Alle 10 prosenttia ekonomistipaneeliin vastanneesta arvelee, että voimakkaampi finanssipolitiikan keventäminen olisi viime vuosina elvytysvaikutusten takia pienentänyt valtion velkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen. Ekonomistien enemmistö on asiasta toista mieltä.
Kysymys: Voimakkaampi finanssipolitiikan keventäminen (verojen alentaminen, valtion menojen lisääminen) olisi viime vuosina elvytysvaikutusten takia pienentänyt valtion velkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen.
| Vastaaja | Yliopisto/tutkimuslaitos | Vastaus | Varmuus | Kommentti | Profiili ja vastaukset | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Jyrki Ali-Yrkkö | ETLA | Eri mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||||||
 Tom Berglund | Hanken | Eri mieltä | 7 | Velkaisuusasteen nopeampi kasvu lyhyellä aikavälillä olisi lisännyt varovaisuutta muiden investointien osalta. | Profiili ja vastaukset | ||||||||
 Petri Böckerman | Jyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABORE | Epävarma | 5 | Profiili ja vastaukset | |||||||||
 Essi Eerola | VATT | Ei mielipidettä | Profiili ja vastaukset | ||||||||||
 Bengt Holmström | MIT | Eri mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||||||
 Anni Huhtala | VATT | Eri mieltä | 6 | Profiili ja vastaukset | |||||||||
 Ari Hyytinen | Hanken | Eri mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | |||||||||
| Edvard Johansson | Åbo Akademi | Epävarma | 5 | Profiili ja vastaukset | |||||||||
 Esa Jokivuolle | Suomen Pankki | Eri mieltä | 6 | Profiili ja vastaukset | |||||||||
 Juha Junttila | Jyvaskylan yliopisto | Vahvasti samaa mieltä | 9 | Profiili ja vastaukset | |||||||||
 John M. Juselius | Suomen Pankki | Vahvasti eri mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | |||||||||
 Markus Jäntti | Tukholman yliopisto | Samaa mieltä | 7 | Uskon Pertti Haaparannan hystereesipohjaisen analyysin olleen oikeassa ja siten olen samaa mieltä. | Profiili ja vastaukset | ||||||||
 Panu Kalmi | Vaasan yliopisto | Epävarma | Profiili ja vastaukset | ||||||||||
 Seppo Kari | VATT | Epävarma | 9 | Viimeisten tutkimusten mukaan finanssipoliittisella elvytyksellä voi tietyissä tilanteissa olla iso vaikutus bkt:hen. Toisaalta Suomi on pieni avotalous ja elvytys vaikuttaa vain osaan bkt:n komponenteista. | Profiili ja vastaukset | ||||||||
 Karlo Kauko | Suomen Pankki | Eri mieltä | Vaikea uskoa noin voimakkaisiin dynaamisiin vaikutuksiin. | Profiili ja vastaukset | |||||||||
 Jaakko Kiander | Eri mieltä | 7 | Velkasuhteen nousu olisi kuitenkin jäänyt vähäiseksi | Profiili ja vastaukset | |||||||||
 Juha Kilponen | Suomen Pankki | Vahvasti eri mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | |||||||||
| Jarmo Kontulainen | Vahvasti eri mieltä | 10 | Profiili ja vastaukset | ||||||||||
 Iikka Korhonen | Suomen Pankki | Ei mielipidettä | 6 | Profiili ja vastaukset | |||||||||
 Pekka J. Korhonen | Eri mieltä | 6 | Profiili ja vastaukset | ||||||||||
 Mika Kortelainen | Turun yliopisto | Ei mielipidettä | Profiili ja vastaukset | ||||||||||
 Tuomas Kosonen | Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Eri mieltä | 7 | En usko että elvytysvaikutukset ovat niin suuria, että ne kompensoisivat suorat vaikutukset budjettivajeeseen. | Profiili ja vastaukset | ||||||||
 Kaisa Kotakorpi | Tampereen yliopisto; VATT | Eri mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||||||
 Markku Kotilainen | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos - Etla | Eri mieltä | 9 | Elvytysvaikutus olisi ollut liian pieni. | Profiili ja vastaukset | ||||||||
 Klaus Kultti | helsingin yliopisto | Ei mielipidettä | 10 | Profiili ja vastaukset | |||||||||
 Timo Kuosmanen | Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto | Eri mieltä | 10 | Olisin kaivannut voimakkaampaa elvytystä vaikka valtion velka suhteessa BKT:hen olisi sen myötä kasvanut nykyistä suuremmaksi, | Profiili ja vastaukset | ||||||||
 Tomi Kyyrä | Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Vahvasti eri mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | |||||||||
 Marita Laukkanen | Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Ei mielipidettä | 9 | Profiili ja vastaukset | |||||||||
| Jani Luoto | Helsingin yliopisto | Ei mielipidettä | Profiili ja vastaukset | ||||||||||
 Mika Mailiranta | Työn ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopisto | Vahvasti eri mieltä | 5 | Profiili ja vastaukset | |||||||||
 Topi Miettinen | Svenska Handelshögskolan | Ei mielipidettä | Profiili ja vastaukset | ||||||||||
 Hennamari Mikkola | Kansaneläkelaitos | Epävarma | Profiili ja vastaukset | ||||||||||
 Niku Määttänen | Helsingin yliopisto ja Helsinki GSE | Vahvasti eri mieltä | 9 | Suomessa tuotanto laski suurelta osin vientiteollisuuden ongelmien vuoksi. Voimakkaampi kotimainen elvytys ei olisi vientiteollisuutta juuri auttanut. Suurempi elvytyspolitiikka olisi päinvastoin saattanut hidastaa kustannuskilpailukyvyn kohentumista. Sen sijaan voimakkaampi elvytys esimerkiksi koko euroalueella olisi ollut Suomenkin kannalta hyödyllistä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||||||
 Katariina Nilsson Hakkala | Aalto yliopisto/ ETLA | Epävarma | 5 | Profiili ja vastaukset | |||||||||
 Elias Oikarinen | Oulun yliopisto | Vahvasti eri mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | |||||||||
 Tapio Palokangas | Helsingin yliopisto | Eri mieltä | Jos valtion menoja lisätään tai tuloja karsitaan, valtio velkaantuu. Mikään “elvytysvaikutus“ ei pysty tätä täysin korvaamaan. | Profiili ja vastaukset | |||||||||
 Tuomas Pekkarinen | VATT | Eri mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||||||
 Hannu Piekkola | Vaasan yliopisto | Eri mieltä | 7 | Automaattista elvytystä on ollut avian liikaan ikärakenneongelmien takia. | Profiili ja vastaukset | ||||||||
 Jukka Pirttilä | Helsingin yliopisto | Eri mieltä | 4 | Yritimme pohtia tätä Arviointineuvoston raportissa 2017. | Profiili ja vastaukset | ||||||||
 Matti Pohjola | Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu | Eri mieltä | 8 | Elvytyksen kerroinvaikutukset ovat tähän liian pieniä. | Profiili ja vastaukset | ||||||||
 Petri Rouvinen | ETLA, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos | Eri mieltä | 8 | Jonkin verran elvyttävämpi finanssipolitiikka ainakin lähinnä oman tontin eli tiede- ja innovaatiopolitiikan osalta olisi ollut paikallaan (ts. en pidä hallituksen toteuttamia leikkauksia tällä puolella järkevinä) mutta yleisesti ottaen olen samaa mieltä vuoden 2008 jälkeisen finanssipolitikan perusvirityksestä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||||||
 Olli-Pekka Ruuskanen | Pellervon taloustutkimus, Vaasan yliopisto | Eri mieltä
| 6 | Profiili ja vastaukset | |||||||||
 Hannu Salonen | Turun yliopisto | Ei mielipidettä | 6 | Profiili ja vastaukset | |||||||||
 Rune Stenbacka | Svenska handelshögskolan | Epävarma | 3 | Paljolti kiinni siitä miten elvytys olisi kohdistettu. | Profiili ja vastaukset | ||||||||
 Juha Tervala | Helsingin yliopisto | Vahvasti samaa mieltä | 9 | Finanssipoliittinen elvytys ei normaalisti laske julkisen velan suhdetta BKT:hen. Uudet tutkimukset (esim. NBER WP No. 23789: Fiscal Stimulus and Fiscal Sustainability) ovat kuitenkin osoittaneet, että taantumassa tehdyt julkiset talouden leikkaustoimet ovat lisänneet julkisen velan suhdetta BKT:hen.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||||||
 Marko Terviö | Aalto-yliopisto | Epävarma | 5 | Jos kaikki EU-maat, mukaanlukien Suomi, olisivat edellisen kriisin aikana harjoittaneet kevyempää finanssipolitiikkaa niin Suomenkin velkasuhde olisi nyt luultavasti alempi (varmuus 7/10). Mutta Suomen yksinäinen elvytys valuu suureksi osaksi muualle.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||||||
 Roope Uusitalo | Helsingin yliopisto | Eri mieltä | 9 | Profiili ja vastaukset | |||||||||
 Jari Vainiomäki | Tampereen yliopisto | Samaa mieltä | 8 | Erityisesti jos elvytys olisi toteutettu koko EU alueella niissä maissa joissa valtionlainojen korot pysyivät matalina, sen sijaan että kyseiset maat siirtyivät kuristuspolitiikkaan. Yksittäisen pienen avoimen maan erillistoimilla saavutetaan pienempiä vaikutuksia.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||||||
 Hannu Vartiainen | Helsingin yliopisto | Eri mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||||||
 Vesa Vihriälä | Helsingin yliopisto | Eri mieltä | 8 | Lisäelvytys tuskin olisi yltänyt velkasuhteen alentumiseen riittäviin kerroinvaikutuksiin, kun otetaan huomioon, että sekä kulutuskysynnän että investointien kasvusta merkittävä osa olisi tyydyttynyt ulkomaisella tarjonnalla. Ekspansiivisempi finanssipolitiikka olisi luultavasti entisestään hidastanut kilpailukyvyn sopeutumista. Tämä olisi ollut ongelmallista (myös velkasuhteen pidemmän ajan kehityksen kannalta) tilanteessa, jossa vienti ja tuotannolliset investoinnit ovat romahtanete pahoin samalla kun yksityinen ja julkinen kulutus on kasvanut velkarahoituksen turvin. Suomen finanssipolitiikka on koko periodilla 2009-2016 ollut yksi EU:n elvyttävimpiä ellei elvyttävin. Tämän seurauksena yksityinen ja julkinen kulutus ovat kasvaneet selvästi, vaikka tuotanto on pysynyt 2008 saavutun tason alapuolella heikon vienti- ja investointikehityksen takia.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||||||
| Jouko Vilmunen | Turun yliopisto/kauppakorkeakoulu | Eri mieltä | 8 | Tekijät, jotka ovat julkistalouden alijäämäisyyden taustalla ovat vieläkin suht epäselviä. Alijäämäisyys näyttää hyvin itsepintaiselta. Tällaisessa tapauksessa aktiivine elvyttäminen ei mielestäni ole suotavaa. Lisäksi, kerroinvaikutusten suuruudesta vallitsee lievästi sanoen erimielisyys.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||||||
 Sami Vähämaa | Vaasan yliopisto | Eri mieltä | 5 | Profiili ja vastaukset | |||||||||
| Juuso Välimäki | Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu | Eri mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | |||||||||
 Eva Österbacka | Åbo Akademi | Epävarma | 6 | Profiili ja vastaukset | |||||||||