Hyvinvointi voisi notkahtaa, jos työviikkoa lyhennettäisiin

Vähemmistö (16 %) taloustieteilijöistä uskoo, että, työviikon lyhentyminen nelipäiväiseksi tulevien vuosikymmenien aikana olisi kansalaisten hyvinvoinnin kannalta järkevä tavoite. Enemmistö (58 %) torjuu väittämän. Kommenteissaan ekonomistit toteavat, että vapaa-ajan lisääntyminen kasvattaa hyvinvointia, minkä takia osa tuottavuuden kasvusta tullaan käyttämään lisääntyneenä vapaa-aikana.

Taloustieteilijät suhtautuvat kuitenkin epäillen työajan merkittävään lyhentämiseen kollektiivisilla päätöksillä ja ovat huolissaan työajan lyhennyksen vaikutuksista hyvinvointivaltion rahoituspohjaan.

Kysymys: Työviikon lyhentyminen nelipäiväiseksi seuraavan 25 vuoden aikana olisi kansalaisten hyvinvoinnin kannalta järkevä tavoite.

Vastaaja	Yliopisto/tutkimuslaitos	Vastaus	Varmuus	Kommentti	Profiili ja vastaukset
Petri Böckerman	Jyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABORE	Eri mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Essi Eerola	VATT	Ei mielipidettä		On luontevaa, että osa työn tuottavuuden kasvusta käytetään lisääntyvänä vapaa-aikana. En osaa sanoa, miten todennäköistä on, että tuottavuuskasvu olisi seuraavan 25 vuoden aikana niin nopeaa, että monet haluaisivat siirtyä nelipäiväiseen viikkoon.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Mika Haapanen	Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu	Eri mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Seppo Honkapohja	Aalto Yliopiston KKK	Epävarma			Profiili ja vastaukset
Ari Hyytinen	Hanken	Eri mieltä	4		Profiili ja vastaukset
Edvard Johansson	Åbo Akademi	Eri mieltä			Profiili ja vastaukset
Esa Jokivuolle	Suomen Pankki	Eri mieltä	6	Odotus tuottavuuden kasvun osalta tulisi olla varsin korkea jotta myönteisempi vastaus olisi mahdollinen	Profiili ja vastaukset
John M. Juselius	Suomen Pankki	Eri mieltä			Profiili ja vastaukset
Markus Jäntti	Tukholman yliopisto	Samaa mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2019-09-03	6		Profiili ja vastaukset
Panu Kalmi	Vaasan yliopisto	Eri mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2019-12-10			Profiili ja vastaukset
Aki Kangasharju	Elinkeinoelämän tutkimuslaitos	Vahvasti eri mieltä	10	siirtyminen nelipäiväiseen työviikkoon seuraavan 25 vuoden aikana heikeintäisi julkisen talouden rahoituspohjaa niin paljon, että kansalaisten hyvinvointi heikkenisi.	Profiili ja vastaukset
Vesa Kanniainen	Helsingin yliopisto	Eri mieltä	7	Ks. edellinen vastaukseni	Profiili ja vastaukset
Ohto Kanninen	Labore	Ei mielipidettä		Hankalahko ja melko normatiivinen kysymys. Työviikon lyhentäminen voisi olla yksi mekanismi tasapainottaa kokonaiskysyntää ja kokonaistarjontaa. Se olisi hyvin epäortodoksinen, siis tasapainottaminen tehtäisiin kokonaistarjontaa laskemalla. Tässä taustalla on oletus, että nyt ei olla tasapainossa, mikä näkyy matalana inflaationa.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Seppo Kari	VATT	Epävarma	6		Profiili ja vastaukset
Antti Kauhanen	Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu	Epävarma		Jos tuottavuuskehitys on riittävän vahvaa, niin osa tuottavuuden kasvusta otetan lyhyempänä työaikana. Toisaalta hyvinvointi edellyttää myös riittävää tuotannon tasoa, jota voi olla tulevaisuudessakin vaikeaa saavuttaa neljän päivän työviikolla.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Karlo Kauko	Suomen Pankki	Epävarma		Vapaa-aika on harvoja kulutushyödykkeitä, joiden “valmistaminen“ ei lainkaan rasita ympäristöä, joten sikäli uudistus parantaisi hyvinvointia enemmän kuin tulotason nousu. Tietenkin muutos alentaisi ansioita ja luultavasti pakottaisi veronkorotuksiin, ellei julkisia palveluita karsittaisi.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Ilkka Kiema	Työn ja talouden tutkimus LABORE	Eri mieltä			Profiili ja vastaukset
Juha Kilponen	Suomen Pankki	Eri mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2019-11-05	6		Profiili ja vastaukset
Jarmo Kontulainen		Epävarma	10		Profiili ja vastaukset
Iikka Korhonen	Suomen Pankki	Eri mieltä	5		Profiili ja vastaukset
Tuomas Kosonen	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Epävarma Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2019-09-03	7	Tämä riippuu aika paljon siitä, haluavatko kansalaiset tehdä nelipäiväistä työviikkoa. Osa varmasti haluaa. Heille tämä lisäisi hyvinvointia. Osa kuitenkin haluaa tehdä enemmän töitä, ja heille pakottaminen neljän päivän työviikkoon vähentäisi hyvinvointia. Rajoitteeksi näille muodostuu edellisen kysymyksen tilanne siitä, vähentääkö tällainen liikaa työn tuottavuutta. Lisäksi on kansainvälinen kysymys siitä miten työviikot kehittyvät muualla. Jos Suomi aioana Pohjolan maana tekisi näin, saattaisi kansainvälisille yrityksille tulla ongelmia.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Klaus Kultti	helsingin yliopisto	Eri mieltä	10		Profiili ja vastaukset
Timo Kuosmanen	Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto	Eri mieltä	7	Työn sisältö, mielekkyys ja kuormittavuus ovat mielestäni työviikon pituutta tärkeämpiä.	Profiili ja vastaukset
Tomi Kyyrä	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Eri mieltä	4	Hyvinvoinnin kannalta optimaalinen työaika luultavasti vaihtelee työntekijöiden välillä, joten entistä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa oman työpanoksensa määrään parantaisivat työllisten hyvinvointia. Työelämän ulkopuolella olevien (työkyvyttömät, pitkäaikaistyöttömät jne.) hyvinvointia työajan yleinen lyhentäminen luultavasti laskisi, jos ja kun se vähentäisi kokonaistyöpanosta ja siten myös verotuloja ja tulonsiirtoja.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Markus Lahtinen	PTT	Epävarma			Profiili ja vastaukset
Mika Mailiranta	Työn ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopisto	Vahvasti eri mieltä	7	Työajan pituuden säätely ei ole yhteiskuntapolitiikan tärkeitä tavoitteita nykymaailmassa. Ihmisten tilanteet vaihtelevat hyvin paljon, toisille sopii paremmin lyhyempi ja toisille pidempi työaika. On hyvä muistaa, että palkkatulojen korkea rajaveroaste saattaa kannustaa yksilöitä tavoittelemaan lyhyempää työaikaa (enemmän lomia) kuin olisi koko kansantalouden kannalta optimaalista.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Topi Miettinen	Svenska Handelshögskolan	Eri mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2019-09-03		Sen sijaan, että kaikki kansalaiset pakotetaan yhteen muottiin, kuulostaa järkevämmältä luoda työmarkkinoille ja instituutioihn joustavuutta, joka mahdollistaa yksilön tai yksittäisen työntekijän valita itselleen sopiva vaihtoehto työpäivän, työviikon pituuden ja loma-aikojen suhteen, kuitenkin niin, että valintojen rahalliset seuraukset heijastelevat yhteiskunnallisia kustannuksia. Sinänsä hyvä, jos syntyy mahdollisuuksia valita myös vähätuntisia vaihtoehtoja. Samalla täytyy huomioida, että erityisesti nuoria kannattaa kannustaa investoimaan voimakkaasti osaamiseen ja vanhempia investoimaan eläkkeisiinsä (tämä vaatinee työ- ja opiskelutunteja) -- homo economicus on yksinkertaistus ja todellisuudessa epärationaalisuuteen ja hetken houkutuksiin taipuva ihminen tarvitsee tukea, kannustimia ja sitoutumista helpottavia instituutioita.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Niku Määttänen	Helsingin yliopisto ja Helsinki GSE	Eri mieltä	6	Luulen, että työn tuottavuuden nousun myötä vapaa-aikaa halutaan jatkossakin lisätä. En kuitenkaan oikein ymmärrä miksi tällaista kehitystä tulisi pyrkiä kiihdyttämään kollektiivisin päätöksin. Työtä verotetaan, vapaa-aikaa pikemminkin tuetaan. Siksi on todennäköistä, että hyvinvoinnin näkökulmasta teemme pikemminkin liian vähän kuin liikaa työtä.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Elias Oikarinen	Oulun yliopisto	Epävarma			Profiili ja vastaukset
Tapio Palokangas	Helsingin yliopisto	Eri mieltä	9	Minusta tavoitteena ei pitäisi olla, että kaikki pakotetaan tekemään lyhempää työpäivää, vaan että ihmiset voisivat valita työaikansa elämäntilanteensa mukaan. Terveenä ja työkykyisenä ihmiset voisivat kartuttaa varallisuutta ja eläkettään tekemällä enemmän töitä. Jos henkilö on huonokuntoinen tai hänellä on pieniä lapsia, hän voisi työskennellä vähemmän.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Tuomas Pekkarinen	VATT	Samaa mieltä	2	Jos se yhdistyy työurien pidentymiseen, niin se voi olla järkevä tavoite. Epäselvää tarvitaanko tähän lainsäädäntöä.	Profiili ja vastaukset
Hannu Piekkola	Vaasan yliopisto	Samaa mieltä	7	Ilman muuta ikääntyneille, joilla töissä jaksaminen on suurempi ongelma kuin nuoremmille. Mutta kun nyt hallitus ei ole halukas infrastruktuuri-investointeihin kuten nopeammille raideyhteyksille niin eihän ole odotettavissa sitä tuottavuuden kasvua muutenkaan. Pitää katsoa palvelutaseen epätasapainoa, miten saada suomeen uusia palveluviennin tekijöitä, se ei toteudu rakentamalla uusia sellutehtaita.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Jukka Pirttilä	Helsingin yliopisto	Epävarma			Profiili ja vastaukset
Matti Pohjola	Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu	Vahvasti samaa mieltä	9	Vapaa-ajan kasvu on yksi tärkeimpiä hyvinvoinnin kasvun osatekijöitä. Erään mittauksen (Pohjola, KAK 1/2013) mukaan se loi 15 prosenttia suomalaisten hyvinvoinnin kasvusta ajanjaksolla 1975-2010.	Profiili ja vastaukset
Olli-Pekka Ruuskanen	Pellervon taloustutkimus, Vaasan yliopisto	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Rune Stenbacka	Svenska handelshögskolan	Eri mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2019-09-03	6		Profiili ja vastaukset
Olli Tahvonen	Helsingin yliopisto	Samaa mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2019-11-05	9		Profiili ja vastaukset
Juha Tervala	Helsingin yliopisto	Vahvasti eri mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Marko Terviö	Aalto-yliopisto	Eri mieltä	8	Ihmisillä on työajan ja kulutuksen väliltä erilaisia mieltymyksiä ja tavoitteita. Parempi tavoite olisi vastuullinen joustavuus: voi tehdä vähemmän töitä, mutta ei muiden kustannuksella.	Profiili ja vastaukset
Janne Tukiainen	Turun yliopisto	Vahvasti eri mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Roope Uusitalo	Helsingin yliopisto	Samaa mieltä	4	Ihmisten hyvinvointi riippuu tulojen lisäksi myös vapaa-ajasta.	Profiili ja vastaukset
Hannu Vartiainen	Helsingin yliopisto	Eri mieltä			Profiili ja vastaukset
Jouko Vilmunen	Turun yliopisto/kauppakorkeakoulu	Epävarma	6	Ok, taloustiede vihjaa, että vapaa-ajan lisääntyminen on hyvinvointia kasvattavaa, mutta työnteosta koituva hyöty on voimakkaasti sidoksissa kulutukseen, ml. kulutukseen työaikana.	Profiili ja vastaukset
Juuso Välimäki	Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu	Eri mieltä			Profiili ja vastaukset