Essi Eerola

Tutkimusjohtaja
VATT

Vastaukset

Ympäristöpoliittisista toimista (esim. hiilivero) aiheutuvat hinnannousut tulisi kompensoida niistä eniten kärsiville kuluttajille tai alueille kohdennetuilla tuilla.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma5Tässä on mielestäni kaksi eri näkökulmaa. Ensimmäinen on periaatteellinen: jos erilainen kustannustaakka johtuu erilaisista valinnoista, ei ole selvää, miksi ja minkälaisilla kriteereillä erilaisia valintoja tehneitä kotitalouksia pitäisi kohdella eri tavalla. Ainakaan ei ole selvää, mihin kaikkiin valintoihin arviointi pitäisi kohdistaa. Toinen puoli on käytännöllinen. Jos kompensoidaan, on tärkeää tehdä se niin, ettei se heikennä politiikkatoimien ohjausvaikutusta. Lisäksi kompensoinnin mielekkyys riippuu minusta siitä, minkälaiset kotitaloudet kärsivät eniten. Huolena on esim. se, että kompensointi hyvätuloisille joudutaan rahoittamaan pitkälti samojen kotitalouksien verotusta kiristämällä.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma7

Maailmanmarkkinahintojen muutoksista aiheutuvaa polttoaineiden hinnannousua tulisi pyrkiä hillitsemään julkisen vallan toimin, esimerkiksi laskemalla polttoaineverotusta.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä8Markkinahinnat sopeutuvat kysynnän ja tarjonnan mukaan ja heijastavat niukkuutta. Näin ne ohjaavat taloudellisia resursseja sinne, missä niitä eniten arvostetaan. Tämän mekanismin heikentäminen tai poistaminen aiheuttaa uusia ongelmia. Lisäksi nyt kun tavoitteena on nopea siirtymä pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä, päästöjen hinnoittelun pitäisi nimeomaan olla systemaattista ja siihen tulisi sitoutua pitkäjänteisesti.Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä7

Mikäli Venäjän kykyä rahoittaa sotatoimia öljyn ja kaasun viennistä saamillaan tuloilla halutaan rajoittaa, tullimaksut ovat siihen parempi keino kuin määrärajoitukset tai tuontikiellot.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä4Nähdäkseni kaasu ja öljy ovat erilaisia. Öljyn markkina on globaali ja venäläiselle öljylle on substituutteja. Lyhyen aikavälin ratkaisuna korkea tuontitulli venäläiselle öljylle heikentäisi Venäjän kykyä rahoittaa sotatoimia ja tuottaisi tuloja esim. sodasta kärsineiden auttamiseksi. Kaasun osalta tuontikielto lienee tehokkaampi. Toki vähän pitemmällä aikavälillä venäläisestä fossiilisesta energiasta tulee pyrkiä kokonaan eroon.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä6

Valtion koronakriisin aikaiset yritystuet ovat kohdentuneet onnistuneesti.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä3Kriisin alkuvaiheessa myönnetyt BF:n ja ELY-keskusten kehittämisavustukset toimivat huonosti kriisirahoituksena. Myöhempi kustannustuki kohdistui paremmin, koska sitä kohdistettiin kiinteisiin kustannuksiin ja pyrittiin suuntaamaan yrityksille, jotka olivat eniten kärsineet koronapandemian vuoksi. Mutta ilmeisesti käytännössä myös kustannustuen kriteerien asettaminen oli haastavaa, koska hylkäysprosentti oli alkuvaiheessa sangen korkea. Lisäksi esim. yritystukien tutkimusjaoston mukaan koronatukia kohdistui runsaasti myös aloille, jotka ovat säästyneet pahimmilta kustannuksilta. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163024/TEM_2021_25.pdf?sequence=1&isAllowed=yNäytä lisääNäytä vähemmänEpävarma6

Valtion vuoden 2022 budjetin finanssipoliittinen linja on suhdannetilanne huomioon ottaen sopiva.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma3Vaikea arvioida. Suhteessa syksyn tilanteeseen ja talousennusteisiin finanssipolitiikan linja vaikutti liian löysältä. Erityisesti huomio koskee valtiontalouden kehysmenettelyä ja hallituksen päätöstä nostaa kehystä edelleen vuosille 2022 ja 2023. Toisaalta vuoden 2021 loppua kohti koronapandemian aiheuttama epävarmuus on kasvanut uudelleen.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma6

Kiinteistöverot (rakennus ja maapohja) nostavat asuntojen hintoja.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä7Kiinteistövero kapitalisoituu varallisuuden arvoon, tutkimuskirjallisuudessa lähinnä epäselvyyttä siitä, onko kapitalisoituminen täydellistä vai ei. Maapohjaan kohdistuva kiinteistövero kohdistuu nykyiseen omistajaan. Rakennukseen kohdistuva vero on vähän erilainen, koska se voi ainakin teoriassa vähentää rakentamista.Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä7

Kiinteistöverot (rakennus ja maapohja) nostavat vuokria.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma4Kiinteistöveron nosto laskee omistajan tuottoa verrattuna vaihtoehtoisen sijoituskohteen tuottoon, mikä voi vähentää vuokra-asuntojen tarjontaa ja nostaa vuokratasoa. Toisaalta kiinteistövero laskee asuntojen hintatasoa ja nostaa siten tuottoa verrattuna vaihtoehtoisiin sijoituskohteisiin.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma7

Maapohjaan kohdistuvalla kiinteistöverotuksella tulisi kerätä nykyistä enemmän verotuloja.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä7Maapohjan veron keskeinen hyvä puoli on se, ettei se vaikuta omistajan kannustimiin. Lisäksi jos tontin verotusarvo seuraa sen käypää arvoa, vero kohdistuu sinne, missä maan arvo nousee esimerkiksi kunnan investointien seurauksena.Samaa mieltä7

Julkista taloutta tulee tasapainottaa verotusta kiristämällä.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä6Tutkimus ei viittaa siihen, että sitä pystyttäisiin tasapainottamaan verotusta keventämällä. Näin ollen verotuksen kiristäminen on varmaankin osa kokonaisuutta. Mutta samalla pitää kiinnittää huomiota verotuksen rakenteeseen. Erityisesti kriisistä toivuttaessa olisi hyödyllistä arvioida, pitäisikö verojärjestelmää uudistaa niin, että yritykset ja kotitaloudet olisivat vähemmän velkaantuneita seuraavan kriisin iskiessä.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Julkista taloutta tulee tasapainottaa menoja leikkaamalla.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä6Myös leikkaukset ovat osa kokonaisuutta. En kuitenkaan kannata juustohöylää, vaan systemaattista pohdintaa, jonka lopputuloksena toivottavasti leikkausten ulkopuolelle jäävät keskeiset hyvinvointipalvelut ja pienituloisten etuudet. Mutta lopulta nämä päätökset ovat arvovalintoja, joiden tekemisessä tutkimus on hyödyllistä, mutta ei suoraan anna vastauksia.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Julkisen talouden tasapainotustoimet tulee aloittaa tämän eduskuntavaalikauden aikana.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä6En usko, että niitä on välttämätöntä aloittaa tämän vaalikauden aikana, mutta jo aika pian olisi tarpeen muodostaa selkeä suunnitelma ja tehdä päätöksiä. Ideaalisti tasapainotustoimet tehdään pitemmän ajan kuluessa, mutta on tärkeää, että niihin pystytään sitoutumaan.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Mikäli julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjinä toimivat jatkossa itsehallinnolliset hyvinvointialueet, tulee niiden toiminta rahoittaa pääosin valtion budjetista, eikä alueille ole syytä antaa verotusoikeutta.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä7Palvelujen järjestämisen siirtäminen hyvinvointialueille voi johtaa säästöihin, mutta verotusoikeuden puuttuminen heikentää merkittävästi alueiden kannustimia. Ilman verotusoikeutta hyvinvointialueilla ei oikeastaan ole mahdollisuutta hyödyntää omalla alueellaan syntyneitä säästöjä.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma6

Marinin hallituksen esitys Sote-uudistukseksi sisältää riittävät kannustimet hyvinvointialueille tehokkaaseen ja laadukkaaseen palvelutuotantoon.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä6Koska hyvinvointialueilla ei ole verotusoikeutta, kustannusten kasvuun vaikuttaa suurelta osin se, miten hyvin valtio pystyy ohjaamaan hyvinvointialueita kustannustehokkaaseen toimintaan. Valtion on todennäköisesti vaikeaa sitoutua budjettikuriin. Esim. Kortelainen & Lapointe (2019) arvioivat, että sitoutumisen ongelma on erityisen hankala terveyspalveluissa (https://www.doria.fi/handle/10024/166973)Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä6

Autoveron poisto olisi tehokas keino uudistaa Suomen autokantaa vähäpäästöisemmäksi.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä3Voisi nopeuttaa autokannan uusiutumista, mutta oleellisempaa päästötavoitteiden kannalta on se, minkälaisia autoja hankitaan sekä erityisesti ajosuoritteen kehitys. Pahimmillaan autoveron poistaminen veisi näissä väärään suuntaan.Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä6

Fossiilisten polttoaineiden verotusta on kiristettävä liikenteen päästöjen vähentämiseksi.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä5Veron tai päästömaksun lisäksi tarvitaan varmasti muitakin toimia liikenteen päästövähennystavoitteeseen pääsemiseksi. Näin siksi, että liikennepolttoaineiden hiilidioksidivero on jo nykyisellään korkea verrattuna EU:n päästöoikeuden hintaan.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Polttoaineveron sijaan auton käyttöä tulisi verottaa paikantamiseen perustuvalla kilometriverolla, jonka suuruus vaihtelisi sen mukaan, missä autoilu tapahtuu.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä5Liikenteen päästövähennystavoitteen kannalta ei ole kustannustehokasta. Jos ajatuksena on kompensoida pienituloisille, ongelmana on se, että sijaintiin perustuva kompensaatio kohdistuu epätarkasti.Eri mieltä7

Romutuspalkkio on tehokas keino uudistaa Suomen liikennettä vähäpäästöisemmäksi.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä5Tehokkaat keinot kohdistuvat suoraan ajettuihin kilometreihin tai hankittavien autojen päästöihin. Romutuspalkkio vaikuttaa vain epäsuorasti näihin.Epävarma7

Hallituksen lisätalousarvion yhteydessä esittämä 5,5 mrd euron toimenpidekokonaisuus on ajoitettu talouden elpymisen kannalta oikein.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma7Osittain kyllä. Yritysten tukemisen osalta olisi ollut hyvä pystyä etenemään nopeammin, mutta kokonaisuuden kannalta fiksujen kriteerien muodostaminen on vaikeaa, kun talouden tilannekuva on sumea ja muuttuu nopeasti ja kun yritysten odotukset riippuvat voimakkaasti julkisen vallan toimista. Toisaalta kokonaisuus sisältää myös toimenpiteitä, jotka olisivat minusta voineet hyvin olla osa syksyn normaalia budjettikeskustelua.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä6

Hallituksen lisätalousarvion yhteydessä esittämä 5,5 mrd euron toimenpidekokonaisuus on mitoitukseltaan oikea suhdannetilanne huomioon ottaen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä4Siinä mielessä, että vaikuttaa sisältävän menolisäyksiä, jotka eivät ole kiireellisiä.Samaa mieltä6

Hallituksen lisätalousarvion yhteydessä esittämä 5,5 mrd euron toimenpidekokonaisuus kohdistuu talouden elpymisen kannalta tarkoituksenmukaisesti.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma7Kokonaisuus on laaja ja sisältää hyvin erilaisia toimenpiteitä. Mielestäni erityisesti sosiaaliturvaan tehtävät määräaikaiset korotukset ja pk-yritysten tukeminen konsurssiaallon estämiseksi ovat perusteltuja. Kuntatalouden tukeminen puolestaan vähentää kunnallisveroasteisiin kohdistuvaa nousupainetta ja kuntien velkaantumista. Myös korkeakoulujen aloituspaikkojen lisääminen on minusta hyvä toimenpide erityisesti, jos ehditään toteuttaa jo tulevana syksynä.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma7

Tämänhetkisen tiedon valossa on todennäköistä, että Suomessa on tarpeen siirtyä pitkäksi aikaa huomattavasti interventionalistisempaan talouspolitiikkaan, jossa kilpailun ja markkinamekanismien roolia vähennetään ja julkisen vallan sääntelytoimia lisätään merkittävästi.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä3Taloustilanteeseen liittyy toki tällä hetkellä erittäin suurta epävarmuutta. Silti mielestäni ensisijaisia toimia ovat koronakriisin aiheuttamasta talouskriisistä kärsivien yritysten tukeminen ja ihmisten toimeentulon varmistaminen. Toki kriisin aikana rajutkin sääntelytoimet voivat olla perusteltuja. Muiden ihmisten kohtaaminen aiheuttaa nyt potentiaalisesti negatiivisen ulkoisvaikutuksen, ja yleensä pelkät suositukset eivät sellaisessa tilanteessa ole riittäviä.Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä7

Tämänhetkisen tiedon valossa on todennäköistä, että koronakriisin aiheuttama taantuma seuraa V-käyrää, jossa talouden pudotusta seuraa nopea palautuminen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma6Käyrän muoto riippuu muun muassa siitä, miten nopeasti liikkumiseen, kokoontumiseen ja palveluiden kuluttamiseen liittyviä rajoituksia puretaan, minkälainen ihmisten käsitys viruksen vaarallisuudesta lopulta on ja miten hyvin ihmisten toimeentulo ja yritysten toimintaedellytykset on pystytty turvaamaan rajoitusten aikana. Purkamisen ajankohtaan puolestaan vaikuttavat esim. terveydenhuollon kapasiteetin ja teknologian kehitys ja käyttöönotto.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma6

Vaikka koronavirusepidemia on vienyt maamme poikkeustilaan, tulisi hallituksen siitä huolimatta pitää kiinni itselleen aiemmin asettamista työllisyyttä ja julkisen talouden tasapainottamista koskevista tavoitteista.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Ei mielipidettä5Eri mieltä7

Suorat, väliaikaiset ja mittavat yrityksille kohdistetut kansalliset tukitoimet ovat nyt perusteltuja, koska valtioiden koronavirusepidemian vuoksi aloittamat poikkeustoimet uhkaavat kaataa elinkelpoisia yrityksiä ja johtaa pidempikestoiseen talouskriisiin.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä8Vahvasti samaa mieltä8

EU-maiden on lisättävä keskinäistä finanssipoliittista koordinaatiotaan, koska nykyoloissa rahapolitiikka on menettänyt tehoaan.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä5Tilanteessa, jossa rahapolitiikan välittyminen talouteen on heikentynyt, finanssipolitiikka voi hyödyllisellä tavalla täydentää rahapolitiikkaa. Koska julkisen talouden hoito on EU:ssa kansallinen asia, elvytystoimet eivät kuitenkaan välttämättä ole tehokkaita kokonaisuuden näkökulmasta. Niillä mailla, joilla olisi liikkumavaraa, ei välttämättä ole kannustinta ja niillä, joilla olisi kannustin, ei ole liikkumavaraa. Vaikka koordinaatio voisi olla hyödyllistä, vaikuttaa kuitenkin siltä, ettei jäsenmailla ole valmiutta sitoutua uusiin muodollisiin rakenteisiin.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä6

Valtioiden, jotka voivat ottaa velkaa omassa valuutassaan, ei tarvitse olla huolissaan julkisen talouden allijäämistä, koska ne voivat aina luoda rahaa velkojensa maksuun.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Ei mielipidettä5Eri mieltä8

Työllisyysasteen kasvattamiseksi kannattaisi poistaa työttömyysturvan lisäpäiväjärjestelmä (eläkeputki).

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä5Tutkimusten perusteella eläkeputken poistaminen nostaisi ikääntyneiden työllisyyttä. Koska työttömyysputki nostaa todennäköisyyttä joutua irtisanotuksi, se ei välttämättä ole hyvää politiikkaa edes ikääntyneiden työllisten kannalta.Samaa mieltä7

Suomen valtionvelan kasvu suhteessa BKT:een on nykytilanteessa järkevää, koska korkotaso tulee pysymään hyvin alhaisena vielä pitkään.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma5Järkevyyden arvioinnissa lienee oleellista on se, millä tavalla lisävelanotto hyödynnetään.Eri mieltä6

Valtion vuoden 2020 budjetin finanssipoliittinen linja on suhdannetilanne huomioon ottaen sopiva.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Ei mielipidettäEri mieltä6

Jatkuva talouskasvu ei ole mahdollista ilman, että myös aineellinen kulutus ja luonnonvarojen käyttö kasvavat.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä6Teoriassa näin esim. hyödyntämällä uudistuvia energialähteitä tehokkaasti. Käytännössä poliittinen järjestelmämme ei näytä tuottavan sellaisia päätöksiä, joilla tähän suuntaan mentäisiin.Eri mieltä7

Energiaveron palautusjärjestelmän poistaminen fossiilisten energialähteiden osalta on tehokas keino hiilioksidipäästöjen vähentämiseen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä7Samaa mieltä7

Työn tuottavuuden kasvu mahdollistaa työajan lyhentämisen nelipäiväiseksi seuraavan 25 vuoden aikana niin, ettei tästä aiheudu merkittäviä kansantaloudellisia vaikeuksia.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä5Työajan lyhentyminen kestävällä tavalla voi periaatteessa perustua työn tuottavuuden kasvuun. Ongelmana on kuitenkin se, että monissa julkisen sektorin tehtävissä työn luonteen takia tuottavuuskasvu ei voi olla nopeaa. Jos työaikaa lyhennetään tekemättä muita muutoksia, suurempi osa työvoimasta tarvitaan näihin tehtäviin. On hankala tilanne julkisen talouden kannalta, koska edellyttänee selvää kokonaisveroasteen nousua.Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä7

Työviikon lyhentyminen nelipäiväiseksi seuraavan 25 vuoden aikana olisi kansalaisten hyvinvoinnin kannalta järkevä tavoite.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Ei mielipidettäOn luontevaa, että osa työn tuottavuuden kasvusta käytetään lisääntyvänä vapaa-aikana. En osaa sanoa, miten todennäköistä on, että tuottavuuskasvu olisi seuraavan 25 vuoden aikana niin nopeaa, että monet haluaisivat siirtyä nelipäiväiseen viikkoon.Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä7

Suomen valtion on järkevää myydä omaisuuttaan tutkimukseen, koulutukseen ja innovaatioihin tehtävien panostusten rahoittamiseksi.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Ei mielipidettä Epävarma7

Arvonlisäverotusta olisi järkevää muuttaa siten, että yleistä arvonlisäverokantaa laskettaisiin ja sen päälle lisättäisiin kunkin tuotteen päästöjen mukaan määräytyvä erillinen päästövero.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä7Jos päästövero olisi tuotekohtainen, se olisi kaiketi väistämättä tehoton. Samaa lopputuotetta voi tuottaa eri tuotantotavoin, joista jotkin aiheuttavat enemmän päästöjä kuin toiset. Toisaalta jos tietyn lopputuotteen vero riippuisi tuotantotavasta, jouduttaisiin pitämään kirjaa päästöistä tuotantoprosessin eri vaiheissa. Päästöjä tulisi vähentää siellä, missä se on halvinta. Sen takia ensimmäisenä askeleena olisi järkevää yhtenäistää hiilen hinta siellä, missä se on teknisesti toteutettavissa. Vasta sen jälkeen tulisi arvioida, mitkä ovat järkeviä (epäsuoria) keinoja siellä, missä päästökauppa tai hiilivero eivät toimi. (Epäsuoriin pitänee lukea mukaan vaikuttaminen kansainväliseen yhteistyöhön päästöjen vähentämiseksi.)Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma7

Suomen kilpailupolitiikassa pitäisi panostaa enemmän siihen, että yrityskaupat tai kartellit eivät haittaisi kilpailua kotimarkkinoillamme.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä5Olisi varmasti hyödyllistä, jos aiheeseen olisi käytettävissä nykyistä enemmän resursseja annettuna kartellien ja erityisesti niiden vaikutusten arvioinnin vaikeus. Esim. hiljattain ilmestyneessä Suomea koskevassa tutkimuksessa asia tiivistetään näin (Hyytinen, Steen, Toivanen, 2018, AEJ Policy): “Our results suggest that deterring harmful cartels by competition policy is indeed of first-order importance as our HMM estimates suggest that, in the absence of it, much of manufacturing would be cartelized.“Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Sopimuksettomalla Brexitillä olisi merkittävä kielteinen vaikutusSuomen tulevien vuosien talouskasvuun.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Ei mielipidettä3Samaa mieltä7

Suomessa palkansaajat maksaisivat merkittävän osan yhteisöveron korotuksesta alempien palkkojen muodossa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä3Yhteisövero vaikuttaa yrityksen voittoihin, palkkoihin, työllisyyteen ja lopputuotteen hintaan. On kuitenkin todella vaikeaa erotella luotettavasti, miten yhteisöveron rasitus jakautuu omistajille, työntekijöille ja kuluttajille. Saksalainen tutkimus Fuest, Peichl & Siegloch: “Do Higher Corporate Taxes Reduce Wages? Micro Evidence from Germany“ varmaankin antaa osviittaa myös Suomen tilanteesta.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Työllisyysasteen (työllisten osuus 15–64-vuotiaasta väestöstä)nostaminen 80 prosenttiin on järkevä tavoite Suomessa..

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
EpävarmaSamaa mieltä7

Kestävyysvaje on hyödyllinen tapa hahmottaa julkisen sektorin tulevia menopaineita..

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä7Samaa mieltä7

EU:n tulisi globaalien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi asettaa hiilitulli tuonnille niistä maista, joissa päästöjen hinnoittelu (päästökaupan tai hiiliveron kautta) on vähemmän kunnianhimoista kuin EU:ssa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä2Samaa mieltä7

Kasvihuonekaasupäästöjen verottaminen (esimerkiksi hiiliverolla) on päästökauppaa parempi tapa harjoittaa ilmastopolitiikkaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä2Molemmilla voidaan päästä samaan lopputulokseen. Kuitenkin annettuna ilmastonmuutoksen aiheuttamin kustannuksiin liittyvä epävarmuus, päästökauppa voi olla parempi, koska hallitukset voivat kiristää päästötavoitetta ostamalla lupia pois markkinoilta. Veron nostaminen sen sijaan on poliittisesti hankalampi ja hitaampi prosessi.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma7

Äänestäjät keskimäärin yliarvioivat kulloisenkin hallituksen toimien vaikutusta heidän omaan taloudelliseen tilanteeseensa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma6Tutkimusnäyttöä on kaiketi siitä, että istuva hallitus pärjää paremmin vaaleissa, jos taloudellinen tilanne on hyvä riippumatta siitä, voidaanko hyvää taloustilannetta pitää hallituksen ansiona. Ilmeisesti on kuitenkin epäselvää, mistä tämä johtuu (ks. Bagues & Esteve-Volart (2016): Politicians’ Luck of the Draw: Evidence from the Spanish Christmas Lottery)Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä6

Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii rajoitteita ja kannusteita yksilöiden ja yritysten toiminnalle.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti samaa mieltä8Ympäristöhaittojen vähentämisen kustannuksen kantaa se, joka toimeen tarttuu, mutta hyödyt eivät tule vain hänelle itselleen vaan jakaantuvat kaikille muillekin (ml. tulevat sukupolvet). Ilman sääntelyä ja kannusteita markkinat epäonnistuvat näissä tilanteissa varmasti. Taloustieteellinen tutkimus auttaa arvioimaan, minkälaisia kannusteita ja rajoitteita kannattaa asettaa. Koska haittojen vähentäminen ei ole ilmaista, se pitää pyrkiä tekemään siellä, missä se aiheuttaa vähiten kustannuksia.Näytä lisääNäytä vähemmänVahvasti samaa mieltä9

Valtion vuoden 2019 budjetin finanssipoliittinen linja on suhdannetilanne huomioon ottaen sopiva.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä3Vaikka julkisen talouden rahoitusasema on parantunut viime vuosina, se ei ole pidemmällä aikavälillä riittävän vahva johtuen mm. väestön ikääntymisestä.Epävarma6

Hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi Suomen tulee pyrkiä vaikuttamaan siihen, että EU ja sen jäsenmaat sitoutuvat nykyistä kunnianhimoisempiin päästötavoitteisiin sekä ajavat kansainvälisen ilmastosopimuksen tavoitteiden kiristämistä.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä7Koska kyseessä on globaali ongelma, on tehokasta pyrkiä ratkaisemaan sitä mahdollisimman kattavalla yhteistyöllä. Näin erityisesti siksi, että ilmastonmuutoksen aiheuttamat kustannukset tulevat jakautumaan hyvin epätasaisesti, minkä takia yksittäisillä valtioilla on hyvin erilaiset kannustimet toimia asiassa.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä8

Irtisanomisten helpottaminen pienissä yrityksissä kasvattaa työllisyyttä.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma6Epävarma7

Irtisanomisten helpottaminen pienissä yrityksissä edistää tuottavuuden kasvua.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltäSamaa mieltä6

Työttömien velvoittaminen hakemaan vähintään neljää työpaikkaa kuukauden aikana nopeuttaa työttömien työllistymistä.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
EpävarmaEpävarma5

Valitusoikeutta maankäyttöä koskevissa asioissa tulisi rajoittaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma5Mahdollinen motiivi rajoittamiselle olisi kaiketi kaavaprosessien nopeuttaminen. Jos oikeus rajattaisiin kaikkien kuntalaisten sijaan asianosaisille, aikaa kuluisi asianosaisuuden päättelemiseen, mikä saattaisi pahimmillaan pitkittää prosesseja.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma6

Ulkomaisen työvoiman ns. tarveharkinta tulisi poistaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä4Tarveharkinnan poistaminen tai sen lieventäminen olisi järkevää toteuttaa asteittain siten, että sen vaikutuksia on mahdollista myöhemmin arvioida.Samaa mieltä7

Vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus on selvästi tukenut Suomen talouskasvua.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma6Uskon, että on tukenut, mutta vaikeaa arvioida, miten selvästi, koska myös muut tekijät ovat vaikuttaneet talouskasvuun.Samaa mieltä6

Vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus on parantanut Suomen kustannuskilpailukykyä merkittävästi.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä3Sopimus on parantanut kustannuskilpailukykyä pienentämällä työvoimakustannuksia suhteessa muihin maihin, ehkä jopa merkittävästi.Samaa mieltä7

Suomessa olisi tullut tällä eduskuntakaudella tehdä useita työmarkkinauudistuksia kasvun tukemiseksi, kuten laajentaa paikallista palkoista sopimista. Kilpailukykysopimus on vaikeuttanut näiden työmarkkinauudistusten toteuttamista.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma6Erityisesti työntarjontaa lisääviä työmarkkinauudistuksia on perusteltua tehdä silloin kuin työllisyystilanne on hyvä. Minusta ei kuitenkaan ole selvää, että kilpailukykysopimus olisi vaikeuttanut uudistusten toteuttamista. Julkisen keskustelun perusteella voi arvioida, että ne olisivat olleet vaikeita joka tapauksessa.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma6

Yritystukia olisi syytä ryhtyä leikkaamaan kunnianhimoisesti.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä7Kunnianhimoisesti siinä mielessä, että arvioidaan niiden tavoitteita ja vaikutuksia tapauskohtaisesti eikä tarkastella yhtenä pakettina. Kokonaisuus sisältää hyvin erilaisia osia ja erityisesti verotukien kohdalla täytyy arviot tehdä suhteessa verotuksen normijärjestelmään.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Euroalueen nykyinen inflaatiotavoite (alle 2 prosenttia) on kilpailukykyerojen umpeen kuromisen ja työllisyyden kannalta liian matala.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma6Eri mieltä6

Hallituksen esitys HE 16/2018 vp laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta on järkevä tapa lisätä kilpailua julkisrahoitteisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotannossa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Ei mielipidettäEpävarma7

Jos maakunnilla on jatkossa vastuu julkisista sote-palveluista, tulisi niillä olla myös verotusoikeus.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä7Ilman verotusoikeutta maakuntien kannustimet palvelutuotannon tehostamiseen ovat heikot, koska ne eivät pysty ohjaamaan toteutuneita säästöjä asukkailleen. Lisäongelmia voi aiheuttaa se, että valtion saattaa olla vaikeaa sitoutua tiukkaan budjettikuriin tilanteessa, jossa maakunta ei pysty suoriutumaan lakisääteisistä tehtävistään.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Olisi järkevää luopua alennetuista arvonlisäverokannoista ja siirtyä yhteen arvonlisäverokantaan, jonka tuotto olisi nykyisen suuruinen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä7Mielestäni olisi järkevää useistakin syistä. Alennetut kannat ovat tehoton tapa tukea pienituloisia, koska iso osa tuesta menee hyvätuloisille. Lisäksi ne aiheuttavat hallinnollisia kustannuksia ja lobbauskustannuksia sekä vaikeita rajanvetotilanteita (esim. sähköiset vs. painetut kirjat). Joillakin alennetuista kannoista on ollut myös työllisyystavoitteita, mutta tutkimusten perusteella näyttää siltä, etteivät ne ole olleet tästä näkökulmasta hyödyllisiä. Osa alennetuista kannoista liittyy palveluihin, joita tuetaan myös muilla tavoin. Yhtenäiseen alv-kantaan siirryttäessä näiden tukien mitoitus olisi järkevää arvioida uudelleen.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Elinkeinotoiminnan arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa (nykyisin 10 000 euron liikevaihto vuodessa) tulisi nostaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä7Suomessa alaraja on kansainvälisessä vertailussa poikkeuksellisen alhainen. Tutkimustulosten mukaan yrityksiä näyttää kasautuvan alarajan alle, mikä viittaa siihen, että raja haittaa yritysten kasvua.Epävarma7

Yksityisille voittoa tavoitteleville yrityksille tulisi sallia nykyistä vapaammin perus- ja toisen asteen koulutuksen järjestäminen ja tuotanto.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Ei mielipidettäEri mieltä7

Työttömien kannustaminen lyhyidenkin työjaksojen tekemiseen tai työvoimakoulutukseen työttömyyspäivärahan pienentämisen uhalla on järkevää työllisyyspolitiikkaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
EpävarmaSaattaa nostaa työllisyysastetta, mutta aiheuttaa varmasti myös kustannuksia. Se, onko lopulta järkevää, riippunee toteutuksen yksityiskohdista.Samaa mieltä7

Oppivelvollisuusikä pitäisi nostaa 18 vuoteen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä6Ainakin kannattaisi kokeilla. Ja niin, että vaikutuksia voidaan luotettavasti arvioida.Samaa mieltä7

Valtion vuoden 2018 budjetin finanssipoliittinen linja on suhdannetilanne huomioon ottaen sopiva.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma5Eri mieltä6

Maahanmuuttajien kotouttamista tulisi edistää sallimalla määräaikaisesti työehtosopimuksen vähimmäistason alittavat palkat.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä3Mahdollisesti järkevä osa toimenpidekokonaisuutta, jolla maahanmuuttajien työmarkkina-asemaa ja sitä kautta kotoutumista pystyttäisiin parantamaan nykyistä nopeammin.Samaa mieltä7

Työntekijälle osoitettu matalapalkkatuki on pätevä keino työllistää heikon osaamisen tai matalan tuottavuuden työntekijöitä.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Ei mielipidettä5Samaa mieltä7

Työajan lyhentäminen ja työn jakaminen on toimiva keino työllisten määrän lisäämiseksi.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä5Eri mieltä8

Suomen nykyisillä työmarkkinoilla nollatuntisopimukset ovat tarpeellinen joustomekanismi erityisesti palvelualoilla.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Ei mielipidettäEpävarma6

Työttömyysaste riippuu pitkällä aikavälillä ensi sijassa työmarkkinoiden toimivuudesta.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma5Työmarkkinoiden toimivuus kattaa varmasti monet keskeiset tekijät, mutta epäilemättä myös sosiaaliturva- ja koulutusjärjestelmä tärkeitä.Samaa mieltä8

Paikallisen sopimisen lisääminen yrityksissä on nopein tapa kasvattaa kansantalouden tuottavuutta.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Ei mielipidettäEpävarma7

Paikallisen sopimisen lisääminen yrityksissä on nopein tapa kasvattaa kansantalouden työllisyyttä.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Ei mielipidettäEpävarma7

Jos Suomessa otettaisiin käyttöön sosiaalisen vähimmäisturvan korvaava kansalaisen perustulo, se heikentäisi työn tarjontaa. Perustulolla tarkoitetaan tässä ratkaisua, joka olisi julkisen talouden kannalta kustannusneutraali, olisi suuruudeltaan noin 560 euroa, ja kuuluisi myös työssä käyville henkilöille.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Ei mielipidettäEpävarma6

Eriytetystä ansio- ja pääomatulojen verotuksesta luopuminen ja siirtyminen yleiseen tuloveromalliin olisi järkevä tapa pienentää taloudellista epätasa-arvoa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä5Epävarma7

Omistusasumisen verotuksen kiristäminen niin sanotulla laskennallisella asuntotuloverolla parantaisi asuntomarkkinoiden toimintaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä5Ainakin periaatteessa muutos yhtenäistäisi omistus- ja vuokra-asumisen verokohtelun. Tämä tarkoittaisi, että yksi tärkeä kannustin omistaa asunto vuokraamisen sijaan poistuisi. Asuntomarkkinoille tämä voisi heijastua esim. sitä kautta, että vuokra-asuntomarkkinoiden toiminta paranisi ja kotitaloudet olisivat vähemmän velkaantuneita.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma7

Suomalaisten tuloerojen kasvu nykyisestä haittaisi talouskasvua.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma5Riippuu siitä, mikä tuloerojen kasvun aiheuttaa. Varmasti on mahdollista esimerkiksi, jos tuloerot kasvavat sen takia, että nykyistä suurempi osuus nuorista ikäluokista jää ilman laadukasta koulutusta.Eri mieltä7

Hallituksen esityksen mukaiseen sote-uudistukseen liittyvät mahdolliset kannusteongelmat ovat suurempia kuin valinnanvapausmallista koituva hyöty.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma5Epävarma6

Voimakkaampi finanssipolitiikan keventäminen (verojen alentaminen, valtion menojen lisääminen) olisi viime vuosina elvytysvaikutusten takia pienentänyt valtion velkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Ei mielipidettäEri mieltä7

Koska on epätodennäköistä, että valtionyhtiöt voisivat jatkuvasti pärjätä yksityisesti omistettuja yhtiöitä paremmin, on niiden myynti perusteltua (ei koske huoltovarmuuden kannalta elintärkeitä yhtiöitä).

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Ei mielipidettäSamaa mieltä7

Eurosta on tähän mennessä ollut Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Ei mielipidettäSamaa mieltä7

Sipilän hallituksen ajama kilpailukykysopimus oli Suomen talouskasvun kannalta oikeansuuntainen ratkaisu.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma5Samaa mieltä7

Pieniä yrityksiä kannattaa suosia ylimääräisin verohelpotuksin tai yritystuin, koska uudet työpaikat syntyvät pääsääntöisesti niihin.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltäEri mieltä8

Suomen on järkevää tukea telakoitaan kilpailukyvyn turvaamiseksi, koska useimmissa muissakin maissa tehdään niin.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltäEri mieltä7

Äkillisen rakennemuutoksen alueille suunnatut tuet hidastavat rakennemuutosta ja ovat siksi haitallisia.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma5Epävarma7

Vuokrasääntelyllä pitäisi pyrkiä hillitsemään vuokrien nousua, vaikka se tarkoittaisi vuokra-asuntotarjonnan pienenemistä.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä5Vuokrien nousu erityisesti nopeasti kasvavissa kaupungeissa on ongelma, mutta ratkaisu ei ole se, että vuokra-asuntoja on vähemmän. Säännellyn vuokran oloissa pitää jollakin muulla tavalla kuin hinnan avulla ratkaista, kuka asunnon saa. Tämä voi johtaa erilaisiin uusiin ongelmiin, kuten harmaisiin markkinoihin ja pitkiin jonoihin, koska asunnosta ei kannata luopua, kun sen on kerran saanut.Näytä lisääNäytä vähemmänVahvasti eri mieltä8

Kotitalousvähennys on tehokas tapa torjua harmaata taloutta.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma5Samaa mieltä7

Robottivero on tulevaisuudessa välttämätön keino rahoittaa sosiaaliturvaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä5En usko, että robottivero tulee olemaan järkevä tapa rahoittaa julkisia menoja. On vaikeaa nähdä, miksi juuri tietynlaisiin työn tuottavuutta nostaviin investointeihin pitäisi kohdistaa ylimääräinen vero sen sijaan, että hyödynnetään yhteisö- ja pääomatuloverotusta.Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä7

Perintövero on talouskasvun kannalta muita veroja vähemmän haitallinen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä5Luultavasti perintövero on vähemmän vääristävä kuin tuloverotuksen eri muodot. Näin muun muassa siksi, että osa perinnöistä jätetään suunnittelematta. Toisaalta perintövero ei varmaankaan ole vähemmän haitallinen kuin vaikkapa maapohjaan kohdistuva kiinteistövero.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7