Ekonomisteilta vahva selkänoja yritysten koronatuille

Lähes kaikki (98 %) ekonomistipaneelin jäsenet pitävät suoria, väliaikaisia ja mittavia yrityksille kohdistettuja tukitoimia perusteltuina koronavirusepidemian vuoksi. Toista mieltä asiasta on vain kaksi prosenttia. Ekonomistit toteavat, että liikkumisrajoitusten aiheuttama poikkeustilanne on taloudellinen shokki, jota vastaan kukaan ei ole voinut varautua ja siksi valtion toimia tarvitaan yritysten ja työpaikkojen pelastamiseksi. Kommenteissaan ekonomistit huomauttavat, että myös kannustinvaikutukset ja kohdentuminen on otettava huomioon tukitoimien muotoilussa.

Kysymys: Suorat, väliaikaiset ja mittavat yrityksille kohdistetut kansalliset tukitoimet ovat nyt perusteltuja, koska valtioiden koronavirusepidemian vuoksi aloittamat poikkeustoimet uhkaavat kaataa elinkelpoisia yrityksiä ja johtaa pidempikestoiseen talouskriisiin.

Vastaaja	Yliopisto/tutkimuslaitos	Vastaus	Varmuus	Kommentti	Profiili ja vastaukset
Luis Alvarez		Vahvasti samaa mieltä	10		Profiili ja vastaukset
Petri Böckerman	Jyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABORE	Samaa mieltä	5		Profiili ja vastaukset
Essi Eerola	VATT	Samaa mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Mika Haapanen	Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu	Vahvasti samaa mieltä	8	Tukien tehokas käyttö vaatii kohdentamisesta tukea eniten tarvitseville. Kohdentaminen voi toki olla hankalaa käytönnössä. Tuen tarve on ilmeinen.	Profiili ja vastaukset
Bengt Holmström	MIT	Vahvasti samaa mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Seppo Honkapohja	Aalto Yliopiston KKK	Samaa mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Anni Huhtala	VATT	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Ari Hyytinen	Hanken	Vahvasti samaa mieltä	9		Profiili ja vastaukset
Edvard Johansson	Åbo Akademi	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Esa Jokivuolle	Suomen Pankki	Samaa mieltä	10		Profiili ja vastaukset
John M. Juselius	Suomen Pankki	Vahvasti samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Markus Jäntti	Tukholman yliopisto	Vahvasti samaa mieltä	9		Profiili ja vastaukset
Panu Kalmi	Vaasan yliopisto	Vahvasti samaa mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2020-03-24		Mielellään yhdistettynä myös yhteiseurooppalaisiin toimenpiteisiin.	Profiili ja vastaukset
Aki Kangasharju	Elinkeinoelämän tutkimuslaitos	Vahvasti samaa mieltä	10	Jotkut näyttävät vastustavan yritysten auttamista, koska ajattelevat yritysten pärjäävän muutenkin ja varmaankin myös ihan ideologisista syistä. Nyt on tärkeä unohtaa ideologia ja pelastaa yritykset ihmisten eli työpaikkojen vuoksi.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Vesa Kanniainen	Helsingin yliopisto	Vahvasti samaa mieltä	10	Korona on shokki, jonka hallintaan ei ole perinteisiä vakuutusratkaisuja. Yksityiset suuryhtiöt ovat ainoita, joilla on taloudellisia resursseja kantaa kohtaamansa riskit. Muut (pk-yritykset ja työvoima) odottavat perustellusti apuun yhteiskuntaa. Sen tulee ottaa kansallinen vakuutusratkaisu vastuulleen, vaikka tätä ei ole mihinkään sosiaaliseen sopimukseen kirjattu. Ylikansallisella rahapolitiikalla EKP tehnee tehtävänsä. Saattaa olla, että myös EU pystyy tarjoamaan kollektiivista apua niille jäsenmaille, jotka kärsivät epidemiasta pahiten. Olen vastustanut ajatusta eurobondeista. Nyt sellaisen voisi toteuttaa mutta ainutkertaisena ratkaisuna.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Ohto Kanninen	Labore	Vahvasti samaa mieltä	6	Tässä voisi hahmotella tukiohjelmaan ainakin seuraavia näkökulmia. 1) Strategisten alojen spesifi tukeminen. Alat, joiden kaatumisella on erityinen negatiivinen ulkoisvaikutus muuhun talouteen. Pankkijärjstelmän kaatumisella olisi suuri negatiivinen vaikutus. Teollisen sektorin konkurssit voisivat jättää pääomaa käyttämättömäksi suuria määriä. Tuen vastineeksi voidaan (ja luultavasti kannattaisi) ottaa omistusoikeuksia valtiolle yritysten velkataakan kasvattamisen sijaan. 2) Tuloshokin korvaaminen niille joihin se iskee. Tavallinen sosiaalivakuutusjärjestelmä ei ole ottanut huomioon lockdown-tilanteita. Tähän asiaan on jo tehty muutoksia. 3) Agregaattishokkiin reagoiminen elvyttämällä. 1) ja 2) + automaattiset vakauttajat eivät luultavast riitä välttämään työttömyyden selkeää kasvua. Tätä vastaan tarvitaan laajempikin elvytyspaketti. Julkinen velka ei kuitenkaan voi Suomessa kasvaa liikaa, koska Suomi ei ole rahapoliittisesti suvereeni. Optimipaketti riippuu siis myös EU:sta.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Seppo Kari	VATT	Samaa mieltä	5	Toimien tulee tietysti kohdentua järkevästi; ensin likviditeettiin ja häiriön pitkittyessä myös kannattavuuteen.	Profiili ja vastaukset
Antti Kauhanen	Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu	Vahvasti samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Karlo Kauko	Suomen Pankki	Samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Ilkka Kiema	Työn ja talouden tutkimus LABORE	Samaa mieltä	7	Kriisin kesto ei ole tiedossa. Oleellista on, että mahd. tukitoimista päätetään useassa erässä ja vain lyhyeksi ajanjaksoksi kerrallaan.	Profiili ja vastaukset
Juha Kilponen	Suomen Pankki	Samaa mieltä Aiemmat vastaukset Vahvasti samaa mieltä 2020-06-23	7		Profiili ja vastaukset
Jarmo Kontulainen		Samaa mieltä	9		Profiili ja vastaukset
Iikka Korhonen	Suomen Pankki	Vahvasti samaa mieltä	10	Tämä on kirjaimellisesti sellainen shokki, jota vastaan ei yksikään yksityinen toimija voi vakuuttaa itseään, eikä yksikään yksityinen toimija voi sellaista vakuutusta uskottavasti tarjota. Tällaisia tilanteita varten meillä on valtio.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Mika Kortelainen	Turun yliopisto	Vahvasti samaa mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Tuomas Kosonen	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Vahvasti samaa mieltä	8	Talouteen vaikuttaa negatiivisesti jos yrityksiä menee paljon konkurssiin tilanteen takia. Ikävä, mutta pienempi häiriö, on tilanteessa jossa yritysten pitää lomauttaa henkilöstöä mutta tilanteen palautuessa ovat vielä pystyssä ja työntekijät voivat siten palata töihin. Yritysten tukeminen siis varmasti auttaa niitä pysymään pystyssä. Samalla olisi hyvä muistaa tukea niitä työntekijöitä, jotka ovat tilanteen takia lomautettuja tai menettävät työnsä.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Kaisa Kotakorpi	Tampereen yliopisto; VATT	Samaa mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2021-03-03			Profiili ja vastaukset
Klaus Kultti	helsingin yliopisto	Samaa mieltä	6		Profiili ja vastaukset
Timo Kuosmanen	Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto	Vahvasti samaa mieltä	9	Koska kriisi on väliaikainen, olisi tärkeätä huolehtia että myös tukitoimet jäävät väliaikaisiksi.	Profiili ja vastaukset
Tomi Kyyrä	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Vahvasti samaa mieltä	9		Profiili ja vastaukset
Markus Lahtinen	PTT	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Mika Mailiranta	Työn ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopisto	Vahvasti samaa mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Topi Miettinen	Svenska Handelshögskolan	Samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Pauli Murto	Aalto-yliopisto	Samaa mieltä	6		Profiili ja vastaukset
Niku Määttänen	Helsingin yliopisto ja Helsinki GSE	Vahvasti samaa mieltä	8	Näiden tukitoimien tavoitteena on vähentää liikkumisrajoitusten aiheuttamia konkursseja, jotta talous voisi kasvaa nopeasti sen jälkeen, kun ne poistetaan.	Profiili ja vastaukset
Tuomas Pekkarinen	VATT	Vahvasti samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Hannu Piekkola	Vaasan yliopisto	Samaa mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2020-04-14	9		Profiili ja vastaukset
Jukka Pirttilä	Helsingin yliopisto	Vahvasti samaa mieltä		Mutta tukitoimien muodossa täytyy ottaa huomioon kannustinvaikutukset.	Profiili ja vastaukset
Matti Pohjola	Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu	Vahvasti samaa mieltä	9		Profiili ja vastaukset
Olli-Pekka Ruuskanen	Pellervon taloustutkimus, Vaasan yliopisto	Samaa mieltä		Vaikka yritystuille on tarvetta, ne eivät saisi olla vastikeettomia. Lisäksi myös kotitalouksia pitää tukea.	Profiili ja vastaukset
Hannu Salonen	Turun yliopisto	Samaa mieltä	6		Profiili ja vastaukset
Matti Sarvimäki	Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu	Samaa mieltä	6	Jos tuki tosiaan väliaikaista ja kohdistetaan yrityksiin, jotka uskottavasti elinkelpoisia pitkällä tähtäimellä. Tuki järkevää kohdistaa yrityksiin, joiden kaatumisella olisi merkittäviä työllisyysvaikutuksia. Tärkeää huolehtia siitä, että kriisitilannetta ei käytetä sellaisten tukien antamiseen, joita kriisi ei oikeuta. Tämän takia valmistelu ja perustelut on tärkeää tehdä läpinäkyvästi. Lähtökohtaisesti kassakriisin yli auttavat lainat parempi vaihtoehto kuin suorat tulonsiirrot.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Rune Stenbacka	Svenska handelshögskolan	Vahvasti samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Juha Tervala	Helsingin yliopisto	Eri mieltä	4		Profiili ja vastaukset
Marko Terviö	Aalto-yliopisto	Vahvasti samaa mieltä	9	Helpoin tapa palautua kriisistä on työntekijöiden paluu vanhoille työpaikoilleen. Tärkein keino on yritysten tilapäisten maksuvaikeuksien lievittäminen vero/eläke/rahoitusjärjestelmän keinoin.	Profiili ja vastaukset
Janne Tukiainen	Turun yliopisto	Vahvasti samaa mieltä	9	Yritysten tukemisen lisäksi nopeasti käyttöön väliaikaiset normaalia anteliaammat tulonsiirrot kuten työttömyyskorvaukset. Yritysten tukemisen lisäksi myös työntekijöiden, yrittäjien ja keikkatyöläisten toimeentulosta huolehdittava. Käytännön tukimuoto ei ole niin keskeinen, voi olla myös perustulo-tyyppinen. Akuutin tilanteen jälkeen erilaiset elvytystoimet voivat olla tarpeen, mutta tässä vaiheessa tulonsiirrot keskeisiä. Pitkän aikavälin toimissa huolehdittava etteivät ne ole ristiriidassa ilmastotavoitteiden kanssa, koska ilmastokriisi on koronaa isompi asia. Toivottavasti tämä kriisi on enemmän mahdollisuus kuin uhka globaalin hiiliveron aikaansaamiseksi.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Roope Uusitalo	Helsingin yliopisto	Vahvasti samaa mieltä	8	Tärkeintä olisi pitää palvelualojen firmat jollain tavalla pystyssä, koska muuten työttömyys kasvaa nopeasti.	Profiili ja vastaukset
Hannu Vartiainen	Helsingin yliopisto	Vahvasti samaa mieltä	9		Profiili ja vastaukset
Jutta Viinikainen	Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu	Samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Jouko Vilmunen	Turun yliopisto/kauppakorkeakoulu	Samaa mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2020-04-14	7	Koromasokki oli alunperin tarjontasokki osaltaan juuri poikkeustoimien vuoksi.	Profiili ja vastaukset
Juuso Välimäki	Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu	Vahvasti eri mieltä Aiemmat vastaukset Samaa mieltä 2020-04-14			Profiili ja vastaukset
Eva Österbacka	Åbo Akademi	Samaa mieltä	8		Profiili ja vastaukset