Viidennes ekonomisteista väljentäisi euroalueen inflaatiotavoitetta kilpailukykyerojen tasoittamisen ja työllisyyden kohentamisen nimissä. Suurilukuisempi ryhmä (41%) ei pidä nykyistä inflaatiotavoitetta ongelmana. Moni myös huomauttaa, ettei EKP ole viime vuosina onnistunut saavuttamaan nykyistäkään inflaatiotavoitetta.
Kysymys: Euroalueen nykyinen inflaatiotavoite (alle 2 prosenttia) on kilpailukykyerojen umpeen kuromisen ja työllisyyden kannalta liian matala.
Vastaaja | Yliopisto/tutkimuslaitos | Vastaus | Varmuus | Kommentti | Profiili ja vastaukset | ||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Jyrki Ali-Yrkkö | ETLA | Eri mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Tom Berglund | Hanken | Eri mieltä | 9 | Koko euroalueen inflaatiotavoitteena ok. Euroalueen sisällä olisi kuitenkin hyvä jos Saksan suhteellinen hintataso nousisi verrattuna muihin euromaihin. | Profiili ja vastaukset | ||||
Petri Böckerman | Jyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABORE | Samaa mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Essi Eerola | VATT | Epävarma | 6 | Profiili ja vastaukset | |||||
Seppo Honkapohja | Aalto Yliopiston KKK | Ei mielipidettä
| Profiili ja vastaukset | ||||||
Ari Hyytinen | Hanken | Ei mielipidettä | 10 | Profiili ja vastaukset | |||||
Edvard Johansson | Åbo Akademi | Eri mieltä | 5 | Profiili ja vastaukset | |||||
Esa Jokivuolle | Suomen Pankki | Eri mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | |||||
John M. Juselius | Suomen Pankki | Eri mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Markus Jäntti | Tukholman yliopisto | Samaa mieltä | 8 | Keskeisin ongelma ei välttämättä ole inflaatiotavoitteen taso vaan tavoitteen epäsymmetria eli että inflaation on oltava alle 2 prosenttia. Symmetrinen inflaatiotavoite 2 prosentin ympärillä olisi ratkaisu. | Profiili ja vastaukset | ||||
Panu Kalmi | Vaasan yliopisto | Samaa mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Seppo Kari | VATT | Epävarma | 5 | Profiili ja vastaukset | |||||
Karlo Kauko | Suomen Pankki | Eri mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Jaakko Kiander | Epävarma | Profiili ja vastaukset | |||||||
Juha Kilponen | Suomen Pankki | Ei mielipidettä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Jarmo Kontulainen | Vahvasti eri mieltä | 10 | Tavoite lähellä mutta alle 2 % keskipitkällä aikavälillä | Profiili ja vastaukset | |||||
Iikka Korhonen | Suomen Pankki | Eri mieltä | 6 | Näyttää onnistuvan tälläkin inflaatiotavoitteella. (Joka on muuten lähellä, mutta alle kaksi prosenttia.) | Profiili ja vastaukset | ||||
Mika Kortelainen | Turun yliopisto | Ei mielipidettä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Markku Kotilainen | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos - Etla | Eri mieltä | 6 | Tällä hetkellä se ei ole liian matala, kun kansainvälinen inflaatio on matala. On kuitenkin ollut aikoja, jolloin se on ollut ja voi joskus tulevaisuudessakin olla. Tavoitteen korottaminen ei kuitenkaan mielestäni ole tällä hetkellä ajankohtainen.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Klaus Kultti | helsingin yliopisto | Ei mielipidettä | 10 | Profiili ja vastaukset | |||||
Timo Kuosmanen | Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto | Epävarma | 3 | Profiili ja vastaukset | |||||
Tomi Kyyrä | Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Ei mielipidettä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Jani Luoto | Helsingin yliopisto | Ei mielipidettä
| Profiili ja vastaukset | ||||||
Mika Mailiranta | Työn ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopisto | Epävarma | 6 | Nykyisissä oloissa ei ole paljon väliä sillä onko tavoite 2 vai 4 prosenttia, kun edes 2:n prosentin inflaatiota ei saada aikaiseksi, vaikka yritettäisiin. Toivottavasti tilanne normalisoituisi joskus sellaiseksi että tämä kysymys olisi taas ajankohtainen.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Hennamari Mikkola | Kansaneläkelaitos | Epävarma | En ole perehtynyt tähän aiheeseen | Profiili ja vastaukset | |||||
Niku Määttänen | Helsingin yliopisto ja Helsinki GSE | Epävarma | 5 | Yksittäistä euromaata koskeva kustannuskilpailukykyongelma on toki helpompi korjata tilanteessa, jossa muissa euromaissa on suhteellisen korkea inflaatio. Tällöin nimellispalkkojen jäädyttäminen riittää kohentamaan kilpailukykyä nopeasti. Jos euroalueen inflaatio on hyvin matala, tarvitaan nimellispalkkojen laskemista tai fiskaalisen devalvaation tapaisia toimia. Molemmat ovat hankalia toteuttaa. En kuitenkaan ajattele, että inflaatiotavoitetta olisi näistä syistä johtuen välttämättä perusteltua nostaa. Finanssikriisin jälkeen inflaatio on ollut pitkään EKP:n tavoitetta matalammalla tasolla, mikä on vaikeuttanut kilpailukykyerojen umpeen kuromista entisestään ja samalla heikentänyt työllisyyttä monessa maassa. Mutta koska EKP ei ole viime vuosina onnistunut saavuttamaan nykyistäkään inflaatiotavoitettaan, ei ole selvää, että korkeampi inflaatiotavoite olisi auttanut.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Katariina Nilsson Hakkala | Aalto yliopisto/ ETLA | Epävarma | 7 | Profiili ja vastaukset | |||||
Elias Oikarinen | Oulun yliopisto | Samaa mieltä | 4 | Profiili ja vastaukset | |||||
Tapio Palokangas | Helsingin yliopisto | Eri mieltä
| 6 | En näe yhteyttä näiden asioiden välillä. | Profiili ja vastaukset | ||||
Hannu Piekkola | Vaasan yliopisto | Eri mieltä | 7 | Ei ole odotettavissa nopeaa inflaation kiihtymistä. 2 prosentin inflaatiosta ehkä prosentti on kyvyttömyyttä laskea oikein todellista inflaatiota joten siinä mielessä inflaatiotavoitetta ei ole ainakaan syytä laskea. | Profiili ja vastaukset | ||||
Jukka Pirttilä | Helsingin yliopisto | Samaa mieltä | 5 | Profiili ja vastaukset | |||||
Matti Pohjola | Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu | Eri mieltä | 7 | Koska tavoite koskee keskipitkää aikaväliä, voi inflaatio olla selvästi yli 2 prosenttia tulevina vuosina ilman että tavoitetta rikotaan. | Profiili ja vastaukset | ||||
Elina Pylkkänen | Palkansaajien tutkimuslaitos | Epävarma | Profiili ja vastaukset | ||||||
Petri Rouvinen | ETLA, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos | Samaa mieltä | 4 | Hieman reilumpi inflaatio voisi lieventää euroalueen haasteita. | Profiili ja vastaukset | ||||
Olli-Pekka Ruuskanen | Pellervon taloustutkimus, Vaasan yliopisto | Eri mieltä
| 7 | Profiili ja vastaukset | |||||
Hannu Salonen | Turun yliopisto | Ei mielipidettä | 6 | Profiili ja vastaukset | |||||
Rune Stenbacka | Svenska handelshögskolan | Epävarma
| 5 | Profiili ja vastaukset | |||||
Juha Tervala | Helsingin yliopisto | Vahvasti eri mieltä | 9 | Euromaiden hintakilpailukykyerojen kurominen umpeen ei ole mahdotonta, vaikka euroalueen inflaatiotavoite on 2 %. Jos inflaatio olisi Saksassa 3 % vuodessa ja euroalueella keskimäärin 2 %, niin viidessä vuodessa hinnat nousevat Saksassa 16 % ja euroalueella keskimäärin 10 %. Jos inflaatio hintakilpailukykyä menettäneessä maassa olisi viiden vuoden ajan nolla, sen hintakilpailukyky paranee merkittävästi suhteessa muuhun euroalueeseen viidessä vuodessa. Kahden prosentin inflaatiotavoite ei ole ollut ongelma; ongelma on ollut euromaiden saamattomuus hintakilpailukykyerojen korjaamiseen.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Marko Terviö | Aalto-yliopisto | Samaa mieltä | 6 | Profiili ja vastaukset | |||||
Roope Uusitalo | Helsingin yliopisto | Samaa mieltä | 3 | Korkeammasta inflaatiotavoitteesta saattaisi olla hyötyä, koska nollaraja olisi kauempana. | Profiili ja vastaukset | ||||
Hannu Vartiainen | Helsingin yliopisto | Samaa mieltä | 3 | Profiili ja vastaukset | |||||
Vesa Vihriälä | Helsingin yliopisto | Eri mieltä | 7 | Euroalueen maiden väliset kilpailukykyerot ovat kaventuneen viime vuosina tuntuvasti vaikka ovatkin osin edelleen suuria. Samoin työllisyys on lisääntyn selvästi. 2 prosentin tavoite ei ole kumpaakaan estänyt, eikä estä myöskään lähitulevaisuudessa.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Jouko Vilmunen | Turun yliopisto/kauppakorkeakoulu | Eri mieltä
| 8 | Profiili ja vastaukset | |||||
Sami Vähämaa | Vaasan yliopisto | Eri mieltä
| 5 | Profiili ja vastaukset | |||||
Juuso Välimäki | Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu | Eri mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Eva Österbacka | Åbo Akademi | Eri mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset |