Marita Laukkanen
Johtava tutkija, tutkimusohjaaja
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
- Kotisivu
- @MaritaLaukkanen
- Liittynyt 2.11.2017
Marita Laukkanen on johtava tutkija ja tutkimusohjaaja Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa (VATT) ja kansantaloustieteen dosentti Helsingin yliopistossa. Maritan tutkimusalaa ovat ympäristö- ja energiakysymykset. Hän on perehtynyt erityisesti kustannustehokkaisiin ohjauskeinoihin, energiapolitiikan arviointiin ja kansainväliseen ympäristöyhteistyöhön.
Vastaukset
Kansantalouden tilinpidossa pitäisi soveltaa kattavan varallisuuden (inclusive wealth) käsitettä luonnon tilan huomioimiseksi taloudellisen kehityksen mittaamisessa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | Samaa mieltä | 6 |
Luontokatoa on tehokkaampaa hillitä alueen lajiston arvosta riippuvilla maankäyttömaksuilla kuin valtion asettamilla määrärajoituksilla (esim. Natura-alueet).
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | Epävarma | 6 |
Suurilta investointihankkeilta tulisi edellyttää yhteiskunnallista kustannus-hyötyanalyysia, jonka taloudellisissa vaikutusarvioinneissa arvotetaan myös luontovaikutukset (esim. biodiversiteetti).
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | Samaa mieltä | 7 |
Autoveron poisto olisi tehokas keino uudistaa Suomen autokantaa vähäpäästöisemmäksi.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 8 | Autovero on nyt päästöporrastettu. Se siis pyrkii osaltaan ohjaamaan uusien autojen hankintoja vähäpäästöisempään suuntaan. Autoveron poisto ilman muutoksia muissa liikenteen ja autoilun veroissa tarkoittaisi tästä päästöohjauksesta luopumista, mikä saattaisi johtaa verrattain suuripäästöisten autojen myyntiosuuden kasvuun. Samalla autoilun kustannukset laskisivat, mikä saattaisi johtaa myös autoilun määrän kasvuun. Autoilun päästöt määräytyvät autokannan koosta, autokannan päästöintensiteetistä ja siitä kuinka paljon ajetaan. Autoveron poisto saattaisi kasvattaa autokannan kokoa, autojen päästöintensiteetti saattaisi laskea tai nousta ja ajokilometrit saattaisivat nousta. Autoveron poisto saattaisi siis jopa lisätä autoilun päästöjä. Vanhoilla autoilla on selvästi suurempi päästöintensiteetti kuin uusilla autoilla, mutta niillä ajetaan vähemmän kuin uusilla autoilla. Vanhojen autojen tuottamat keskimääräiset vuosittaiset päästöt ovatkin siksi itse asiassa pienemmät kuin uusien autojenNäytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 6 |
Fossiilisten polttoaineiden verotusta on kiristettävä liikenteen päästöjen vähentämiseksi.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 9 | Suomen tavoite puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä on tiukka. Päästöjen hinnoittelu fossiilisten polttoaineiden veron kautta on kustannustehokas keino vähentää päästöjä. Lisäisiköhän keinon hyväksyttävyyttä, jos polttoaineveron hiilidioksidipäästöihin perustuvasta osasta käytettäisiin nimitystä päästömaksu? Päästöt voidaan hinnoitella myös polttoaineiden päästökaupan avulla, eli fossiilisten polttoaineiden verotus ei kuitenkaan ole ainoa kustannustehokas ohjauskeino. On myös hyvä muistaa, että päästöjen vähentämiseksi on tarpeen tehdä fossiilisilla polttoaineilla liikkumisesta kalliimpaa - ei tehdä kaikesta liikkumisesta kalliimpaa.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Polttoaineveron sijaan auton käyttöä tulisi verottaa paikantamiseen perustuvalla kilometriverolla, jonka suuruus vaihtelisi sen mukaan, missä autoilu tapahtuu.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 4 | Liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämisen näkökulmasta kilometrivero ei olisi tehokas ratkaisu, ellei sitä sidottaisi auton päästöintensiteettiin. Kilometriveroa onkin visioitu ennemminkin otettavaksi käyttöön tulevaisuudessa, kun polttoaineverokertymä pienenee polttomoottoriautojen vähentymisen myötä. On epäselvää, miten polttoaineveroihin nyt sisältyvän hiilidioksidiveron korvaaminen kilometriverolla jostakin tietystä ajankohdasta alkaen vaikuttaisi uusien autojen päästöihin, sillä kuluttajat pohtivat auton tulevia käyttökustannuksia ostopäätöstä tehdessään. Hyvin suunniteltu kilometrivero voisi toisaalta auttaa vähentämään muita liikenteen ulkoisvaikutuksia – se voisi toimia ruuhkamaksun tavoin, jos ruuhka-aikaan ja ruuhka-alueilla ajamisesta perittäisiin korotettua veroa.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 7 |
Romutuspalkkio on tehokas keino uudistaa Suomen liikennettä vähäpäästöisemmäksi.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 8 | Ainakaan muualta maailmasta saatu tutkimusnäyttö ei tue väitettä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa oli finanssikriisin jälkeen käytössä romutuspalkkio, jonka säännöt olivat varsin samanlaiset kuin Suomen romutuspalkkion. Tutkimusnäytön perusteella romutuspalkkio ei ollut kustannustehokas keino vähentää päästöjä. Yhdysvalloissa romutuspalkkio ei myöskään osoittautunut toimivaksi keinoksi lisätä uusien autojen myyntituloja – uusien autojen ostamiseen käytetty rahasumma laski, kun romutuspalkkion säännöt edellyttivät verrattain vähäpäästöisen uuden auton hankintaa. Autokannan vanhimmilla autoilla ajetaan Suomessa vähemmän kuin uusilla autoilla, ja niiden tuottamat vuosittaiset päästöt ovatkin siksi itse asiassa keskimäärin matalammat kuin uusien autojen. Kustannustehokkaampi tapa uudistaa Suomen liikennettä saattaisi siksi olla ohjata uusien autojen hankintoja päästöttömään suuntaan alentamalla päästöttömien autojen verotusta entisestään tai lisäämällä niiden hankintatukia.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 |
Taksimarkkinoiden vapauttaminen (mm. lupakiintiöiden ja palvelujen enimmäishintojen poisto) on ollut järkevää politiikkaa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 8 | Epävarma | 7 |
Ruuhkamaksut ovat tehokas tapa vähentää liikenteestä aiheutuvia haittoja.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti samaa mieltä | 9 | Jo Adam Smith kirjoitti aiheesta. Ensisijaisesti vähentävät ruuhkia ja nopeuttavat ruuhkamaksun maksavien matkantekoa. Eli maksun maksavat autoilijat luultavasti hyötyvät, mikä tuntuu unohtuvan keskustelussa. Hyväksyttävyyttä voidaan lisätä parantamalla samalla myös joukkoliikennettä, jotta autoilulle on aidosti vaihtoehtoja. Hiilidioksidipäästöt vähenevät vain jos autoilu vähenee kokonaisuudessaan eikä vain siirry toiseen ajankohtaan tai toisille reiteille.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Valtion rahapelituloja ei pitäisi korvamerkitä, vaan ne tulisi asettaa budjetissa muiden tulojen joukkoon.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti samaa mieltä | 8 | Samaa mieltä | 8 |
Valtion rahapelimonopoli on tehokas keino hillitä pelaamisen haittoja.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti eri mieltä | 8 | Epävarma | 7 |
Jatkuva talouskasvu ei ole mahdollista ilman, että myös aineellinen kulutus ja luonnonvarojen käyttö kasvavat.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 5 | Kysymyksen muotoilu heijastuu vastauksessani. Uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä on mahdollista lisätä kestävästi ja pidän myös kestävää kasvua sikäli mahdollisena. | Eri mieltä | 7 |
Energiaveron palautusjärjestelmän poistaminen fossiilisten energialähteiden osalta on tehokas keino hiilioksidipäästöjen vähentämiseen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 10 | Käytännössä palautusjärjestelmän poistaminen tarkoittaisi fossiilisten polttoaineiden energiaverotuksen kiristämistä, mikä mallilaskelmien perusteella vähentäisi hiilidioksidipäästöjä. Palautusjärjestelmään kuuluvat teollisuusyritykset saavat nyt keskimäärin 70 prosenttia veroistaan takaisin, jolloin niiden todellinen hiilidioksidivero jää pienemmäksi kuin arviot hiilidioksidin yhteiskunnallisista kustannuksista tai hiilineutraaliustavoitteen mukaisiin investointeihin ohjaavasta hiilidioksidin hinnasta. Palautusjärjestelmän poistaminen fossiilisten energialähteiden osalta parantaisi myös hiilidioksidipäästöjen vähentämisen kustannustehokkuutta koko kansantalouden tasolla, sillä se yhdenmukaistaisi hiilidioksidin verotuksen eri kokoisissa yrityksissä ja eri sektoreilla (palautuksiin ovat oikeutettuja vain teollisuustoimialat, kaivostoiminta ja maatalous).Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Arvonlisäverotusta olisi järkevää muuttaa siten, että yleistä arvonlisäverokantaa laskettaisiin ja sen päälle lisättäisiin kunkin tuotteen päästöjen mukaan määräytyvä erillinen päästövero.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti eri mieltä | 10 | Päästöveron paikka on siellä missä päästöt syntyvät eli tuotannossa, ei kulutuksessa. Esimerkiksi CO2-päästöjen vähentäminen vaatii siirtymistä vähäpäästöisempiin energialähteisiin ja kierrätysmateriaaleihin. Jotta ohjausvaikutus tähän suuntaan saataisiin toteutettua kulutusveron avulla, päästövero pitäisi määritellä tuotteen ja tuotantolaitoksen tasolla - eli saman yrityksenkin eri laitoksissa valmistetuilla tuotteilla pitäisi olla eri vero, jotta yrityksellä olisi veron ansiosta aito kannustin uudistaa vaikkapa vanhat fossiilista energiaa käyttävät tehtaansa. Tällainen verojärjestelmä olisi varsin monimutkainen. Myös maatalouden päästöjä on tehokkaampaa hillitä tuotannossa. Lihan tuotanto ei Suomessa keskimäärin ole kannattavaa nytkään, enkä näe, että kysynnän muokkaaminen kulutusverolla muokkaisi tuotantoa ellei tuotantotukiin kosketa. Lihaa tuodaan Suomeen pääasiassa EU:sta, jolloin kilpailutilannekin on sikäli sama, että kaikkien EU-maiden edellytetään vähentävän päästöjään.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 |
Suomen kilpailupolitiikassa pitäisi panostaa enemmän siihen, että yrityskaupat tai kartellit eivät haittaisi kilpailua kotimarkkinoillamme.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 9 | Samaa mieltä | 7 |
Sopimuksettomalla Brexitillä olisi merkittävä kielteinen vaikutusSuomen tulevien vuosien talouskasvuun.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 5 | Vaikea arvioida historiallisen tiedon varassa, globaalit arvoketjut saattavat muuttua Brexitin seurauksena - jos yritykset esimerkiksi siirtävät tuotantoaan pois Britanniasta, vaikutukset suomalaisiin välituotteita vieviin yrityksiin eivät ole niin voimakkaat kuin historiallisten vientilukujen valossa voisi arvioida.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Suomessa palkansaajat maksaisivat merkittävän osan yhteisöveron korotuksesta alempien palkkojen muodossa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 4 | Tuoreessa saksalaisen tutkimuksen mukaan yritysverojen kiristyksestä noin puolet kantoivat työntekijät hidastuneen palkkakehityksen muodossa. Ei kuitenkaan ole aivan selvää kuinka hyvin tämän yksittäisen tutkimuksen tulokset ovat yleistettävissä Suomeen.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Euroopan keskuspankin pääjohtajan itsenäisyys poliittisesta vaikuttamisesta on hyödyllistä Euroopan talouskehitykselle..
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti samaa mieltä | 8 | Vahvasti samaa mieltä | 8 |
Suomelle olisi hyödyllistä, jos Euroopan keskuspankin pääjohtajaksi nimitettäisiin suomalainen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 5 | Epävarma | 7 |
Olisi tärkeää, että Euroopan keskuspankin tuleva pääjohtaja kertoisi laajasti etukäteen talouspoliittisesta ajattelustaan.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 8 | Samaa mieltä | 7 |
EU:n tulisi globaalien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi asettaa hiilitulli tuonnille niistä maista, joissa päästöjen hinnoittelu (päästökaupan tai hiiliveron kautta) on vähemmän kunnianhimoista kuin EU:ssa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 9 | Tässä “epävarma“ = “It depends.“ Hiilitullit eivät yksin liene ratkaisu. Esimerkiksi William Nordhaus on ehdottanut hiilitulleja ennemminkin mekanismiksi, jolla omien päästöjensä rajoittamisesta sopineet edelläkävijämaat voisivat painostaa muut maat mukaan kansainväliseen yhteistyöhön ja hinnoittelemaan tuotantonsa päästöt. Tätä voisi selvittää. Globaalien arvoketjujen maailmassa hiilitullien soveltamiseen tuotekohtaisesti liittyy haasteita. Tullit ohjaisivat päästöjen vähentämiseen mikäli kunkin tuotteen tuottamisen päästöt voitaisiin havaita ja mitata. Tämä vaatisi varsin tarkkaa tietoa muissa maissa sijaitsevien laitosten tuotantoprosesseista. Ehkä esimerkiksi päästöintensiivisten välituotteiden osalta voitaisiin päästäkin riittävään tarkkuuteen, mutta kuluttajatuotteiden osalta yritys- ja tuotekohtaisten päästöjen arvioiminen luotettavasti olisi vaikeaa. Jotta hiilitullit kannustaisivat vähentämään päästöjä, niiden tulisi kuitenkin perustua kunkin yrityksen tuotannon päästöihin.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Kasvihuonekaasupäästöjen verottaminen (esimerkiksi hiiliverolla) on päästökauppaa parempi tapa harjoittaa ilmastopolitiikkaa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 9 | Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen vaatii suuria muutoksia energiajärjestelmässä, teollisuuden prosesseissa, liikenteessä, rakentamisessa, rakennusten lämmittämisessä ja maankäyttösektorilla. Periaatteessa päästöjä voidaan vähentää kustannustehokkaasti yhtä lailla päästökaupalla ja hiilidioksidiverolla. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tarvitaan kuitenkin pitkäikäisiä investointeja ja puhtaan teknologian innovaatioita. Päästöjen riittävän korkea hinta luo kannusteet investoinneille ja innovoinnille. Käytännössä päästökauppa EU:ssa on kärsinyt päästöoikeuksien ylitarjonnasta ja päästöoikeuden hinta ollut pitkään varsin alhainen, mallinnusarvioiden mukaan reilusti alle riittäviin investointeihin kannustavan tason. Päästöoikeuden hinta voi myös vaihdella suhdanteiden mukaan. Ylitarjontaa on ollut poliittisesti vaikea karsia. Päästöjen verottaminen loisi päästöille vakaan hinnan ja yrityksille ennakoitavan investointiympäristön.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 |
Äänestäjät keskimäärin yliarvioivat kulloisenkin hallituksen toimien vaikutusta heidän omaan taloudelliseen tilanteeseensa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 7 | Samaa mieltä | 6 |
Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii rajoitteita ja kannusteita yksilöiden ja yritysten toiminnalle.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti samaa mieltä | 10 | Ilmastonmuutos on esimerkki markkinahäiriöstä - hiilidioksidipäästöt ovat yksilöiden ja yritysten toiminnan negatiivinen ulkoisvaikutus, eli yksilöiden ja yritysten toiminta aiheuttaa haittaa muille. Toiminnastaan päättäessään yksilö tai yritys ottaa huomioon itselleen koituvat hyödyt ja haitat, ei muille koituvia hyötyjä ja haittoja. Ilman rajoitteita ja kannusteita yksilöt ja yritykset tuottavat siksi enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin mikä olisi tehokas ratkaisu. Hiilidioksipäästöjen aiheuttamaa haittaa on pyritty arvioimaan rahallisesti. Maltillisimmat arviot hiilidioksidin yhteiskunnallisesta kustannuksesta ovat 30 euron tietämissä hiilidioksiditonnia kohden. Mikäli päästöjä ei rajoiteta tai niiden vähentämiseen kannusteta, yksilön ja yrityksen näkökulmasta päästöjen hinta on kuitenkin 0. Ei siis päästä tehokkaaseen lopputulemaan. Omistusoikeuksien jakaminen yksilöille tai yrityksille, jotka huolehtisivat omasta ilmakehän osastaan, ei onnistu. On vain yksi, yhteinen ilmakehä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Vahvasti samaa mieltä | 9 |
Valtion vuoden 2019 budjetin finanssipoliittinen linja on suhdannetilanne huomioon ottaen sopiva.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti eri mieltä | 8 | Epävarma | 6 |
Hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi Suomen tulee pyrkiä vaikuttamaan siihen, että EU ja sen jäsenmaat sitoutuvat nykyistä kunnianhimoisempiin päästötavoitteisiin sekä ajavat kansainvälisen ilmastosopimuksen tavoitteiden kiristämistä.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti samaa mieltä | 10 | Tulkitsen kysymyksen tarkoittavan, että tavoite hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä on annettu. Silloin on ehdottoman tärkeää pyrkiä vaikuttamaan EU:n päästötavoitteisiin ja kansainvälisen ilmastosopimuksen kunnianhimoon. Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen ongelma. Päästöt eivät rajoitu millekään tietylle alueelle, vaan ilmaston lämpenemisen ratkaisevat maailmanlaajuiset kokonaispäästöt. Siksi ilmastonmuutoksen hillintä vaatii kansainvälisiä toimia, ja arvioiden perusteella nykyisiä Pariisin sopimuksen kansallisia toimia kunnianhimoisempia päästövähennyksiä. EU:n yhteinen päästövähennystavoite hoidetaan päästökaupalla ja päästökaupan ulkopuolelle jäävien sektoreiden osalta jäsenmaille jyvitetyillä päästövähennystavoitteilla. Suomella on vielä kirittävää myös siinä, että se pysyy ei-päästökauppasektorille tähän saakka asetetuissa tavoitteissa.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 8 |
Irtisanomisten helpottaminen pienissä yrityksissä kasvattaa työllisyyttä.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Ei mielipidettä | Epävarma | 7 |
Irtisanomisten helpottaminen pienissä yrityksissä edistää tuottavuuden kasvua.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 5 | Samaa mieltä | 6 |
Valitusoikeutta maankäyttöä koskevissa asioissa tulisi rajoittaa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 8 | Epävarma | 6 |
Ulkomaisen työvoiman ns. tarveharkinta tulisi poistaa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 8 | Samaa mieltä | 7 |
Vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus on selvästi tukenut Suomen talouskasvua.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 10 | Kilpailukykysopimuksen vaikutuksesta talouskasvuun ei ole selvää näyttöä suuntaan tai toiseen. Keskustelussa korostetaan kustannuskilpailukykyä, jolla saattaakin olla merkittävä rooli osalla Suomen vientialoista. Olisi kuitenkin syytä huomioida Suomen elinkeinorakenteessa tapahtuneet muutokset ja tutkimustieto yritysten vientimenestykseen vaikuttavista tekijöistä. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan kustannusten merkitys ei ole yhtä suuri kuin mihin vanhat tutkimukset ovat viitanneet. Yritystason tekijät ovat osoittautuneet tärkeiksi, ja merkittäviä maa/aluetason tekijöitäkin on suuri joukko. Viime vuosina 60-70% viennin arvonlisästä on tullut tuotteista, joissa kilpailevien yritysten tuotteet ovat erilaisia tai erilaistettuja. Nämä tuotteet kilpailevat ensisijaisesti laadulla. Loput 30-40% on tullut tuotteista, joissa kilpailevien yritysten tuotteet ovat samankaltaisia ja saattavat kilpailla erityisesti hinnoilla. Tällöin kustannukset voivat olla tärkeä viennin menestystekijä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 6 |
Vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus on parantanut Suomen kustannuskilpailukykyä merkittävästi.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | Kilpailukykysopimus on varmaankin parantanut kustannuskilpailukykyä, mutta olen epävarma siitä, onko parannus ollut merkittävä. Julkinen keskustelu on korostanut kustannuskilpailukyvyn merkitystä. Kustannusten rooli viennin menestystekijänä ei nykyaikaisen empiirisen tutkimuksen valossa ehkä ole niin suuri kuin mihin vanhat tutkimukset ovat viitanneet. Myös Suomen elinkeinorakenne on muuttunut. Viime vuosina 60-70% viennin arvonlisästä on tullut tuotteista, joissa kilpailevien yritysten tuotteet ovat erilaisia tai erilaistettuja. Nämä tuotteet kilpailevat ensisijaisesti laadulla. Loput 30-40% on tullut tuotteista, joissa kilpailevien yritysten tuotteet ovat samankaltaisia ja saattavat kilpailla erityisesti hinnoilla, jolloin kustannukset voivat olla tärkeä viennin menestystekijä. Työvoimakustannukset eivät myöskään ole kaikilla vientialoilla erityisen suuri kustannusosuus - esimerkiksi massa- ja paperiteollisuudessa palkattu työvoima on suuruusluokkaa 12% kustannuksista.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Suomessa olisi tullut tällä eduskuntakaudella tehdä useita työmarkkinauudistuksia kasvun tukemiseksi, kuten laajentaa paikallista palkoista sopimista. Kilpailukykysopimus on vaikeuttanut näiden työmarkkinauudistusten toteuttamista.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Ei mielipidettä | Epävarma | 6 |
Yritystukia olisi syytä ryhtyä leikkaamaan kunnianhimoisesti.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 10 | Yritystukien leikkaaminen ei sinällään ole itsetarkoitus. Tehtyjen selvitysten perusteella yritystukiin kuuluu kuitenkin tukia, joita ei voi pitää julkisen talouden näkökulmasta perusteltuina menoerinä. Tällaisia ovat tuet, jotka eivät nykytiedon valossa palvele niille asetettua tavoitetta. Näiden tukien hyödyt ovat nolla ja kustannukset julkiselle taloudelle suuremmat kuin nolla, jolloin tuet eivät läpäise kustannus-hyöty-testiä eikä niitä voi pitää julkisen talouden näkökulmasta perusteltuina menoerinä. Joidenkin tukien osalta hyödyt saattavat olla jopa negatiiviset, jos tuet kannustavat yhteiskunnan kannalta haitalliseen toimintaan (esim. saastuttamiseen) tai häiritsevät kilpailua ja talouden uusiutumista esimerkiksi tukemalla vain osaa yrityksistä tai vain osaa vientialoista.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Olisi järkevää luopua alennetuista arvonlisäverokannoista ja siirtyä yhteen arvonlisäverokantaan, jonka tuotto olisi nykyisen suuruinen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 8 | Samaa mieltä | 7 |
Elinkeinotoiminnan arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa (nykyisin 10 000 euron liikevaihto vuodessa) tulisi nostaa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 7 | Epävarma | 7 |
Työntekijälle osoitettu matalapalkkatuki on pätevä keino työllistää heikon osaamisen tai matalan tuottavuuden työntekijöitä.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Ei mielipidettä | 9 | Samaa mieltä | 7 |
Työajan lyhentäminen ja työn jakaminen on toimiva keino työllisten määrän lisäämiseksi.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 5 | Eri mieltä | 8 |
Suomen nykyisillä työmarkkinoilla nollatuntisopimukset ovat tarpeellinen joustomekanismi erityisesti palvelualoilla.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 5 | Epävarma | 6 |
Työttömyysaste riippuu pitkällä aikavälillä ensi sijassa työmarkkinoiden toimivuudesta.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 7 | Työttömyysasteeseen pitkällä aikavälillä vaikuttavat toki muutkin rakenteelliset tekijät, kuten työttömyysturva ja verotus. Mutta sanoisin, että ainakin keskeinen merkitys on työmarkkinoiden toimivuudella. | Samaa mieltä | 8 |
Paikallisen sopimisen lisääminen yrityksissä on nopein tapa kasvattaa kansantalouden tuottavuutta.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 7 | Paikallisella sopimisella voisi olla positiivinen vaikutus tuottavuuteen, mutta vaikea sanoa, mikä olisi nopein tapa lisätä tuottavuutta, vaikuttavathan siihen monet eri tekijät. | Epävarma | 7 |
Paikallisen sopimisen lisääminen yrityksissä on nopein tapa kasvattaa kansantalouden työllisyyttä.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 9 | Epävarma | 7 |
Jos Suomessa otettaisiin käyttöön sosiaalisen vähimmäisturvan korvaava kansalaisen perustulo, se heikentäisi työn tarjontaa. Perustulolla tarkoitetaan tässä ratkaisua, joka olisi julkisen talouden kannalta kustannusneutraali, olisi suuruudeltaan noin 560 euroa, ja kuuluisi myös työssä käyville henkilöille.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 9 | Epävarma | 6 |
Eriytetystä ansio- ja pääomatulojen verotuksesta luopuminen ja siirtyminen yleiseen tuloveromalliin olisi järkevä tapa pienentää taloudellista epätasa-arvoa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 5 | Epävarma | 7 |
Omistusasumisen verotuksen kiristäminen niin sanotulla laskennallisella asuntotuloverolla parantaisi asuntomarkkinoiden toimintaa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 8 | Epävarma | 7 |
Suomalaisten tuloerojen kasvu nykyisestä haittaisi talouskasvua.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 3 | Eri mieltä | 7 |
Hallituksen esityksen mukaiseen sote-uudistukseen liittyvät mahdolliset kannusteongelmat ovat suurempia kuin valinnanvapausmallista koituva hyöty.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Ei mielipidettä | 9 | Epävarma | 6 |
Voimakkaampi finanssipolitiikan keventäminen (verojen alentaminen, valtion menojen lisääminen) olisi viime vuosina elvytysvaikutusten takia pienentänyt valtion velkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Ei mielipidettä | 9 | Eri mieltä | 7 |
Koska on epätodennäköistä, että valtionyhtiöt voisivat jatkuvasti pärjätä yksityisesti omistettuja yhtiöitä paremmin, on niiden myynti perusteltua (ei koske huoltovarmuuden kannalta elintärkeitä yhtiöitä).
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti samaa mieltä | 8 | Samaa mieltä | 7 |
Eurosta on tähän mennessä ollut Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Ei mielipidettä | 8 | Samaa mieltä | 7 |
Sipilän hallituksen ajama kilpailukykysopimus oli Suomen talouskasvun kannalta oikeansuuntainen ratkaisu.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 5 | Kiky-sopimus tavoittelee ainoastaan lyhyen aikavälin kustannuskilpailukyvyn parantamista. Tuottavuuskehityksen ja pitkän aikavälin kasvun vauhdittamiseksi tulisi kiinnittää huomiota talouden uusiutumiseen, missä kiky-sopimus ei auta. Korkeakoulutus-, tutkimus- ja tiederahoituksen viimeaikaisen supistumisen myötä julkinen rahoitus pitkän aikavälin kasvua tukevissa toimissa on kuitenkin pienentynyt.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Pieniä yrityksiä kannattaa suosia ylimääräisin verohelpotuksin tai yritystuin, koska uudet työpaikat syntyvät pääsääntöisesti niihin.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 8 | TK&I-tuille löydetään tutkimuskirjallisuudessa yleisesti suurempia tukivaikutuksia pienille yrityksille. Tulee kuitenkin muistaa, että pientenkin yritysten osalta tukitoimien kohteena tulisi olla sellainen TK&I-toiminta, jota yritykset eivät ilman tukea toteuttaisi - eli hankkeet, joista on hyötyä myös muualla taloudessa. Mihinkään muuten vain yleisesti pienille yrityksille suunnattuihin yritystukiin en näe perustetta.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 8 |
Suomen on järkevää tukea telakoitaan kilpailukyvyn turvaamiseksi, koska useimmissa muissakin maissa tehdään niin.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti eri mieltä | 10 | Tuet, joita perustellaan tuettavan liiketoiminnan heikolla kannattavuudella, hidastavat talouskasvua ja rasittavat muuta taloutta esimerkiksi verotaakan kasvun myötä. Työpaikkoja voi syntyä tai säilyä tuetulle toimialalle, mutta tutkimuskirjallisuuden valossa työpaikat luultavasti vain siirtyvät korkeamman tuottavuuden yrityksistä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 7 |
Äkillisen rakennemuutoksen alueille suunnatut tuet hidastavat rakennemuutosta ja ovat siksi haitallisia.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti samaa mieltä | 9 | Tukea ei ole tässä tarkemmin määritelty, mutta tulkitsen tuen tarkoittavan elinkeinotukia. Tässä tapauksessa tulisi huolehtia siitä, että työvoiman alueellisen liikkuvuuden kannustimet ovat kunnossa sekä tarvittaessa tukea ihmisiä sosiaaliturvan kautta ja varmistamalla kannustimet ja mahdollisuudet uudelleenkouluttautumiseen. Tutkimuskirjallisuuden valossa esimerkiksi heikommin kehittyvien alueiden tuilla on havaittu voitavan lisätä työllisyyttä tuetulla alueelle, mutta sillä seurauksella, että syntyneet työpaikat ovat siirtyneet muilta alueilta.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 |
Vuokrasääntelyllä pitäisi pyrkiä hillitsemään vuokrien nousua, vaikka se tarkoittaisi vuokra-asuntotarjonnan pienenemistä.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti eri mieltä | 10 | Vaikka vuokrasäännellyn asunnon saavat toki saattaisivat hyötyä, kokonaisuudessa vuokrasääntely aiheuttaisi hyvinvointitappiota. | Vahvasti eri mieltä | 8 |
Kotitalousvähennys on tehokas tapa torjua harmaata taloutta.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Ei mielipidettä | 9 | Samaa mieltä | 7 |
Robottivero on tulevaisuudessa välttämätön keino rahoittaa sosiaaliturvaa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 7 | Automatisaatio vähentää tuloveron kertymää. Mikäli halutaan säilyttää sama sosiaaliturvan taso, voi olla tarpeen etsiä korvaavia lähteitä verotuloille. Automatisaatio myös lisännee tuloeroja, mitä taas voidaan pyrkiä vähentämään robottiverolla.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 7 |
Perintövero on talouskasvun kannalta muita veroja vähemmän haitallinen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 7 | “Muut verot“ on laaja käsite, mutta pitäisin perintöveroa vähemmän haitallisena kuin esimerkiksi tuloveroa, sillä perintöveron vaikutukset työn tarjontaan lienevät pienemmät. Toisaalta perintöverolla voi kuitenkin olla vaikutuksia työn tarjontaan ja se voi siksi olla talouskasvun kannalta haitallisempi kuin haittaverot.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |