Sote-uudistuksen hyödyt ja haitat ekonomisteille vaikeita arvioida

Lähes kuusi kymmenestä taloustieteilijästä ei osaa tai halua ottaa kantaa kysymykseen siitä, ovatko sote- uudistukseen liittyvät kannusteongelmat suuremmat kuin valinnanvapausmallista koituva hyöty. Kantaa ottaneiden suhtautuminen uudistukseen on enimmäkseen kriittistä.

Kysymys: Hallituksen esityksen mukaiseen sote-uudistukseen liittyvät mahdolliset kannusteongelmat ovat suurempia kuin valinnanvapausmallista koituva hyöty.

Vastaaja	Yliopisto/tutkimuslaitos	Vastaus	Varmuus	Kommentti	Profiili ja vastaukset
Jyrki Ali-Yrkkö	ETLA	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Tom Berglund	Hanken	Vahvasti eri mieltä	9	Kysymys huonosti muotoiltu. Jos kysytään valinnanvapausmallin haitoista ja hyödyistä niin hyödyt monien palvelujen (ei kaikkien) kohdalla suuremmat.	Profiili ja vastaukset
Petri Böckerman	Jyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABORE	Samaa mieltä	6		Profiili ja vastaukset
Essi Eerola	VATT	Epävarma	5		Profiili ja vastaukset
Bengt Holmström	MIT	Epävarma			Profiili ja vastaukset
Anni Huhtala	VATT	Ei mielipidettä			Profiili ja vastaukset
Ari Hyytinen	Hanken	Ei mielipidettä	10		Profiili ja vastaukset
Edvard Johansson	Åbo Akademi	Epävarma	5		Profiili ja vastaukset
Esa Jokivuolle	Suomen Pankki	Epävarma	5		Profiili ja vastaukset
Juha Junttila	Jyvaskylan yliopisto	Samaa mieltä	9		Profiili ja vastaukset
John M. Juselius	Suomen Pankki	Epävarma	2		Profiili ja vastaukset
Markus Jäntti	Tukholman yliopisto	Samaa mieltä	9	Kysymys lähtee siitä, että valinnanvapaudesa koituu positiivisia hyötyjä. Itse en pidä sitä kovin todennäköisenä. Vaikka jokin 'valinnanvapauden' (joka ei ole kovin tarkasti määritelty taloustieteen termi) toteuttamismuoto tuottaisi nykytilaan nähden 'hyötyjä' (joka sekään ei ole hyvin määritelty termi), ilman että tiedossa on mitä sillä tarkoitetaan kysymykseen on lähes mahdoton vastata. Uskon kuitenkin, että kannusteongelmat ovat erittäin isoja, joten pienikin hyöty jäisi selvästi niiden alle.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Panu Kalmi	Vaasan yliopisto	Ei mielipidettä			Profiili ja vastaukset
Seppo Kari	VATT	Epävarma	10		Profiili ja vastaukset
Karlo Kauko	Suomen Pankki	Ei mielipidettä			Profiili ja vastaukset
Jaakko Kiander		Epävarma		Tästä ei ole vielä kovin hyviä vaikutusarvioita	Profiili ja vastaukset
Juha Kilponen	Suomen Pankki	Epävarma	10		Profiili ja vastaukset
Jarmo Kontulainen		Eri mieltä	4		Profiili ja vastaukset
Iikka Korhonen	Suomen Pankki	Ei mielipidettä	6		Profiili ja vastaukset
Pekka J. Korhonen		Vahvasti eri mieltä	7	Kaikki riippuu siitä, miten valinnanvapausmalli toteutetaan. Suoriteperusteinen osuus mallissa pitäisi olla suurempi. Maakuntien maksut palvelujen tuottajille pitäisi perustua tuottajien tehokkuuteen (laajasti ymmärrettynä).	Profiili ja vastaukset
Mika Kortelainen	Turun yliopisto	Eri mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Kaisa Kotakorpi	Tampereen yliopisto; VATT	Vahvasti samaa mieltä	9	Vastaus viittaa edelliseen lakiluonnokseen. Terveyskeskuksia ei tulisi samalle alueelle montaa; kilpailun edellytykset ovat huonot. Kun asiakasmaksut olisivat kaikkialla samat, kilpailtaisiin laadulla. Laatua on vaikea havaita mikä myös heikentää kilpailun edellytyksiä. Kustannuksia olisi vaikea hallita: Jos palveluntuottajien korvaukset perustuvat annettuun hoitoon, kannusteita hillitä kustannuksia ei ole. Jos korvaukset perustuvat asiakkaiden määrään, on kannusteet hillitä kustannuksia kunkin asiakkaan kohdalla. Mutta houkutellakseen lisää asiakkaita, palveluntuottaja voi esim. määrätä erikoissairaanhoidon toimenpiteitä, jolloin syntyy mielikuva hyvästä hoidosta, vaikka hoidot eivät olisi tarpeellisia. Terveydenhoitomarkkinoiden avaaminen kilpailulle ei takaa tehokasta kilpailua, vaan vaatii monimutkaista sääntelyä. Kustannukset voivat nousta ja laatu voi kärsiä – hoitoa voidaan tarjota liian vähän tai liikaa. Julkisen ja yksityisen sektorin työnjako on myös tärkeä kysymys.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Markku Kotilainen	Elinkeinoelämän tutkimuslaitos - Etla	Epävarma	4	Jää nähtäväksi ja riippuu mallista. Nythän se on auki.	Profiili ja vastaukset
Klaus Kultti	helsingin yliopisto	Ei mielipidettä	10		Profiili ja vastaukset
Timo Kuosmanen	Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto	Epävarma	3		Profiili ja vastaukset
Tomi Kyyrä	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Ei mielipidettä	5		Profiili ja vastaukset
Marita Laukkanen	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Ei mielipidettä	9		Profiili ja vastaukset
Jani Luoto	Helsingin yliopisto	Ei mielipidettä Aiemmat vastaukset Samaa mieltä 2018-11-05	5		Profiili ja vastaukset
Mika Mailiranta	Työn ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopisto	Samaa mieltä	2		Profiili ja vastaukset
Topi Miettinen	Svenska Handelshögskolan	Samaa mieltä	4	Terveydenhuoltomarkkinoilla informaatio on hyvin epäsymmetrista. Tämä on omiaan johtamaan tehottomuuteen, kuten Bengt Holmströmin tutkimuksistakin käy hyvin ilmi. Lisäksi moni palvelu ja hyödyke saattaa olla jopa ns. credence good tyyppiä, jossa asiakas ei edes palvelun ostettuaan voi millään tietää, oliko palvelu tai tuote olennaisilta osiltaan laadukas. Asiakkaat päätyvät valitsemaan tuottajan vastaantuloaulan tapettien värin ja taustamusiikin nojalla, kun valinta pitäsi tehdä diagnoosien osuvuuden ja hoidon tehokkuuden nojalla, jonka arvioimiseen asiakkaan asiantuntemus ei riitä. Esimerkiksi katujen aurauksen tai jopa lasten päivähoidon osalta informaation epäsymmetriaan liittyvät ongelmat vaikuttavat paljon pienemmiltä kuin terveydenhuollossa. Toki tehokkuushaasteet terveydenhuollossa ovat suuria myös julkisesti tuotetussa terveydenhuollossa, mutta kilpailun hyödyt ovat tällä alalla epäselvempiä kuin monilla muilla.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Hennamari Mikkola	Kansaneläkelaitos	Eri mieltä		Kannusteongelmat ovat ratkaistavissa	Profiili ja vastaukset
Niku Määttänen	Helsingin yliopisto ja Helsinki GSE	Epävarma	5		Profiili ja vastaukset
Katariina Nilsson Hakkala	Aalto yliopisto/ ETLA	Vahvasti eri mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Elias Oikarinen	Oulun yliopisto	Epävarma	5		Profiili ja vastaukset
Tapio Palokangas	Helsingin yliopisto	Epävarma		Koko SOTE-hanke on äärimmäisen epävarmalla pohjalla, jotta siitä voitaisiin tehdä mitään järkeviä ennusteita.	Profiili ja vastaukset
Tuomas Pekkarinen	VATT	Vahvasti samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Hannu Piekkola	Vaasan yliopisto	Epävarma	7	Eikö uudistuksessa pyrite kannustavuuteen, todellisuus voi tietysti olla toinen.	Profiili ja vastaukset
Jukka Pirttilä	Helsingin yliopisto	Ei mielipidettä			Profiili ja vastaukset
Matti Pohjola	Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu	Ei mielipidettä	7		Profiili ja vastaukset
Petri Rouvinen	ETLA, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos	Epävarma	6	Kansalaisten silmissä valinnanvapaudessa on käsittääkseni eniten kyse hoitoon pääsystä eikä niinkään siitä, missä ja kenen toimesta hoitoa tarjotaan. Valinnanvapaus kuulostaa siis houkuttelevalta erityisesti siksi, että kansalaiset laskevat pääsevänsä hoitoon heti niin halutessaan. Vaikeasti ratkaistavia kannustinongelmia syntyy tarjonta- ja kysyntäpuolella. Lisäksi valinnanvapaus pikemminkin nostaa kuin laskee kokonaiskustannuksia.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Olli-Pekka Ruuskanen	Pellervon taloustutkimus, Vaasan yliopisto	Epävarma	5		Profiili ja vastaukset
Hannu Salonen	Turun yliopisto	Samaa mieltä	5	Mikäli kannusteongelmilla viitataan siihen että määrätäänkö liikaa hoitoa tai tarpeetonta hoitoa ja jäävätkö vaikeat tapaukset hoidon ulkopuolelle, niin ehkä tällaistakin ongelmaa tulee olemaan. Toisaalta en tiedä paljonko valinnanvapaus oikeastaan lisääntyy nykytilaan verrattuna. Minusta valinnanvapautta on jo nyt riittävästi.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Rune Stenbacka	Svenska handelshögskolan	Eri mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Olli Tahvonen	Helsingin yliopisto	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Juha Tervala	Helsingin yliopisto	Samaa mieltä	3		Profiili ja vastaukset
Marko Terviö	Aalto-yliopisto	Vahvasti samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Roope Uusitalo	Helsingin yliopisto	Ei mielipidettä	2	Hankala juttu. En ole (vielä) kerinnyt tarpeeksi perehtyä.	Profiili ja vastaukset
Jari Vainiomäki	Tampereen yliopisto	Ei mielipidettä	1		Profiili ja vastaukset
Hannu Vartiainen	Helsingin yliopisto	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Vesa Vihriälä	Helsingin yliopisto	Epävarma	7	Kansalaisten valinnanvapauden lisääminen terveys- ja sosiaalipalveluiden käytössä on lähtökohtaisesti hyvä asia, koska vaihtoehdot sinänsä lisäävät hyvinvointia ja valinnanvapauden pakottama kilpailu on omiaan tehostamaan tuotantoa ja parantamaan palveluiden laatua. Potentiaaliset ongelmat liittyvät yhtäältä siihen, että toimijoiden kannusteita ei pystytä määrittämään järkevällä tavalla ja toisaalta kilpailun vähäisyyteen. Ensinmainitun osalta ns. kapitaatiomaksun määrittäminen asiakkaiden/potilaiden ominaisuuksia vastaavaksi on avainkysymys. Näistä syistä ei voi olla varma lopputuloksesta, varsinkin kun monet avainkysymykset ovat vielä auki. Ruotsin kokemukset valinnanvapauden tuomisesta terveyspalveluihin tukee käsitystä palveluiden laadun ja saatavuuden paranemisesta. Sen sijaan kustannussäästöjä ei ilmeisesti ole saatu.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Jouko Vilmunen	Turun yliopisto/kauppakorkeakoulu	Epävarma			Profiili ja vastaukset
Sami Vähämaa	Vaasan yliopisto	Samaa mieltä	4		Profiili ja vastaukset
Juuso Välimäki	Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu	Vahvasti samaa mieltä	9		Profiili ja vastaukset
Eva Österbacka	Åbo Akademi	Samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset