Ekonomistipaneelin mielipiteet jakautuvat täysin kysyttäessä pitäisikö arvonlisäverotuksessa sovellettavan vähäisen toiminnan liikevaihdon rajaa nostaa nykyisestä 10 000 eurosta. Jopa 42 prosenttia taloustieteilijöistä ei ota asiaan kantaa.
Kysymys: Elinkeinotoiminnan arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa (nykyisin 10 000 euron liikevaihto vuodessa) tulisi nostaa.
Vastaaja | Yliopisto/tutkimuslaitos | Vastaus | Varmuus | Kommentti | Profiili ja vastaukset | ||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Jyrki Ali-Yrkkö | ETLA | Eri mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||||||
Tom Berglund | Hanken | Eri mieltä | 7 | Alaraja paikallaan koska transaktiokustannusten osuus suurempi mitä pienempi liiikevaihto. Rajaa ei tulisi nostaa niin paljon, että merkittävästi vääristäisi kilpailua. | Profiili ja vastaukset | ||||||||
Petri Böckerman | Jyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABORE | Epävarma | 5 | Profiili ja vastaukset | |||||||||
Essi Eerola | VATT | Samaa mieltä | 7 | Suomessa alaraja on kansainvälisessä vertailussa poikkeuksellisen alhainen. Tutkimustulosten mukaan yrityksiä näyttää kasautuvan alarajan alle, mikä viittaa siihen, että raja haittaa yritysten kasvua. | Profiili ja vastaukset | ||||||||
Bengt Holmström | MIT | Samaa mieltä
| 5 | Valinnanvapaus sotessa ei ole musta-valkoinen asia. Joissakin palveluissa valinnanvapaus on ehdottoman hyva asia, toisissa sita ei pida olla (esimerkiksi oikeus olla soten ulkopuolella kokonaan ei ole mahdollista ja tama on tarkeata toimivalle terveysvakuutusjarjestelmalle). Valinnanvapauden kayttoa voi ja tulee myos saataa hinnoittelulla. Onko sote suunnitellussa laajuudessa paras vaihtoehto, siita en ole lainkaan varma.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||||||
Seppo Honkapohja | Aalto Yliopiston KKK | Samaa mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | |||||||||
Anni Huhtala | VATT | Eri mieltä | 6 | Mieluummin keventäisin ALV-tilityksen hallinnollista taakkaa. VATT:n julkaisussa (linkki alla) havaitaan, että pienet yritykset tosiaankin “kasautuvat“ liikevaihdoltaan juuri niin pieneksi, ettei ALV:ia tarvitse maksaa.Mutta jos 10000 euron raja estää pienten yritysten kasvua, niin mikä olisi optimaalinen raja, joka ei sitä tee? Ehkäpä digiaikana verohallinto keksii hyvän ja joustavan mekanismin tilitykseen ja valvontaan. http://vatt.fi/documents/2956369/3011981/wp75.pdf/c59856c4-851c-4196-b4fe-ddcf5bd9bda3Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||||||
Ari Hyytinen | Hanken | Vahvasti samaa mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | |||||||||
Edvard Johansson | Åbo Akademi | Eri mieltä | 5 | Profiili ja vastaukset | |||||||||
Esa Jokivuolle | Suomen Pankki | Epävarma | Profiili ja vastaukset | ||||||||||
John M. Juselius | Suomen Pankki | Samaa mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||||||
Markus Jäntti | Tukholman yliopisto | Epävarma | 5 | Profiili ja vastaukset | |||||||||
Panu Kalmi | Vaasan yliopisto | Ei mielipidettä | Profiili ja vastaukset | ||||||||||
Seppo Kari | VATT | Epävarma | 10 | Profiili ja vastaukset | |||||||||
Jaakko Kiander | Eri mieltä | Profiili ja vastaukset | |||||||||||
Juha Kilponen | Suomen Pankki | Samaa mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | |||||||||
Jarmo Kontulainen | Epävarma | 4 | Profiili ja vastaukset | ||||||||||
Iikka Korhonen | Suomen Pankki | Ei mielipidettä | En tunne asiaa. | Profiili ja vastaukset | |||||||||
Pekka J. Korhonen | Eri mieltä | 6 | 10 000 € on ihan riittävän korkea summa tilapäisestä elinkeinotoiminnasta saataville ansioille. Sitä voitanee pitää käypänä perusteena arvonlisäverovelvollisuudesta vapauttamiselle. | Profiili ja vastaukset | |||||||||
Mika Kortelainen | Turun yliopisto | Samaa mieltä | 6 | Profiili ja vastaukset | |||||||||
Tuomas Kosonen | Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Epävarma | 8 | Alv:n alarajaa kannattaa nostaa jos tällä saa vähennettyä yritysten hallinnollisia kustannuksia, ja samalla saa yritykset kasvamaan. Silti pitäisi tietää että uudessa paikassa alv:n alaraja ei aiheuta vastaavia ongelmia kuin nykyisessä. Suomalaisella aineistolla tehty tutkimus (Harju, Matikka ja Rauhanen, 2017) kertoo että alv:n alaraja on kansainvälisesti vertaillen Suomessa melko matala ja arvonlisävelvollisuus todella aiheuttaa kustannuksia. Yritykset reagoivat tähän jäämällä usein alarajan alle. Jos yritykset korkeammalla alv-alarajalla kasvaisivat paljon nykyistä suuremmaksi, olisi se selkeä argumentti alv-alarajan nostamiksi. Tätä ei kuitenkaan tutkimuksen avulla tiedetä. Ei ole selvää pitäisikö alaraja olla nykyistä korkeampi, koska nykyistä korkeammalla tasolla se aiheuttaisi ongelmia uudella paikallaan. Tutkimuksen tulosten valossa on selvää että pienten yritysten alv:n raportoimiseen liittyviä hallinnollisia kustannuksia pitäisi pyrkiä vähentämään.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||||||
Kaisa Kotakorpi | Tampereen yliopisto; VATT | Samaa mieltä | Tärkeämpää olisi tehdä alvin ilmoittamisesta yrityksille mahdollisimman helppoa. Ks. Jarkko Harjun ja Tuomas Matikan tuore paperi ALV-alarajan vaikutuksista yritysten toimintaan. | Profiili ja vastaukset | |||||||||
Markku Kotilainen | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos - Etla | Epävarma | 5 | Pienimuotoisessa yritystoiminnassa, jossa vähenettäviä alveja on vähän, rajan nosto alentaisi yritystoiminnan kynnystä. Alv-verovelvollisuusrajan nosto ei kuitenkaan ole yritystoiminnan kannalta niin merkittävä toimi kuin usein annetaan ymmärtää. Myös alv-vähennykset jäävät pois. Mahdollisen korotuksen pitäisi olla pieni. Korkea alvittomuuden raja olisi ongelmallinen kilpailutilanteen kannalta. Alvia maksavat yritykset joutuisivat huonompaan kilpailutilanteeseen.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||||||
Klaus Kultti | helsingin yliopisto | Ei mielipidettä | Profiili ja vastaukset | ||||||||||
Timo Kuosmanen | Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto | Eri mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | |||||||||
Tomi Kyyrä | Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Epävarma | 5 | Profiili ja vastaukset | |||||||||
Marita Laukkanen | Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Eri mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | |||||||||
Jani Luoto | Helsingin yliopisto | Vahvasti eri mieltä
| Profiili ja vastaukset | ||||||||||
Mika Mailiranta | Työn ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopisto | Ei mielipidettä | 10 | Teknis-hallinnollisesti on varmasti järkevää, että kaikkein pienimmät yritykset eivät joudu maksamaan arvonlisäveroa, koska veronkannosta aiheutuu tuloihin nähden kohtuuttoman paljon kustannuksia ja vaivaa. On kuitenkin syytä kantaa huolta siitä, että verotus ei suosi liikaa pieniä yrityksiä, koska siitä voi aiheutua merkittäviä kansantaloudellisia hyvinvointitappioita. Asia on selostettu hienosti tuolla https://voxeu.org/article/small-isn-t-always-beautiful-cost-french-regulation. Tältä kannalta lienee syytä kantaa enemmän huolta alv:in osittaisesta alarajahuojennuksesta, joka ulottuu 30 000 euroon saakka.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||||||
Topi Miettinen | Svenska Handelshögskolan | Epävarma
| 7 | Alarajan nosto saattaisi olla hyvä keino tukea yrittäjyyttä. Tosin kaikki verokantaerot luovat keinotekoisia kilpailuetuja ja kumpareisempaa pelikenttää. | Profiili ja vastaukset | ||||||||
Hennamari Mikkola | Kansaneläkelaitos | Samaa mieltä | 10 | Lisäisikö tämä mahdollisesti pienyrittämisen mahdollisuuksia | Profiili ja vastaukset | ||||||||
Niku Määttänen | Helsingin yliopisto ja Helsinki GSE | Ei mielipidettä | 5 | Profiili ja vastaukset | |||||||||
Katariina Nilsson Hakkala | Aalto yliopisto/ ETLA | Samaa mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | |||||||||
Elias Oikarinen | Oulun yliopisto | Ei mielipidettä
| 5 | Profiili ja vastaukset | |||||||||
Tapio Palokangas | Helsingin yliopisto | Epävarma
| En tunne asiaa riittävän hyvin. | Profiili ja vastaukset | |||||||||
Hannu Piekkola | Vaasan yliopisto | Epävarma | Kysymys on myös osakeyhtiön ja muiden yhtiömuotojen verotuksesta. Voisi olla että osakeyhtiömuoto voisi olla myös taakka monelle pienelle yrittäjälle. Vaatii kaksinkertaisen kirjanpidon ja muita osakeyhtiömuodon vaatimuksia. | Profiili ja vastaukset | |||||||||
Jukka Pirttilä | Helsingin yliopisto | Samaa mieltä | 9 | Aihetta Suomen aineistolla tutkineen VATT:n tutkija Jarkko Harjun mukaan “Keen-Mintz metodologialla arvioiduksi optimaaliseksi rajaksi tulisi 30 000 euroa, mutta toisaalta raja voisi olla alempikin jos verotuksen ns. 'compliance' kustannuksia voidaan alentaa.“Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||||||
Matti Pohjola | Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu | Samaa mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | |||||||||
Petri Rouvinen | ETLA, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos | Eri mieltä | 7 | Yritysten/yrittäjien toisistaan poikkeava verokohtelu vääristää kilpailua ja tuo mukanaan kummallisia kannustimia liiketoiminnan kehittämiselle. Jos pienimuotoisen liiketoiminnan arvolisäverottomuutta perustellaan keveämmällä hallinnolla, ensisijaisena työkaluna tulisi olla työvälineiden (kirjanpitoohjelmistojen ja kassajärjestelmien) ja menettelyjen (esim. tilityskäytännöt) kehittäminen.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||||||
Olli-Pekka Ruuskanen | Pellervon taloustutkimus, Vaasan yliopisto | Vahvasti eri mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||||||
Hannu Salonen | Turun yliopisto | Ei mielipidettä | 9 | Profiili ja vastaukset | |||||||||
Rune Stenbacka | Svenska handelshögskolan | Samaa mieltä
| 3 | Profiili ja vastaukset | |||||||||
Juha Tervala | Helsingin yliopisto | Vahvasti eri mieltä | Verojärjestelmän tulee olla neutraali, eikä suosia pieniä yrityksiä suurempien yritysten kustannuksella. | Profiili ja vastaukset | |||||||||
Marko Terviö | Aalto-yliopisto | Ei mielipidettä | Profiili ja vastaukset | ||||||||||
Roope Uusitalo | Helsingin yliopisto | Eri mieltä | 7 | Eiköhän nykyinen ole suht sopiva. Vapauttaa pienimmät mikroyritykset, mutta ei luo kaksia markkinoita | Profiili ja vastaukset | ||||||||
Jari Vainiomäki | Tampereen yliopisto | Eri mieltä | 2 | Pienentää veropohjaa jolloin muita veroja pitäisi ilmeisesti nostaa. Olisivatko niiden haittavaikutukset pienempiä kuin arvonlisäveron? | Profiili ja vastaukset | ||||||||
Hannu Vartiainen | Helsingin yliopisto | Eri mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||||||
Vesa Vihriälä | Helsingin yliopisto | Epävarma | 4 | Jokin alaraja ALV:n kannolle on järkevä, jotta kynnys yritystoiminnan aloittamiseen ei olisi kovin suuri. Toisaalta mitä korkeampi alaraja on, sitä suuremmassa määrin kilpailuolosuhteet eri kokoisten yritysten välillä vääristyvät. Kun lisäksi tieetään, että pineet yritykset ovat pääsääntöisesti vähemmän tuottavia kuin suuret, voimavarojen tehokkaan käytön kannalta tällainen vääristymä on haitaksi.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||||||
Jouko Vilmunen | Turun yliopisto/kauppakorkeakoulu | Samaa mieltä
| 7 | Profiili ja vastaukset | |||||||||
Sami Vähämaa | Vaasan yliopisto | Samaa mieltä | 4 | Profiili ja vastaukset | |||||||||
Juuso Välimäki | Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu | Epävarma | Profiili ja vastaukset | ||||||||||
Eva Österbacka | Åbo Akademi | Epävarma | 1 | Profiili ja vastaukset |