EKP:n on aika lopettaa määrällinen keventäminen

Suomalaisekonomistien selvä enemmistö (67%) lopettaisi EKP:n määrällisen keventämisen vuoden lopussa, eikä yksikään vaadi sen jatkamista. Kommenteissaan ekonomistit toteavat, että käytännössä keventämisestä on irtaannuttava vaiheittain. Kolmannes (34%) ekonomisteista on kannastaan epävarma tai ei ota asiaan lainkaan kantaa.

Kysymys: Euroopan Keskuspankin määrällisen keventämisen lopettaminen vuoden 2018 lopussa on järkevää euroalueen taloustilanteen parantumisen takia.

Vastaaja	Yliopisto/tutkimuslaitos	Vastaus	Varmuus	Kommentti	Profiili ja vastaukset
Jyrki Ali-Yrkkö	ETLA	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Tom Berglund	Hanken	Samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Petri Böckerman	Jyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABORE	Epävarma	5		Profiili ja vastaukset
Ari Hyytinen	Hanken	Ei mielipidettä			Profiili ja vastaukset
Edvard Johansson	Åbo Akademi	Samaa mieltä	6		Profiili ja vastaukset
Markus Jäntti	Tukholman yliopisto	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Panu Kalmi	Vaasan yliopisto	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Ilkka Kiema	Työn ja talouden tutkimus LABORE	Samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Jarmo Kontulainen		Ei mielipidettä			Profiili ja vastaukset
Pekka J. Korhonen		Ei mielipidettä			Profiili ja vastaukset
Tuomas Kosonen	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Samaa mieltä	5	On kuitenkin mietittävä eurolaueen maita, joissa talous ei kasva niin voimakkaasti.	Profiili ja vastaukset
Markku Kotilainen	Elinkeinoelämän tutkimuslaitos - Etla	Samaa mieltä	6	Nyt kasvu on jo hyvässä vauhdissa ja määrällisestä elvytyksestä irtautuminen on aiheellista ylikuumenemisen ja liiallisen velkaantumisen välttämiseksi.	Profiili ja vastaukset
Klaus Kultti	helsingin yliopisto	Samaa mieltä	1		Profiili ja vastaukset
Timo Kuosmanen	Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto	Epävarma	6	QE:tä on järkevää vähentää asteittain ja ennakoitavalla tavalla. Epäilen että aikataulu on nyt liian tiukka ja lopettaminen ei onnistu vielä vuoden lopussa.	Profiili ja vastaukset
Tomi Kyyrä	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Ei mielipidettä			Profiili ja vastaukset
Jani Luoto	Helsingin yliopisto	Ei mielipidettä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2018-11-05			Profiili ja vastaukset
Mika Mailiranta	Työn ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopisto	Samaa mieltä	2		Profiili ja vastaukset
Hennamari Mikkola	Kansaneläkelaitos	Epävarma	1		Profiili ja vastaukset
Pauli Murto	Aalto-yliopisto	Epävarma	3		Profiili ja vastaukset
Niku Määttänen	Helsingin yliopisto ja Helsinki GSE	Samaa mieltä	2		Profiili ja vastaukset
Katariina Nilsson Hakkala	Aalto yliopisto/ ETLA	Samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Elias Oikarinen	Oulun yliopisto	Samaa mieltä	4		Profiili ja vastaukset
Tapio Palokangas	Helsingin yliopisto	Ei mielipidettä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2019-05-07		En tunne asiaa riittävästi.	Profiili ja vastaukset
Tuomas Pekkarinen	VATT	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Hannu Piekkola	Vaasan yliopisto	Samaa mieltä	7	Euroopan keskuspankki ei voi liikaa poiketa Yhdysvaltain keskuspankin linjasta. Korot noussevat ja rahan kysyntä laskee joten tarjontaakaan ei tarvita entiseen malliin.	Profiili ja vastaukset
Matti Pohjola	Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu	Samaa mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Elina Pylkkänen	Palkansaajien tutkimuslaitos	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Petri Rouvinen	ETLA, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos	Samaa mieltä	4	QE:sta, ainakin nykyisessä laajuudessa, on käsittääkseni syytä luopua jollain aikavälillä. Suhdannetilanteen puolesta 2018/9 vuodenvaihde vaikuttaisi kohtuulliselta ajankohdalta aloittaa tämä sopeuttaminen, joskin tässä prosessissa on edettävä varoen.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Olli-Pekka Ruuskanen	Pellervon taloustutkimus, Vaasan yliopisto	Samaa mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2018-12-31			Profiili ja vastaukset
Hannu Salonen	Turun yliopisto	Ei mielipidettä	6		Profiili ja vastaukset
Rune Stenbacka	Svenska handelshögskolan	Samaa mieltä	6		Profiili ja vastaukset
Juha Tervala	Helsingin yliopisto	Vahvasti samaa mieltä	8	Aikanaan surkea taloustilanne ja EKP:n ohjauskoron painuminen nollan tuntumaan johtivat uusien välineiden, määrällisen elvyttämisen ja ennakoivan viestinnän, käyttöönottoon rahapolitiikassa. Nyt euroalueen talouskasvu on hyvässä vauhdissa, ns. tuotantokuilu on lähestymässä nollaa ja inflaatio osoittaa merkkejä kestävästä paluusta kohti EKP:n kahden prosentin inflaatiotavoitetta. Nykyisessä taloustilanteessa on hyvin perustelua lopettaa määrällinen elvyttäminen ja pyrkiä palamaan tavanomaiseen rahapolitiikkaan, jossa ohjauskoron säätäminen on rahapolitiikan pääasiallinen työväline.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Marko Terviö	Aalto-yliopisto	Epävarma	6		Profiili ja vastaukset
Roope Uusitalo	Helsingin yliopisto	Samaa mieltä	4		Profiili ja vastaukset
Jari Vainiomäki	Tampereen yliopisto	Ei mielipidettä	5		Profiili ja vastaukset
Hannu Vartiainen	Helsingin yliopisto	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Vesa Vihriälä	Helsingin yliopisto	Samaa mieltä	7	Parantunut suhdannetilanne ja myös pitkään jatkuneen keveän rahapolitiikan kasvavat kielteiset vaikutukset (varallisuuhintojen osin ehkä kestämätön nousu, ns. zombie-yritysten tuottavuutta heikentävä tekohengitys puoltaa rahapolitiikan asteittaista kiristämistä.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Jouko Vilmunen	Turun yliopisto/kauppakorkeakoulu	Samaa mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2018-11-05	7		Profiili ja vastaukset
Juuso Välimäki	Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset