EKP:n määrällinen keventäminen on ollut hyödyllistä

Valtaosa ekonomisteista on sitä mieltä, että EKP:n viime vuosina harjoittama määrällinen keventäminen on ollut hyödyllistä. Kolmannes ekonomisteista on asiasta epävarma tai ei ota siihen kantaa. Kommenteissaan taloustieteilijät kritisoivat etenkin sitä, että määrällinen keventäminen aloitettiin liian myöhään.

Kysymys: Euroopan Keskuspankin määrällisen keventämisen (quantitative easing, QE) myönteiset vaikutukset euroalueen talouteen ovat olleet kielteisiä vaikutuksia suuremmat.

Vastaaja	Yliopisto/tutkimuslaitos	Vastaus	Varmuus	Kommentti	Profiili ja vastaukset
Jyrki Ali-Yrkkö	ETLA	Epävarma			Profiili ja vastaukset
Petri Böckerman	Jyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABORE	Epävarma	5		Profiili ja vastaukset
Seppo Honkapohja	Aalto Yliopiston KKK	Ei mielipidettä	5	Olen vielä karenssissa, joten en vastaa.	Profiili ja vastaukset
Ari Hyytinen	Hanken	Ei mielipidettä			Profiili ja vastaukset
Edvard Johansson	Åbo Akademi	Samaa mieltä	6		Profiili ja vastaukset
Markus Jäntti	Tukholman yliopisto	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Panu Kalmi	Vaasan yliopisto	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Aki Kangasharju	Elinkeinoelämän tutkimuslaitos	Vahvasti samaa mieltä	10		Profiili ja vastaukset
Seppo Kari	VATT	Samaa mieltä	5		Profiili ja vastaukset
Ilkka Kiema	Työn ja talouden tutkimus LABORE	Samaa mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Juha Kilponen	Suomen Pankki	Vahvasti samaa mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Jarmo Kontulainen		Vahvasti samaa mieltä	10		Profiili ja vastaukset
Iikka Korhonen	Suomen Pankki	Vahvasti samaa mieltä	9		Profiili ja vastaukset
Pekka J. Korhonen		Ei mielipidettä			Profiili ja vastaukset
Tuomas Kosonen	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Samaa mieltä	5		Profiili ja vastaukset
Markku Kotilainen	Elinkeinoelämän tutkimuslaitos - Etla	Vahvasti samaa mieltä	7	EKP kevensi rahapolitiikkaa jopa liian hitaasti. Tosin epävarmuuden vuoksi se oli ymmärrettävää.	Profiili ja vastaukset
Klaus Kultti	helsingin yliopisto	Epävarma	1		Profiili ja vastaukset
Timo Kuosmanen	Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto	Vahvasti samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Tomi Kyyrä	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Ei mielipidettä			Profiili ja vastaukset
Jani Luoto	Helsingin yliopisto	Ei mielipidettä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2018-11-05			Profiili ja vastaukset
Mika Mailiranta	Työn ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopisto	Samaa mieltä	2		Profiili ja vastaukset
Hennamari Mikkola	Kansaneläkelaitos	Epävarma Aiemmat vastaukset Ei mielipidettä 2018-11-05	6		Profiili ja vastaukset
Pauli Murto	Aalto-yliopisto	Samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Niku Määttänen	Helsingin yliopisto ja Helsinki GSE	Samaa mieltä	6	QE voi vaikuttaa monin eri tavoin ja sen hyödyistä ja haitoista on erilaisia näkemyksiä. Itse pidän todennäköisenä, että QE on kasvattanut euroalueen työllisyyttä ja tuotantoa esimerkiksi heikentämällä euron arvoa ja antamalla lisää finanssipoliittista liikkumatilaa monille euromaille (laskemalla niiden valtionlainojen korkoja). Jälkimmäinen vaikutus on ollut omiaan vähentämään euroalueen finanssipolitiikan myötäsyklisyyttä. Toisaalta se on samalla todennäköisesti kasvattanut velkaantumiseen lliittyviä riskejä tulevaisuudessa. Yksi huolenaihe koskee sitä, mitä tapahtuu, kun QE lopulta lopetetaan. Itse en ajattele, että QEn lopettaminen aiheuttaisi välttämättä äkillisiä ongelmia, sillä keskuspankki voi halutessaan pienentää tasettaan hyvin hitaasti.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Katariina Nilsson Hakkala	Aalto yliopisto/ ETLA	Ei mielipidettä			Profiili ja vastaukset
Elias Oikarinen	Oulun yliopisto	Vahvasti samaa mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Tapio Palokangas	Helsingin yliopisto	Ei mielipidettä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2019-05-07		En tunne asiaa riittävästi.	Profiili ja vastaukset
Tuomas Pekkarinen	VATT	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Hannu Piekkola	Vaasan yliopisto	Vahvasti samaa mieltä	9	Elvyttäminen on palauttanut luottamuksen Euroopan talouteen. Yritykset ovat investoinneet jatkuvien kustannussäästöjen sijaan.	Profiili ja vastaukset
Matti Pohjola	Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu	Vahvasti samaa mieltä	9	Ihmetyksen aihe tässä on pikemminkin se miksi määrällinen keventäminen aloitettiin vasta maaliskuussa 2015.	Profiili ja vastaukset
Elina Pylkkänen	Palkansaajien tutkimuslaitos	Epävarma			Profiili ja vastaukset
Petri Rouvinen	ETLA, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos	Samaa mieltä	7	ECB:n QE oli nähdäkseni tarpeellinen elementti osana Euroopan kokonaisreaktiota 2008-9 alkaneeseen talouskriisiin, vaikka QE mittakaavan ja keston voikin kyseenalaistaa.	Profiili ja vastaukset
Olli-Pekka Ruuskanen	Pellervon taloustutkimus, Vaasan yliopisto	Epävarma Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2018-12-31			Profiili ja vastaukset
Hannu Salonen	Turun yliopisto	Ei mielipidettä	6		Profiili ja vastaukset
Rune Stenbacka	Svenska handelshögskolan	Samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Juha Tervala	Helsingin yliopisto	Vahvasti samaa mieltä	9	Kun määrällinen elvyttäminen aloitettiin euroalueella, taloustilanne oli surkea, inflaatio oli matalaa ja EKP:n ohjauskorko oli nollassa. Tässä tilanteessa oli järkevää aloittaa määrällinen elvyttäminen. Se on laskenut valtion- ja yrityslainojen korkoja ja heikentänyt euroa. Määrällinen elvyttäminen on parantanut makrotaloudellista tilannetta, koska se on lisännyt tuotantoa ja nopeuttanut inflaatiota. EKP:n määrällinen elvyttämisen vaikutuksia ei kuitenkaan pidä yliarvioida, koska se ei ole ihmease. Ajoittain väitetään, että EKP:n määrällisellä elvyttämiselle olisi ollut kielteisiä vaikutuksia rahoitusmarkkinoiden vakauteen. Argumentti ei kuitenkaan ole vakuuttava, koska määrällisen elvyttämisen tuomalla taloustilanteen parantumisella on ollut myös myönteinen vaikutus rahoitusmarkkinoiden vakauteen.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Marko Terviö	Aalto-yliopisto	Vahvasti samaa mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Roope Uusitalo	Helsingin yliopisto	Samaa mieltä	4		Profiili ja vastaukset
Jari Vainiomäki	Tampereen yliopisto	Samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Hannu Vartiainen	Helsingin yliopisto	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Vesa Vihriälä	Helsingin yliopisto	Vahvasti samaa mieltä	8	Valinneessa tilanteessa, jossa tuotanto on ollut euroalueella selvästi potentiaalinsa alla, on ollut perusteltua tuke kysyntää makropolitiikalla. Finanssipolitiikan liikkumavaran ollessa monessa maassa vähäinen korkean velkaantumisen takia, rahapolitiikkaa on ollut syytä käyttää mahdollisimman paljon. Lyhyiden korkojen painuttua jo lieveästi negatiisiksi suora vaikuttaminen pitkiin korkoihin QE:llä on ollut luonteva lisäelementti.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Jouko Vilmunen	Turun yliopisto/kauppakorkeakoulu	Vahvasti samaa mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2018-11-05	10		Profiili ja vastaukset
Juuso Välimäki	Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu	Vahvasti samaa mieltä	8		Profiili ja vastaukset