Ekonomistit erimielisiä koronakriisin pidempikestoisista vaikutuksista talouteen

Vajaa puolet (47 %) ekonomisteista katsoo, että koronakriisi on jatkunut jo niin pitkään, että sillä on väistämättä pidempiaikaisia tuotantopotentiaalia alentavia vaikutuksia. Toista mieltä on joka neljäs (24 %) ja kolme kymmenestä (29 %) on kannastaan epävarma. Kommenteissaan monet taloustieteilijät toteavat, että esimerkiksi pelättyä konkurssiaaltoa ei ole toistaiseksi nähty, ja siksi lyhyen aikavälin vaurioista huolimatta myös talouden nopea palautuminen on edelleen mahdollista.

Kysymys: Koronakriisi on jatkunut jo niin pitkään, että sillä on väistämättä pidempiaikaisia tuotantopotentiaalia alentavia vaikutuksia.

Vastaaja	Yliopisto/tutkimuslaitos	Vastaus	Varmuus	Kommentti	Profiili ja vastaukset
Luis Alvarez		Eri mieltä	8	En usko sen vaikuttavan suorannaisesti tuotantopotentiaaliin vaan ehkä voimakkaammin tuotantomuotoihin sen karsiessa joitakin vanhentuneita tuotantomuotoja pois samalla luoden uusia.	Profiili ja vastaukset
Petri Böckerman	Jyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABORE	Samaa mieltä	5		Profiili ja vastaukset
Mikael Collan	VATT	Samaa mieltä	8	Yritysten rahoitusasema on voimakkaasti heikentynyt niillä aloilla, joihin pandemia on vahvasti iskenyt	Profiili ja vastaukset
Mika Haapanen	Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu	Epävarma	5	Joilla aloilla muttei tn yleisesti.	Profiili ja vastaukset
Seppo Honkapohja	Aalto Yliopiston KKK	Epävarma			Profiili ja vastaukset
Anni Huhtala	VATT	Epävarma			Profiili ja vastaukset
Ari Hyytinen	Hanken	Samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Edvard Johansson	Åbo Akademi	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Esa Jokivuolle	Suomen Pankki	Epävarma	6		Profiili ja vastaukset
John M. Juselius	Suomen Pankki	Epävarma			Profiili ja vastaukset
Markus Jäntti	Tukholman yliopisto	Eri mieltä	5		Profiili ja vastaukset
Panu Kalmi	Vaasan yliopisto	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Vesa Kanniainen	Helsingin yliopisto	Eri mieltä	8	Paljon menetetään tuotantopotentiaalia, mutta uutta nousee tilalle, kun usko huomiseen palautuu. Elämän perimmäiset kysymykset ovat alkaneet askarruttaa. On tiedostettu, että luontosuhde tarvitsee uuden alun. Ihminen ei silti ole muuttunut, elämän lainalaisuudet ovat järkkyneet, mutta eivät ole muuttuneet. Tiede on saamassa suurvoiton menestyksekkään ja nopean rokotekehityksen kautta. Monet toimialat ovat menettäneet, mutta uutta nousee tilalle. Ikääntyvän Euroopan tulevaisuus muistuttaa Japanin tietä.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Seppo Kari	VATT	Epävarma		Muutoksia talouden rakenteissa, jotka ovat pysyviä tai ainakin pitkäaikaisia, on varmaankin tapahtunut, mutta ei ehkä ole täysin selvää, että ne heikentäisivät talouden tuotantopotentiaalia.	Profiili ja vastaukset
Karlo Kauko	Suomen Pankki	Samaa mieltä	7	Pahin pitkäaikainen vaikutus kohdistunee työvoimaan, etenkin työmarkkinoille tulossa oleviin kouluista valmistuviin nuoriin. Ensimmäinen työpaikka ja sen tarjoama kokemus ovat tärkeitä, ja niitä on nyt vaikea saada.	Profiili ja vastaukset
Ilkka Kiema	Työn ja talouden tutkimus LABORE	Samaa mieltä Aiemmat vastaukset Eri mieltä 2020-12-22	6		Profiili ja vastaukset
Juha Kilponen	Suomen Pankki	Eri mieltä	7	Pandemian pidemmän aikavälin vaikutukset tuotantopotentiaaliin eivät ole väistämättömiä, vaikkakin todennäköisiä. Jos talouden uusiutumiskyky on hyvä ja kriisi käytetään hyväksi rakenteellisten muutosten eteenpäin viemiseksi, vaikutukset tuotantopotentiaaliin voidaan minimoida.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Jarmo Kontulainen		Samaa mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Iikka Korhonen	Suomen Pankki	Eri mieltä		En usko kriisin kestäneen vielä niin pitkään. Rokotusten alkaminen antaa aiheen olettaa, että merkittävin osa tuotantokapasiteetista säilyy.	Profiili ja vastaukset
Mika Kortelainen	Turun yliopisto	Epävarma	7		Profiili ja vastaukset
Tuomas Kosonen	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Samaa mieltä	8	On selvää, että koronapandemia haittaa taloutta vielä pitkälle ensi vuoden puolella. Siten ei ole nähtävissä nopeaa nousua taloudessa pandemiaa edeltävälle tasolle, niin kuin monet vielä keväällä toivoivat. Kuitenkin kysymys on siitä kuinka pitkään tämä jatkuu, ja on mahdollista että lopulta tuotantopotentiaali palaa aiemmalle kasvu-uralle, joskin epävarmaa.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Klaus Kultti	helsingin yliopisto	Vahvasti samaa mieltä	10		Profiili ja vastaukset
Timo Kuosmanen	Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto	Eri mieltä	8	Lyhyellä aikavälillä koronakriisi kiistatta alentaa tuotantopotentiaalia, mutta toisaalta se voi myös vauhdittaa jo käynnissä olevaa rakennemuutosta mm. digitalisaation osalta. Myös hiilineutraalisuustavoitteen kannalta välttämättömät investoinnit saanevat lisävauhtia koronakriisin myötä, millä voi olla positiivisia vaikutuksia kestävämpään kasvuun pitkällä aikavälillä.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Tomi Kyyrä	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Eri mieltä	4	Suomi on ainakin toistaiseksi selvinnyt varsin vähällä, kun katsotaan työllisyyttä ja konkursseja. Rajoitustoimien aiheuttama digiloikka yrityksissä on luonut uusia toimintatapoja, joista osa on tuottavuutta parantavia. Siksi koronakriisilla saattaa hyvinkin olla pidempiaikainen tuottavuutta parantava vaikutus.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Markus Lahtinen	PTT	Epävarma		Jos roketteet saadaan riiittävän laajasti jaettua tavoiteaikataulussa, vahingot tuotanpotentiaaliin eivät ole vääjäämättömiä, vaan riippuvaisia harjoitetusta politiikasta.	Profiili ja vastaukset
Teemu Lyytikäinen	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Epävarma	5		Profiili ja vastaukset
Mika Mailiranta	Työn ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopisto	Vahvasti samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Pauli Murto	Aalto-yliopisto	Samaa mieltä	6		Profiili ja vastaukset
Niku Määttänen	Helsingin yliopisto ja Helsinki GSE	Epävarma	5	Kriisin alussa pelättiin suurta konkurssiaaltoa. Se on toistaiseksi vältetty hyvin toimivien rahoitusmarkkinoiden ja erinäisten julkisen vallan tukitoimien ansiosta. Siksi arvelen, että lähivuosien tuotantopotentiaali ei ole laskenut kovin merkittävästi. Arvattavasti joitakin tuotantopotentiaalia nostavia investointeja on kuitenkin kriisin vuoksi jätetty tekemättä. Toisaalta eri tahoilla on ehkä otettu etätyöhön liittyviä “digiloikkia“, jotka saattavat nostaakin tulevaisuuden tuotantopotentiaalia.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Elias Oikarinen	Oulun yliopisto	Epävarma	5		Profiili ja vastaukset
Hannu Piekkola	Vaasan yliopisto	Samaa mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2021-02-02		Varmasti joidenkin ihmisten osaamisen taito on laantunut ja negatiiviset työllisyysvaikutukset tullevat nyt osin viiveellä kuten finanssikriisin aikana jolloin myös kysynnällä tasoitettiin BKT:n laskua.	Profiili ja vastaukset
Jukka Pirttilä	Helsingin yliopisto	Samaa mieltä	3	Kukaan ei taida tätä tietää mutta jos pidempi aika tarkoittaa esim vuotta pidempää tähtäintä, niin luulisin että näin.	Profiili ja vastaukset
Matti Pohjola	Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu	Vahvasti samaa mieltä	9	Kuolleisuudella mitaten Covid-19 kuuluu jo 10 suurimman pandemian joukkoon. Aiempien pandemioiden tiedetään hidastaneen talouskasvua ja nostaneen työttömyyttä usean vuoden ajaksi. Näin on käymässä nytkin.	Profiili ja vastaukset
Elina Pylkkänen	Palkansaajien tutkimuslaitos	Samaa mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2020-12-22			Profiili ja vastaukset
Ritva Reinikka		Epävarma Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2021-04-20	5		Profiili ja vastaukset
Olli-Pekka Ruuskanen	Pellervon taloustutkimus, Vaasan yliopisto	Samaa mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Hannu Salonen	Turun yliopisto	Epävarma	6		Profiili ja vastaukset
Matti Sarvimäki	Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu	Samaa mieltä	2		Profiili ja vastaukset
Rune Stenbacka	Svenska handelshögskolan	Samaa mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2020-12-22	7		Profiili ja vastaukset
Juha Tervala	Helsingin yliopisto	Vahvasti samaa mieltä	9	Koronataantuma madaltaa potentiaalista tuotannon tasoa. Talous alkaa toipua, kunhan epidemia lievenee. Talouskasvu on aluksi nopeaa, mutta bkt:n taso ei palaa taantumaan edeltävälle talouskasvu-uralle vuosiin.	Profiili ja vastaukset
Marko Terviö	Aalto-yliopisto	Eri mieltä	6	Ei ole vielä selvää. Viime kevään kauhuskenaarioihin nähden aika resilienteiltä vaikuttavat tuotantoketjut. Voi olla että isommat muutospaineet tulee kysynnän rakennemuutoksesta, mutta sekin jää vielä nähtäväksi.	Profiili ja vastaukset
Janne Tukiainen	Turun yliopisto	Samaa mieltä	6		Profiili ja vastaukset
Roope Uusitalo	Helsingin yliopisto	Epävarma	7	Toistaiseksi tuotantokapasiteettia ei esim. konkurssien myötä ole kovin paljoa tuhoutunut, joten palautuminen voisi onnistua suhteellisen nopeastikin,	Profiili ja vastaukset
Hannu Vartiainen	Helsingin yliopisto	Samaa mieltä	4		Profiili ja vastaukset
Juuso Välimäki	Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu	Eri mieltä			Profiili ja vastaukset
Pablo Warnes	Aalto University	Ei mielipidettä			Profiili ja vastaukset
Eva Österbacka	Åbo Akademi	Samaa mieltä	8		Profiili ja vastaukset