tilanne on myös poikkeuksellinen. Mukana on kuitenkin merkittävän kokoisia kokonaisuuksia, jotka eivät vaikuta kuuluvan lisätalousarvioon. Tässä mielessä mitoituksessa on kritisoitavaa. Muilta osin en ole käynyt riittävällä tarkkuudella läpi, puuttuuko jotain tai onko kaikkien hyvin perusteltujen erien mitoitus oikeanlainen. Merkittävä osa paketista on tulonsiirtoa julkisen sektorin sisällä (valtiolta kunnille).Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 6 |
Hallituksen lisätalousarvion yhteydessä esittämä 5,5 mrd euron toimenpidekokonaisuus kohdistuu talouden elpymisen kannalta tarkoituksenmukaisesti.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | Lisätalousarvio pitäisi perustella systemaattisemmin ja selvemmin koronakriisin hoitamisella - mitä toimenpiteitä akuutin kriisitilanteen hoito vaatii (työnsä menettäneiden tukeminen siltä osin kuin työttömyysturvassa on aukkoja; kriisistä kärsineillä toimialoilla olevien yritysten tukeminen kriisin yli; perheiden ja lasten tukeminen; mahdollisimman tehokkaat elvytystoimet esim. muutenkin tarpeellisten investointien käynnistäminen). Toimenpiteiden pitäisi mahtua näiden otsikoiden alle. Siltä osin kuin mukana on muuta, en pidä niitä perusteltuna osana lisätalousarviota. Esim. akkuteollisuuden tukemiseen on osoitettu suuri summa (lähes puoli miljardia) rahaa. Toisella laidalla toimeentulotuen korottaminen voi olla perusteltua, mutta silläkään ei ole ainakaan suoraa yhteyttä koronakriisiin.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 |
Tämänhetkisen tiedon valossa on todennäköistä, että Suomessa on tarpeen siirtyä pitkäksi aikaa huomattavasti interventionalistisempaan talouspolitiikkaan, jossa kilpailun ja markkinamekanismien roolia vähennetään ja julkisen vallan sääntelytoimia lisätään merkittävästi.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | Toki julkisen vallan rooli koronakriisin hoitamisessa on keskeinen. Aiheutuuko pysyviä muutoksia sääntelytarpeeseen? Koronakriisi eroaa aiemmista esim. finanssikriisistä ainakin siinä, että sen perimmäinen syy ei liity talouden rakenteisiin. Esim. finanssikriisi toi esiin puutteita rahoitussektorin sääntelyssä. Vastaavanlaista ilmiselvää seurausta koronakriisillä ei nähdäkseni ole, vaikkakin sen seurausten hoitoon markkinoiden toiminta / toimimattomuus vaikuttaa (esim. yritysten tukeminen kriisitilanteessa, jossa yksityiset rahoitusmarkkinat eivät välttämättä tarjoa riittäviä keinoja). Lisäksi kriisi on tehnyt ilmeiseksi julkisen sektorin toimintojen keskeisen roolin yhteiskunnassa vrt. ”yhteiskunnan toiminnan kannalta keskeiset alat” joihin poikkeustilan käyttöönoton yhteydessä viitattiin – esim. terveydenhuolto, hoivapalvelut. Julkisen vallan rooli tuskin pienenee, mutta en näe ilmeistä syytä ”merkittävään”, ”huomattavaan” lisäykseen ”pitkäksi aikaa” -kysymyksen muotoilu on voimakasNäytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 7 |
Tämänhetkisen tiedon valossa on todennäköistä, että koronakriisin aiheuttama taantuma seuraa V-käyrää, jossa talouden pudotusta seuraa nopea palautuminen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 5 | Kriisistä toipuminen voi olla nopeaa, jos rajoitustoimet eivät kestä (liian) kauaa, ja väliaikaiset tukitoimet ovat riittäviä. Taloudessa on varmasti paljon patoutunutta kysyntää, joka purkautuu kun rajoitukset purkautuvat. Talouden nopea toipuminen edellyttää kuitenkin mm. sitä, ettei kriisin aikana ehdi tulla merkittävää konkurssiaaltoa, jossa isoja yrityksiä ajautuisi konkurssiin. Yksi kysymys on myös, jääkö kriisistä ylimääräistä epävarmuutta, esim. uusien epidemioiden pelkoa jäytämään talouden tervehtymistä? Tästäkin syystä – toki myös inhimillisistä ja kansanterveydellisistä syistä – on tärkeää investoida parannuskeinon / rokotusten kehittämiseen ja/tai teknologioihin, jotka parantavat mahdollisten tulevien epidemioiden hallintaa. Vrt. kausi-influenssat, joiden vaikutukset pysyvät rokotusten vuoksi kurissa. Kriisin eriarvoistavat vaikutukset (esim. vaikutukset heikossa asemassa oleviin lapsiin ja perheisiin) voivat olla yo. kokonaistaloudellisia vaikutuksia pidempiaikaisia.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 6 |
Vaikka koronavirusepidemia on vienyt maamme poikkeustilaan, tulisi hallituksen siitä huolimatta pitää kiinni itselleen aiemmin asettamista työllisyyttä ja julkisen talouden tasapainottamista koskevista tavoitteista.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Vahvasti eri mieltä
| 8 | Eri mieltä | 7 | |||||
Suorat, väliaikaiset ja mittavat yrityksille kohdistetut kansalliset tukitoimet ovat nyt perusteltuja, koska valtioiden koronavirusepidemian vuoksi aloittamat poikkeustoimet uhkaavat kaataa elinkelpoisia yrityksiä ja johtaa pidempikestoiseen talouskriisiin.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Samaa mieltä
| Vahvasti samaa mieltä | 8 | ||||||
Työllisyysasteen kasvattamiseksi kannattaisi poistaa työttömyysturvan lisäpäiväjärjestelmä (eläkeputki).
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Samaa mieltä
| Samaa mieltä | 7 | ||||||
Taksimarkkinoiden vapauttaminen (mm. lupakiintiöiden ja palvelujen enimmäishintojen poisto) on ollut järkevää politiikkaa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Eri mieltä
| 6 | Taksimarkkinauudistus ei vaikuta onnistuneen tavoitteissaan. Esim. taksipalveluiden hinnat nousivat uudistuksen seurauksena verrattuna bussiliikenteeseen. | Epävarma | 7 | ||||
Valtion rahapelituloja ei pitäisi korvamerkitä, vaan ne tulisi asettaa budjetissa muiden tulojen joukkoon.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Vahvasti samaa mieltä
| korvamerkitseminen asettaa vain turhan ylimääräisen rajoitteen verotulojen - jollaisia myös rahapelitulot ovat - käytölle. Lisäksi se voi tehdä rahapelaamisesta hyväksyttävämpää ja siten lisätä pelaamista, vaikka toisaalta samaan aikaan valtion monopolin avulla pyritään hillitsemään uhkapelaamista.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 8 | |||||
Kestävyysvaje on hyödyllinen tapa hahmottaa julkisen sektorin tulevia menopaineita..
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | Samaa mieltä | 7 |
Kasvihuonekaasupäästöjen verottaminen (esimerkiksi hiiliverolla) on päästökauppaa parempi tapa harjoittaa ilmastopolitiikkaa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Eri mieltä
| sekä päästökauppa että ympäristöverot ovat käyttökelpoisia ja tarpeellisia sääntelykeinoja | Epävarma | 7 | |||||
Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii rajoitteita ja kannusteita yksilöiden ja yritysten toiminnalle.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Vahvasti samaa mieltä
| Vahvasti samaa mieltä | 9 | ||||||
Hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi Suomen tulee pyrkiä vaikuttamaan siihen, että EU ja sen jäsenmaat sitoutuvat nykyistä kunnianhimoisempiin päästötavoitteisiin sekä ajavat kansainvälisen ilmastosopimuksen tavoitteiden kiristämistä.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Samaa mieltä
| Samaa mieltä | 8 | ||||||
Yritystukia olisi syytä ryhtyä leikkaamaan kunnianhimoisesti.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | Samaa mieltä | 7 |
Hallituksen esitys HE 16/2018 vp laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta on järkevä tapa lisätä kilpailua julkisrahoitteisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotannossa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti eri mieltä | 9 | Epävarma | 7 |
Jos maakunnilla on jatkossa vastuu julkisista sote-palveluista, tulisi niillä olla myös verotusoikeus.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 7 | Samaa mieltä | 7 |
Olisi järkevää luopua alennetuista arvonlisäverokannoista ja siirtyä yhteen arvonlisäverokantaan, jonka tuotto olisi nykyisen suuruinen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 9 | Yhtenäisempi arvonlisävero tehostaisi verojärjestelmää. Kysymys koskee budjettineutraalia reformia. Muutoksessa esim. ruuan verotus kiristyisi muuhun hyödykeverotukseen verrattuna. Jos ajatellaan että verojärjestelmä nykyisellään vastaa yhteiskunnassa vallitsevia tulonjakomieltymyksiä, reformin vaikutuksia voisi olla tarpeen kompensoida pienituloisille tulovero- ja tulonsiirtojärjestelmän kautta. Teoriatulos tasaisesta alvista pätee, kun tulonjakotavoitteet hoidetaan tehokkasti muilla tavoin.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Elinkeinotoiminnan arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa (nykyisin 10 000 euron liikevaihto vuodessa) tulisi nostaa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | Tärkeämpää olisi tehdä alvin ilmoittamisesta yrityksille mahdollisimman helppoa. Ks. Jarkko Harjun ja Tuomas Matikan tuore paperi ALV-alarajan vaikutuksista yritysten toimintaan. | Epävarma | 7 |
Yksityisille voittoa tavoitteleville yrityksille tulisi sallia nykyistä vapaammin perus- ja toisen asteen koulutuksen järjestäminen ja tuotanto.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | Eri mieltä | 7 |
Työttömien kannustaminen lyhyidenkin työjaksojen tekemiseen tai työvoimakoulutukseen työttömyyspäivärahan pienentämisen uhalla on järkevää työllisyyspolitiikkaa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | Samaa mieltä | 7 |
Oppivelvollisuusikä pitäisi nostaa 18 vuoteen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | Samaa mieltä | 7 |
Valtion vuoden 2018 budjetin finanssipoliittinen linja on suhdannetilanne huomioon ottaen sopiva.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti eri mieltä | 9 | Laskusuhdanteen aikana finanssipolitiikassa jouduttiin tasapainoilemaan budjetin tasapainottamisen (kestävyysvaje) ja heikkoon suhdannetilanteeseen liittyvän elvytystarpeen välillä. Nyt talous on kääntynyt kasvuun, tätä dilemmaa ei enää pitäisi olla, ja argumentti budjetin tasapainottamisen puolesta on aiempaa vahvempi. Nyt hallitus kuitenkin purkaa aiempia sopeutuspäätöksiä ja finanssipolitiikan linja on kääntynyt elvyttäväksi. Toivoisin suomalaisilta päättäjiltä fiksumpaa ja kaukonäköisempää politiikkaa.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 6 |
Maahanmuuttajien kotouttamista tulisi edistää sallimalla määräaikaisesti työehtosopimuksen vähimmäistason alittavat palkat.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | Argumentti ei koske erityisesti tai pelkästään maahanmuuttajia, vaan yleisemmin vaikeasti työllistyviä ryhmiä. | Samaa mieltä | 7 |
Työntekijälle osoitettu matalapalkkatuki on pätevä keino työllistää heikon osaamisen tai matalan tuottavuuden työntekijöitä.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | Vaikutukset toteutuksesta riippuen todennäköisesti pieniä. | Samaa mieltä | 7 |
Työajan lyhentäminen ja työn jakaminen on toimiva keino työllisten määrän lisäämiseksi.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | Eri mieltä | 8 |
Suomen nykyisillä työmarkkinoilla nollatuntisopimukset ovat tarpeellinen joustomekanismi erityisesti palvelualoilla.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | Epävarma | 6 |
Työttömyysaste riippuu pitkällä aikavälillä ensi sijassa työmarkkinoiden toimivuudesta.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | Samaa mieltä | 8 |
Paikallisen sopimisen lisääminen yrityksissä on nopein tapa kasvattaa kansantalouden tuottavuutta.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | Epävarma | 7 |
Paikallisen sopimisen lisääminen yrityksissä on nopein tapa kasvattaa kansantalouden työllisyyttä.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | Epävarma | 7 |
Jos Suomessa otettaisiin käyttöön sosiaalisen vähimmäisturvan korvaava kansalaisen perustulo, se heikentäisi työn tarjontaa. Perustulolla tarkoitetaan tässä ratkaisua, joka olisi julkisen talouden kannalta kustannusneutraali, olisi suuruudeltaan noin 560 euroa, ja kuuluisi myös työssä käyville henkilöille.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | Epävarma | 6 |
Eriytetystä ansio- ja pääomatulojen verotuksesta luopuminen ja siirtyminen yleiseen tuloveromalliin olisi järkevä tapa pienentää taloudellista epätasa-arvoa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 8 | Tulonmuunnon vuoksi eron ylimmän ansiotulon ja pääomatulon rajaveron välillä ei ole hyvä olla hirveän suuri. Tulonmuunto ei kuitenkaan ole ainoa asia joka vaikuttaa optimaaliseen pääomatuloveroon. Jos erilaiset veropohjat reagoivat rajaveroasteisiin eri tavalla, veroasteikkojen tulisi olla erilaiset. Ei ole järkevää luopua yhdestä politiikkainstrumentista (erilliset veroasteikot) ilman selvää perustelua. Se miten eriytetystä tuloverosta luopuminen ylipäätään vaikuttaisi eriarvoisuuteen riippuu tietenkin toteutustavasta: alennetaanko ylintä ansiotulojen veroa (kasvattaa eriarvoisuutta) vai korotetaanko pääomatuloveroa. Kysymyksen asettelu on mielenkiintoinen. Miksi kysytään erityisesti taloudellisen eriarvoisuuden pienentämisestä? Verojärjestelmä joka on kovin tehoton (aiheuttaisi isot käyttäytymisvaikutukset) ei voi olla järkevä tapa tasoittaa eriarvoisuutta. Hyvän verojärjestelmän suunnittelussa näitä kysymyksiä ei voi erottaa toisistaan.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 |
Omistusasumisen verotuksen kiristäminen niin sanotulla laskennallisella asuntotuloverolla parantaisi asuntomarkkinoiden toimintaa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | Epävarma | 7 |
Suomalaisten tuloerojen kasvu nykyisestä haittaisi talouskasvua.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | Se että tuloerot olisivat aina hyvästä talouskasvun kannalta, ei ole yksiselitteistä, jos tuloerot ovat korkealla tasolla. Suomessa tuloerot ovat kuitenkin melko pienet. | Eri mieltä | 7 |
Hallituksen esityksen mukaiseen sote-uudistukseen liittyvät mahdolliset kannusteongelmat ovat suurempia kuin valinnanvapausmallista koituva hyöty.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti samaa mieltä | 9 | Vastaus viittaa edelliseen lakiluonnokseen. Terveyskeskuksia ei tulisi samalle alueelle montaa; kilpailun edellytykset ovat huonot. Kun asiakasmaksut olisivat kaikkialla samat, kilpailtaisiin laadulla. Laatua on vaikea havaita mikä myös heikentää kilpailun edellytyksiä. Kustannuksia olisi vaikea hallita: Jos palveluntuottajien korvaukset perustuvat annettuun hoitoon, kannusteita hillitä kustannuksia ei ole. Jos korvaukset perustuvat asiakkaiden määrään, on kannusteet hillitä kustannuksia kunkin asiakkaan kohdalla. Mutta houkutellakseen lisää asiakkaita, palveluntuottaja voi esim. määrätä erikoissairaanhoidon toimenpiteitä, jolloin syntyy mielikuva hyvästä hoidosta, vaikka hoidot eivät olisi tarpeellisia. Terveydenhoitomarkkinoiden avaaminen kilpailulle ei takaa tehokasta kilpailua, vaan vaatii monimutkaista sääntelyä. Kustannukset voivat nousta ja laatu voi kärsiä – hoitoa voidaan tarjota liian vähän tai liikaa. Julkisen ja yksityisen sektorin työnjako on myös tärkeä kysymys.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 6 |
Voimakkaampi finanssipolitiikan keventäminen (verojen alentaminen, valtion menojen lisääminen) olisi viime vuosina elvytysvaikutusten takia pienentänyt valtion velkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | Eri mieltä | 7 |
Koska on epätodennäköistä, että valtionyhtiöt voisivat jatkuvasti pärjätä yksityisesti omistettuja yhtiöitä paremmin, on niiden myynti perusteltua (ei koske huoltovarmuuden kannalta elintärkeitä yhtiöitä).
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | Tällaista kategorista linjausta ei voi tehdä. | Samaa mieltä | 7 |
Eurosta on tähän mennessä ollut Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | Euro-alue ei todennäköisesti ole optimaalinen valuutta-alue, mutta siitä on vaikea saada varmuutta mitä olisi tapahtunut jos Suomi olisi jäänyt ulkopuolelle. Sopivaa verrokkia on vaikea löytää. Esim. Ruotsin ja Suomen erilaiselle talouskehitykselle on muitakin syitä kuin rahaliiton jäsenyys.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Sipilän hallituksen ajama kilpailukykysopimus oli Suomen talouskasvun kannalta oikeansuuntainen ratkaisu.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | Työvoimakustannusten alentaminen periaatteessa voisi parantaa kilpailukykyä, työllisyyttä ja kasvua. Mutta siirtämällä sotumaksuja työntekijältä työnantajalle ei välttämättä saada työvoimakustannuksia alennettua pitkällä aikavälillä. Myös kikyn negatiivinen vaikutus julkiseen talouteen on tehdyn ratkaisun huono puoli.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Pieniä yrityksiä kannattaa suosia ylimääräisin verohelpotuksin tai yritystuin, koska uudet työpaikat syntyvät pääsääntöisesti niihin.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | Pieniä yrityksiä voisi olla järkevä tukea verohelpotuksin, jos sillä korjataan jotakin markkinahäiriötä joka estää pieniä yrityksiä palkkaamasta tarvitsemaansa työvoimaa. Esimerkiksi ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen myönnetty tuki ei lisännyt työllisyyttä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 8 |
Suomen on järkevää tukea telakoitaan kilpailukyvyn turvaamiseksi, koska useimmissa muissakin maissa tehdään niin.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | Eri mieltä | 7 |
Äkillisen rakennemuutoksen alueille suunnatut tuet hidastavat rakennemuutosta ja ovat siksi haitallisia.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | Epävarma | 7 |
Vuokrasääntelyllä pitäisi pyrkiä hillitsemään vuokrien nousua, vaikka se tarkoittaisi vuokra-asuntotarjonnan pienenemistä.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | Vahvasti eri mieltä | 8 |
Kotitalousvähennys on tehokas tapa torjua harmaata taloutta.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | Harmaan talouden torjunnan ensisijaiset keinot lienevät muualla kuin uusien verovähennysten luomisessa. | Samaa mieltä | 7 |
Robottivero on tulevaisuudessa välttämätön keino rahoittaa sosiaaliturvaa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 4 | Eri mieltä | 7 |
Perintövero on talouskasvun kannalta muita veroja vähemmän haitallinen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti samaa mieltä | 9 | Samaa mieltä | 7 |