Ekonomistit torjuvat ”uuden rahateorian” perusolettaman

Vain kolme prosenttia ekonomisteista katsoo, että valtioiden, jotka voivat ottaa velkaa omassa valuutassaan, ei tarvitse olla huolissaan julkisen talouden alijäämistä, koska ne voivat aina luoda rahaa velkojensa maksuun. Toista mieltä asiasta on selvä enemmistö (77 %), kannastaan epävarmoja on vähän (5 %) ja 16 prosenttia ei ota asiaan kantaa.  Kommenteissaan ekonomistit huomauttavat, että vaikka omassa valuutassaan lainaavat valtiot voivat kenties lyhyellä aikavälillä suhtautua huolettomammin julkisen talouden alijäämään, ajautuisivat ne näin toimiessaan ongelmiin pidemmällä aikavälillä. Uusi rahateoria (Modern Monetary Theory tai MMT) esittää, että koska rahapoliittisesti suvereenit valtiot pystyvät rahoittamaan alijäämänsä keskuspankkinsa avulla, on niillä aina mahdollisuus harjoittaa ekspansiivista finanssipolitiikkaa alijäämistä huolimatta.

Kysymys: Valtioiden, jotka voivat ottaa velkaa omassa valuutassaan, ei tarvitse olla huolissaan julkisen talouden allijäämistä, koska ne voivat aina luoda rahaa velkojensa maksuun.

Vastaaja	Yliopisto/tutkimuslaitos	Vastaus	Varmuus	Kommentti	Profiili ja vastaukset
Petri Böckerman	Jyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABORE	Samaa mieltä	5		Profiili ja vastaukset
Essi Eerola	VATT	Ei mielipidettä	5		Profiili ja vastaukset
Mika Haapanen	Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu	Ei mielipidettä	5		Profiili ja vastaukset
Bengt Holmström	MIT	Eri mieltä			Profiili ja vastaukset
Seppo Honkapohja	Aalto Yliopiston KKK	Eri mieltä	7	joskus tilapäisesti muttei jatkuvasti. Setelirahoitusta harrastaneet taloudet ovat yleensä heikon kehityksen maita.	Profiili ja vastaukset
Ari Hyytinen	Hanken	Eri mieltä	6		Profiili ja vastaukset
Edvard Johansson	Åbo Akademi	Eri mieltä			Profiili ja vastaukset
Esa Jokivuolle	Suomen Pankki	Vahvasti eri mieltä	10		Profiili ja vastaukset
Markus Jäntti	Tukholman yliopisto	Eri mieltä	6	Jollakin aikahoristontilla julkisen talouden olisi hyvä olla tasapainossa täysin riippumatta siitä, missä valuutassa julkinen sektori säästää (ml. säästää negatiivisesti).	Profiili ja vastaukset
Panu Kalmi	Vaasan yliopisto	Eri mieltä			Profiili ja vastaukset
Vesa Kanniainen	Helsingin yliopisto	Vahvasti eri mieltä	9	Jos velka otetaan ex ante valuutassa X ja maalla on mahdollisuus luoda rahaa samassa valuutassa, toki velkoja saa ex post takaisin saman verran valuuttaa X, kuin oli lainan nimellisarvo. Toisaalta laina-aikana ko. valuutan arvo muissa valuutoissa on saattanut devalvoitua velallisen kurittoman rahapolitiikan johdosta – johon on voinut ajaa kuriton finanssipolitiikka eli julkisen talouden alijäämä. Tämä on riski velkojalle, jolle on tarpeen arvioida velallisen alttius alijäämäisiin budjetteihin. Julkinen velka on suvereenia velkaa eikä sille aseteta vakuutta (pois lukien osa Kreikan velasta Suomelle). Odotukset maan kyvystä maksaa velka takaisiin heijastuvat korossa. Sen määrää kansantalouden suorituskyky. Ko. maat siis voivat luoda rahaa velkojensa maksuun, mutta millä ehdoilla (korot!) ne velkaa saavat, määräytyy kuitenkin talouden odotetun suorituskyvyn mukaan.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Ohto Kanninen	Labore	Epävarma	6	Kysymys on asetettu väärin. Huolissaan oleminen ei ole mikään politiikkatoimenpide. Lähtökohtaisesti tärkeä asia, mutta tähän kysymykseen ei ikävä kyllä voi vastata. Kokonaiskuva on se, että jos velat on omassa valuutassa, ne voi aina keskuspankki ostaa pois. Tällaisessa tilanteessa reaalitalous on se, joka rajoittaa julkisen sektorin kykyä operoida finanssipolitiikalla.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Seppo Kari	VATT	Eri mieltä	5		Profiili ja vastaukset
Karlo Kauko	Suomen Pankki	Eri mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Ilkka Kiema	Työn ja talouden tutkimus LABORE	Eri mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Juha Kilponen	Suomen Pankki	Vahvasti eri mieltä	9		Profiili ja vastaukset
Jarmo Kontulainen		Eri mieltä	9		Profiili ja vastaukset
Iikka Korhonen	Suomen Pankki	Vahvasti eri mieltä	8	Myös julkisella sektorilla on budjettirahoite.	Profiili ja vastaukset
Mika Kortelainen	Turun yliopisto	Ei mielipidettä	8		Profiili ja vastaukset
Tuomas Kosonen	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Eri mieltä	4	“Huolissaan“ ei ole oikein taloustieteellinen termi. Valtiot voivat tällä hetkellä ottaa melko matalilla koroilla velkaa, joten sitä ei tarvitse kaikin keinoin välttää. Tilanteen mukainen velan kuittaus rahan lisäämisellä johtaa kuitenkin jossain ääriskenaariossa hallitsemattomaan inflaatioon eikä tällainen skenaario ole suositeltavaa.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Klaus Kultti	helsingin yliopisto	Vahvasti eri mieltä	10		Profiili ja vastaukset
Timo Kuosmanen	Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto	Eri mieltä	8	Samalla logiikalla voisi esittää, ettei ulkomaan valuutassa olevista veloista tarvitse olla huolissaan kun ne voi jättää maksamatta. Mutta kuka sen jälkeen lainaa rahaa valtiolle?	Profiili ja vastaukset
Tomi Kyyrä	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Eri mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Markus Lahtinen	PTT	Eri mieltä			Profiili ja vastaukset
Teemu Lyytikäinen	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Ei mielipidettä			Profiili ja vastaukset
Mika Mailiranta	Työn ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopisto	Vahvasti eri mieltä	6		Profiili ja vastaukset
Topi Miettinen	Svenska Handelshögskolan	Eri mieltä	5		Profiili ja vastaukset
Niku Määttänen	Helsingin yliopisto ja Helsinki GSE	Vahvasti eri mieltä	10	Velkaantuminen omassa valuutassa on usein vähemmän riskillistä kuin velkaantuminen vieraassa valuutassa. Valtio, joka velkaantuu omassa valuutassaan, voi turvautua keskuspankkirahoitukseen, mikäli korkotason äkillinen nousu uhkaa sen velanhoitokykyä. Tällainen mahdollisuus voi rauhoittaa sijoittajia auttaen pitämään korkotason kohtuullisena, ilman että keskuspankkirahoitukseen joudutaan koskaan turvautumaan. Voimakas velkaantuminen omassa valuutassa voi kuitenkin herättää huolta inflaation kiihtymisestä ja nimellisen valuuttakurssin heikkenemisestä. Siksi myöskään omassa valuutassa lainaavat valtiot eivät voi suhtautua täysin huolettomasti julkisen talouden alijäämään. Monet kehitysmaat joutuvat lainaamaan vieraassa valuutassa, koska sijoittajat eivät luota niiden omaan rahapolitiikkaan. Julkisen talouden velkaantumista on tietysti aina arvioitava myös sukupolvien välisen tulonjaon kannalta.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Elias Oikarinen	Oulun yliopisto	Eri mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Hannu Piekkola	Vaasan yliopisto	Vahvasti eri mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2020-04-14		Kyllä valuuttaepävarmuus heijastuu korkoihin. USAn dollari on referenssivaluutta joten siellä tilanne on toinen. Velka joka on lainoitettu kotimaasta merkitsee kylläkin sitä että maa velkaantuu kansakuntana vähemmän.	Profiili ja vastaukset
Jukka Pirttilä	Helsingin yliopisto	Epävarma		Kannattaa ensin hoitaa kriiisi ja katsoa mitä se maksaa. Sen jälkeen suunnitella millaisella aikataululla julkista taloutta ryhdytään tervehdyttämään. Liian aikainen fipo kiristys haittaa toivottavasti alkavaa kasvua	Profiili ja vastaukset
Matti Pohjola	Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu	Eri mieltä	9		Profiili ja vastaukset
Olli-Pekka Ruuskanen	Pellervon taloustutkimus, Vaasan yliopisto	Epävarma	5		Profiili ja vastaukset
Hannu Salonen	Turun yliopisto	Eri mieltä	6		Profiili ja vastaukset
Rune Stenbacka	Svenska handelshögskolan	Eri mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Juha Tervala	Helsingin yliopisto	Vahvasti eri mieltä	9		Profiili ja vastaukset
Marko Terviö	Aalto-yliopisto	Vahvasti eri mieltä	8	Niiden tarvitsee olla *vähemmän* huolissaan. Mutta ikiliikkujaa ei ole vieläkään keksitty.	Profiili ja vastaukset
Janne Tukiainen	Turun yliopisto	Vahvasti eri mieltä	9		Profiili ja vastaukset
Roope Uusitalo	Helsingin yliopisto	Ei mielipidettä	7		Profiili ja vastaukset
Hannu Vartiainen	Helsingin yliopisto	Vahvasti eri mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Jutta Viinikainen	Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu	Ei mielipidettä			Profiili ja vastaukset
Jouko Vilmunen	Turun yliopisto/kauppakorkeakoulu	Epävarma Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2020-04-14	7	Kyse on missä laajuudessa velkaa/budjettialijäämiä monetisoidaan. Inflaatiopeikko voi herätä, minkä seurauksena sijoittajat reagoivat vaatimalla korkeampia korkoja.	Profiili ja vastaukset
Juuso Välimäki	Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu	Vahvasti eri mieltä	10		Profiili ja vastaukset
Eva Österbacka	Åbo Akademi	Eri mieltä	8		Profiili ja vastaukset