Enemmistö (63 %) ekonomisteista tukee ajatusta, että EU:n pitäisi asettaa hiilitulli tuonnille maista, joissa päästörajoitteet ovat EU:ta väljempiä. Ajatuksen hiilitulleista torjuu yhdeksän prosenttia ekonomistipaneeliin vastanneista. Kommenteissaan sekä tulleja puoltavat että niitä vastustavat huomauttavat kauppapoliittisista riskeistä ja siitä, että tullien tason määrittely saattaa olla haastavaa.
Kysymys: EU:n tulisi globaalien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi asettaa hiilitulli tuonnille niistä maista, joissa päästöjen hinnoittelu (päästökaupan tai hiiliveron kautta) on vähemmän kunnianhimoista kuin EU:ssa.
Vastaaja | Yliopisto/tutkimuslaitos | Vastaus | Varmuus | Kommentti | Profiili ja vastaukset | ||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Jyrki Ali-Yrkkö | ETLA | Samaa mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | |||||
Petri Böckerman | Jyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABORE | Epävarma | 5 | Profiili ja vastaukset | |||||
Essi Eerola | VATT | Samaa mieltä | 2 | Profiili ja vastaukset | |||||
Seppo Honkapohja | Aalto Yliopiston KKK | Epävarma | Profiili ja vastaukset | ||||||
Anni Huhtala | VATT | Samaa mieltä | 3 | Hiilitullistahan on puhuttu ja sitä on tutkittu siitä lähtien, kun mietittiin vielä miten houkutella esim. Kiina tai Intia mukaan kansainvälisiin ilmastosopimuksiin. Ekonomistit ovat karsastaneet kauppapolitiikan sitomista ilmastopolitiikkaan, mutta vakavia laskelmia on tehty vain parikin vuotta sitten, miten tulleilla voisi rankaista esim. Kiinaa ja Venäjää, jos ne eivät sitoudu globaaleihin päästövähennyksiin. Eli hiilitulleista alkoi tulla sisäsiisti toimenpide, mutta Trumpin myötä asetelma on tietenkin kansainvälispoliittisesti kokonaan muuttunut, kun Yhdysvallat onkin se valtio, joka on sanoutunut irti jo neuvotellusta Pariisin sopimuksesta. Eli teoriassa kauppapolitiikalla voisi hiilitullien muodossa edistää ilmastopolitiikan toimeenpanoa, mutta nykyisessä kauppasotaankin viittaavassa tilanteessa pelkästään hiilitulleilla uhkaaminenkin voi olla riskialtista politiikkaa. Mutta enhän olekaan politiikantutkija.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Ari Hyytinen | Hanken | Samaa mieltä | 6 | Profiili ja vastaukset | |||||
Edvard Johansson | Åbo Akademi | Samaa mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Esa Jokivuolle | Suomen Pankki | Samaa mieltä | 6 | Profiili ja vastaukset | |||||
John M. Juselius | Suomen Pankki | Samaa mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Panu Kalmi | Vaasan yliopisto | Samaa mieltä
| Profiili ja vastaukset | ||||||
Aki Kangasharju | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos | Ei mielipidettä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Seppo Kari | VATT | Samaa mieltä | 9 | Tai jokin muu mekanismi; hotenkin hiilivuodon riski tulisi välttää. | Profiili ja vastaukset | ||||
Karlo Kauko | Suomen Pankki | Samaa mieltä | 6 | Nämä tullit tulisi nähdä ensisijaisesti keinona saada muutkin talousalueet käyttämään vastaavia keinoja, ja niistä luopumisen tulisi olla automaattista ehdon täytyttyä. Uusia ulkomaankaupan esteitä ei muutoin kaivata. | Profiili ja vastaukset | ||||
Ilkka Kiema | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Samaa mieltä | 5 | Profiili ja vastaukset | |||||
Juha Kilponen | Suomen Pankki | Ei mielipidettä
| Profiili ja vastaukset | ||||||
Jarmo Kontulainen | Eri mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Iikka Korhonen | Suomen Pankki | Ei mielipidettä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Pekka J. Korhonen | Samaa mieltä | 6 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Mika Kortelainen | Turun yliopisto | Samaa mieltä | 6 | Profiili ja vastaukset | |||||
Klaus Kultti | helsingin yliopisto | Eri mieltä | 10 | Profiili ja vastaukset | |||||
Timo Kuosmanen | Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto | Vahvasti eri mieltä | 9 | Tullit tulkitaan helposti kaupan esteeksi ja ne voivat johtaa kauppasotaan. Esim. hiilivero on parempi keino, koska se kohtelee tuontia ja kotimaista tuotantoa samalla tavoin. | Profiili ja vastaukset | ||||
Tomi Kyyrä | Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Ei mielipidettä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Marita Laukkanen | Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Epävarma | 9 | Tässä “epävarma“ = “It depends.“ Hiilitullit eivät yksin liene ratkaisu. Esimerkiksi William Nordhaus on ehdottanut hiilitulleja ennemminkin mekanismiksi, jolla omien päästöjensä rajoittamisesta sopineet edelläkävijämaat voisivat painostaa muut maat mukaan kansainväliseen yhteistyöhön ja hinnoittelemaan tuotantonsa päästöt. Tätä voisi selvittää. Globaalien arvoketjujen maailmassa hiilitullien soveltamiseen tuotekohtaisesti liittyy haasteita. Tullit ohjaisivat päästöjen vähentämiseen mikäli kunkin tuotteen tuottamisen päästöt voitaisiin havaita ja mitata. Tämä vaatisi varsin tarkkaa tietoa muissa maissa sijaitsevien laitosten tuotantoprosesseista. Ehkä esimerkiksi päästöintensiivisten välituotteiden osalta voitaisiin päästäkin riittävään tarkkuuteen, mutta kuluttajatuotteiden osalta yritys- ja tuotekohtaisten päästöjen arvioiminen luotettavasti olisi vaikeaa. Jotta hiilitullit kannustaisivat vähentämään päästöjä, niiden tulisi kuitenkin perustua kunkin yrityksen tuotannon päästöihin.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Jani Luoto | Helsingin yliopisto | Ei mielipidettä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Mika Mailiranta | Työn ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopisto | Samaa mieltä | 2 | Profiili ja vastaukset | |||||
Topi Miettinen | Svenska Handelshögskolan | Samaa mieltä | 4 | Kuulostaa järkevältä, toivottavasti ohjaisi muita maita verottamaan tai kaupan piiriin. Riskinä tietysti tariffien nostot ja ns. “kauppasota“ myös sellaisellle viennille ja tuonnille, josta aiheutuu vähemmän negatiivisia ulkoisvaikutuksia. | Profiili ja vastaukset | ||||
Hennamari Mikkola | Kansaneläkelaitos | Samaa mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Niku Määttänen | Helsingin yliopisto ja Helsinki GSE | Samaa mieltä | 6 | Ainakin periaatteessa tällaiset tullit olisivat hyvä (osittainen) ratkaisu siihen ongelmaan, että kaikki maat eivät ole mukana esim. päästökaupassa. Pelkään vain, että tullien määrittäminen voi käytännössä olla aika hankalaa, koska erilaisten hyödykkeiden tarkan hiilinjalanjäljen arvioiminen on vaikeata.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Katariina Nilsson Hakkala | Aalto yliopisto/ ETLA | Eri mieltä | 7 | Kauppapolitiikka on ei ole paras tapa vaikuttaa asiaan. Ei ole järkevää asettaa tuontiesteitä yhden maan koko tuonnille. Se voi vaikeuttaa tulevaisuuden investointeja ympäristöystävällisempään tuotantoon. | Profiili ja vastaukset | ||||
Elias Oikarinen | Oulun yliopisto | Samaa mieltä
| 6 | Profiili ja vastaukset | |||||
Tapio Palokangas | Helsingin yliopisto | Vahvasti samaa mieltä
| 10 | Tämä poistaisi vapaamatkustajaongelman. Kokonaan toinen asia on, onko tällainen tulli poliittisesti mahdollista. | Profiili ja vastaukset | ||||
Hannu Piekkola | Vaasan yliopisto | Samaa mieltä | 7 | Totta kai hiilivero vaatii tällaisia lisätoimia ja takaavat myös että se toimii. Hiilivero on sinänsä myös hyvä keino kerätä verotuloja kun taas päästökauppa tuo paljon vähemmän verotuloja joita voisi käyttää ympäristön tilan parantamiseen.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Matti Pohjola | Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu | Samaa mieltä | 7 | Kun asiaa tarkastellaan hyvinvoinnin kannalta, niin ongelmana on, että köyhät hiiltä vievät maat kärsisivät ja EU voittaisi. EU voisi kuitenkin käyttää tullista syntyviä tuloja tappion korvaamiseen esim tukemalla vähähiiliseen tuotantoon siirtymistä niissä maissa, joista hiiltä tuodaan.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Elina Pylkkänen | Palkansaajien tutkimuslaitos | Samaa mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Petri Rouvinen | ETLA, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos | Samaa mieltä | 7 | EU:n tulisi tarjota alueellaan ja sen ulkopuolella harjoitetulle tuotannolle yhtäläiset mahdollisuudet menestyä sisämarkkinakilpailussa. | Profiili ja vastaukset | ||||
Olli-Pekka Ruuskanen | Pellervon taloustutkimus, Vaasan yliopisto | Epävarma
| Profiili ja vastaukset | ||||||
Hannu Salonen | Turun yliopisto | Ei mielipidettä | 6 | Profiili ja vastaukset | |||||
Matti Sarvimäki | Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu | Samaa mieltä | 3 | Profiili ja vastaukset | |||||
Rune Stenbacka | Svenska handelshögskolan | Samaa mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | |||||
Olli Tahvonen | Helsingin yliopisto | Samaa mieltä
| 9 | Profiili ja vastaukset | |||||
Juha Tervala | Helsingin yliopisto | Samaa mieltä | 6 | Ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta on ongelmallista, että toiset maat vähentävät päästöjään vähemmän ja saastuttamisen hinta eroaa huomattavasti maittain. Tämä tarkoittaa, että tuottajilla on kannustimia siirtää tuotantoa maihin, joissa ympäristölainsäädäntö on heikkoa. Yksi mahdollinen ratkaisu on hiilitulli, siten että EU:n ulkopuolinen tuotanto kohtaisi samat rajoitteet ja kustannukset saastuttamiselle kuin EU:ssa tapahtuva tuotanto.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Marko Terviö | Aalto-yliopisto | Ei mielipidettä | Tämä on kysymys siitä, mikä olisi neuvottelustrategisesti järkevä avaus, tilanteessa jossa haluaisimme koko maailman liikkuvan kohti EU.n tyyppistä ratkaisua. | Profiili ja vastaukset | |||||
Roope Uusitalo | Helsingin yliopisto | Epävarma | 7 | Profiili ja vastaukset | |||||
Vesa Vihriälä | Helsingin yliopisto | Samaa mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | |||||
Jouko Vilmunen | Turun yliopisto/kauppakorkeakoulu | Epävarma | Profiili ja vastaukset | ||||||
Juuso Välimäki | Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu | Samaa mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset |