Perustulon vaikutukset työn tarjontaan jakavat ekonomistikuntaa

Kannat jakautuvat kolmeen yhtä suureen osaan kun ekonomisteitla kysytään, mitä tapahtuisi työn tarjonnalle, jos Suomessa otettaisiin käyttöön sosiaalisen vähimmäisturvan korvaava kansalaisen perustulo.

Kysymys: Jos Suomessa otettaisiin käyttöön sosiaalisen vähimmäisturvan korvaava kansalaisen perustulo, se heikentäisi työn tarjontaa. Perustulolla tarkoitetaan tässä ratkaisua, joka olisi julkisen talouden kannalta kustannusneutraali, olisi suuruudeltaan noin 560 euroa, ja kuuluisi myös työssä käyville henkilöille.

Vastaaja	Yliopisto/tutkimuslaitos	Vastaus	Varmuus	Kommentti	Profiili ja vastaukset
Jyrki Ali-Yrkkö	ETLA	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Tom Berglund	Hanken	Samaa mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Petri Böckerman	Jyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABORE	Samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Essi Eerola	VATT	Ei mielipidettä			Profiili ja vastaukset
Bengt Holmström	MIT	Epävarma	4	Riippuu siita miten veroneutraalisuus varmistetaan.	Profiili ja vastaukset
Anni Huhtala	VATT	Epävarma	5	Odotan mielelläni käynnissä olevan kokeilun tuloksia työn tarjontavaikutuksista.	Profiili ja vastaukset
Ari Hyytinen	Hanken	Eri mieltä	4		Profiili ja vastaukset
Edvard Johansson	Åbo Akademi	Samaa mieltä	5		Profiili ja vastaukset
Esa Jokivuolle	Suomen Pankki	Epävarma	5		Profiili ja vastaukset
Juha Junttila	Jyvaskylan yliopisto	Samaa mieltä	9		Profiili ja vastaukset
John M. Juselius	Suomen Pankki	Samaa mieltä	5	I would make it more socially acceptable not to work and make it harder to incentivize job seeking.	Profiili ja vastaukset
Markus Jäntti	Tukholman yliopisto	Epävarma		Tulovaikutus johtaisi työn tarjonnan vähenemiseen (tai ei ainakaan sen kasvamiseen). Toisaalta vakituista työpaikkaa vailla olevien työssäkäynti saattaisi lisääntyä. Vaikea arvioida mikä nettovaikutus olisi.	Profiili ja vastaukset
Panu Kalmi	Vaasan yliopisto	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Seppo Kari	VATT	Eri mieltä	6	Noin matala perustulo ei varmaankaan vaikuttaisi juuri haitallisesti. Se poistaisi jäykkyyksiä jotka johtuvat sosiaalietuuksien monimutkaisista säännöksistä ja voisi olla työn tarjontaa vahvistava.	Profiili ja vastaukset
Karlo Kauko	Suomen Pankki	Eri mieltä		Periaatteessa perustulo voisi vähentää työn tarjontaa, mutta tuskin vielä noin pienellä summalla olisi paljonkaan vaikutusta.	Profiili ja vastaukset
Jaakko Kiander		Vahvasti samaa mieltä	8	Perustulo johtaisi marginaaliverojen kiristymiseen ja samalla joidenkin kohdalla vapaa-aika alkaisi houkutella nykyistä enemmän	Profiili ja vastaukset
Juha Kilponen	Suomen Pankki	Vahvasti samaa mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Jarmo Kontulainen		Vahvasti samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Iikka Korhonen	Suomen Pankki	Ei mielipidettä	10		Profiili ja vastaukset
Pekka J. Korhonen		Eri mieltä	7	Hyvä uudistus ja poistaisi monta epäkohtaa mm. kannustinloukut.	Profiili ja vastaukset
Mika Kortelainen	Turun yliopisto	Ei mielipidettä			Profiili ja vastaukset
Tuomas Kosonen	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Vahvasti eri mieltä	4	Kysymykseen on vaikea vastata, koska siinä määritelty perustulo on mielestäni mahdoton toteuttaa. Siinä esitetty ajatus siitä, että 560 euroa olisi kaikille, myös työssä käyville tuon suuruisena, ja että se olisi samalla kustannusneutraali tuntuvat mahdottomilta toteuttaa yhtä aikaa. Jos perustulo verotettaisiin pois tai osittain tulojen kasvaessa (jolloin työssäkäyvät eivät saa 560 euroa käteen), voisi tämä jollain tavalla olla kustannusneutraali, mutta tämäkin riippuu paljon siitä mitä tapahtuu muille sosiaalituille. Jos taas muu sosiaaliturva muuttuu jotenkin ennalta määrittelemättömällä tavalla, vaikuttaa se potentiaalisiin työllisyysvaikutuksiin. Yksinkertainen vastaus on myös, että joidenkin ryhmien työllisyyttä perustulo vähenee (kun saa vastikkeetonta turvaa), joiden lisää (kun on helpompi ottaa tilapäisiä töitä vastaan).Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Kaisa Kotakorpi	Tampereen yliopisto; VATT	Eri mieltä			Profiili ja vastaukset
Markku Kotilainen	Elinkeinoelämän tutkimuslaitos - Etla	Samaa mieltä	8	Osa väestöstä tyytyisi perustuloon, jos päälle saisi vielä tarvittaessa muita tukia. Jos muita tukia ei saisi, työvoiman tarjonta voisi kasvaa. On oletettavaa, että ainakaan pääkaupunkiseudolla ei elettäisi 560 eurolla, joten kysymys implikoi muiden tukien olemassaoloa.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Klaus Kultti	helsingin yliopisto	Epävarma	10		Profiili ja vastaukset
Timo Kuosmanen	Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto	Eri mieltä	5	Uskon että kannustinloukkujen purkaminen voisi kasvattaa työn tarjontaa. Epäilen kuitenkin vahvasti onko väitteessä esitetty malli käytännössä toteutettavissa.	Profiili ja vastaukset
Tomi Kyyrä	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Samaa mieltä	6	Riippuu pitkälti lisätulojen rajaveroasteesta, joka luultavasti olisi huomattavan korkea.	Profiili ja vastaukset
Marita Laukkanen	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Epävarma	9		Profiili ja vastaukset
Jani Luoto	Helsingin yliopisto	Ei mielipidettä			Profiili ja vastaukset
Mika Mailiranta	Työn ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopisto	Samaa mieltä	3	Vaikea sanoa varmasti, piru on yksityiskohdissa. Riippuu paljon siitä, miten perustulo sovitetaan muiden etuuksien ja verotuksen kanssa. Ymmärrän järjestelmän viehätyksen. Olen kuitenkin hyvin varma, että se vähentäisi työn tarjontaa, ellei siitä tehtäisi erittäin julmaa kaikkein köyhimpiä kohtaan. Sitä Suomessa tuskin juuri kukaan haluaisi.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Topi Miettinen	Svenska Handelshögskolan	Eri mieltä	3	Kansalaisten hyvinvoinnin kannalta (jota ymmärtääkseni talouspolitiikalla pyritään edistämään) on tärkeää, että jokainen voi päättää itse, kuinka paljon työtä haluaa työmarkkinoilla tarjota, ja ymmärtää tämän päätöksen lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutukset omaan ansiotasoon. Lisäksi tehokkuuden vuoksi, näiden ansiotasovaikutusten pitäisi heijastella päätöksen yhteiskunnallisia kustannuksia. Perustulon pitäisi edistää tällaista päämäärää. Tämä edellyttää tietysti sitä, että työmarkkinat ovat myös sillä tavalla toimivat, että työtä tarjoavalla on mahdollisuus päättää tarjoamansa työn määrästä. Jos kaikki tarjolla olevat työtehtävät edellyttävät vähintään 50 tunnin työviikkoa, tällainen “joko nolla tai viisikymmentä“-päätöksenteko yhdistettynä perustuloon saattaa hyvinkin johtaa työn tarjonnan supistumiseen. Hienoa, että perustuloa nyt kokeillaan. Suotavaa olisi ollut, että sitä olisi päätetty kokeilla paremmilla koeasetelmilla ja suunnitelmilla (joita oli tarjolla).Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Hennamari Mikkola	Kansaneläkelaitos	Epävarma		Katsotaan tuoko kokeilu mitään vastausta asiaan.	Profiili ja vastaukset
Niku Määttänen	Helsingin yliopisto ja Helsinki GSE	Samaa mieltä	6	Tällainen malli edellyttäisi verotuksen kiristämistä mikä puolestaan helposti vähentäisi työllisyyttä. Toisaalta pelkän vähimmäisturvan korvaaminen perustulolla ei poistaisi esimerkiksi ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan liittyviä kannustinongelmia.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Katariina Nilsson Hakkala	Aalto yliopisto/ ETLA	Epävarma			Profiili ja vastaukset
Elias Oikarinen	Oulun yliopisto	Eri mieltä	6		Profiili ja vastaukset
Tapio Palokangas	Helsingin yliopisto	Samaa mieltä		Jos perustulo toteutetaan esitetyssä muodossa ja työmarkkinoiden osallistuminen jätetään kunkin omani valinnan varaan, niin lyhytnäköisillä ihmisillä on suuri kiusaus jättäytyä pitkäksi aikaa työmarkkinoiden ulkopuolelle.	Profiili ja vastaukset
Tuomas Pekkarinen	VATT	Epävarma		Ei tutkittua tietoa.	Profiili ja vastaukset
Hannu Piekkola	Vaasan yliopisto	Eri mieltä		Näillä lähtökohdilla ainakin negatiivinen tulovero ja sen verokertymä olisi ehkä suurempi kuin nykyisen jos marginaalivero on tasainen 45%. Voisi siis harkita mutta lisäksi tulee olla kannustimia töihin.	Profiili ja vastaukset
Jukka Pirttilä	Helsingin yliopisto	Samaa mieltä	7	Työttömyysturvan ehdoilla voidaan saada aikaan parempi työllisyys turvaa heikentämättä kuin perustulolla.	Profiili ja vastaukset
Matti Pohjola	Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu	Samaa mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Petri Rouvinen	ETLA, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos	Epävarma	7	Kaikille vastikkeetta maksettavassa tulossa piilee epäilemättä vaaroja (Ehkä osa nykyisistä työttömyys- ja sosiaalietuuksista yhdistettynä jakauman alapäässä negatiiviseen tuloveroon olisi vaihtoehto?). Toisaalta nykyjärjestelmän korkeat ja joissain kohdin yli 100 % menevät marginaaliveroasteet ovat yhtä lailla ongelma, puhumattakaan järjestelmän monimutkaisuudesta niin hallinnon kuin kansalaisten näkökulmasta. Sikäli kun ainakin jollain asteella ollaan matkalla kohti “epätyypillisten“ työsuhteiden kasvavaa osuutta, kannatan perustulon kaltaisten ideoiden kokeilua. Tässä yhteydessä en ymmärrä, miksi tulo pitäisi olla universaali ja samansuuruinen kaikille? Eikö se voisi esim. laskea muiden tulojen noustessa?Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Olli-Pekka Ruuskanen	Pellervon taloustutkimus, Vaasan yliopisto	Eri mieltä	6		Profiili ja vastaukset
Hannu Salonen	Turun yliopisto	Eri mieltä	6		Profiili ja vastaukset
Rune Stenbacka	Svenska handelshögskolan	Eri mieltä	6		Profiili ja vastaukset
Juha Tervala	Helsingin yliopisto	Samaa mieltä	4		Profiili ja vastaukset
Marko Terviö	Aalto-yliopisto	Eri mieltä	7	Fiksusti toteutettuna juurii toisin päin: työssäkäynnistä tulee houkuttelevampaa jos matalapalkkaisten todelliset rajaveroasteet laskisivat. Käytännön ongelma on siinä, että poliitikkojen suussa “perustulo“ on usein löperösti määritelty, ja pahimmillaan vain yksi härpäke lisää tukiviidakkoon. Toimiva perustulo vaatisi niin monitahoisen mullistuksen, että se saisi sote-uudistuksen näyttämään näpertelyltä. Ja huonosti viritetty perustulo olisi katastrofi. Itse kallistun, ainakin alkuun, EITC-tyyppisen uudistuksen suuntaan.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Roope Uusitalo	Helsingin yliopisto	Eri mieltä	8	560€ niin pieni että ei heiluttaisi työn tarjontaa. Toisaalta 560€ usein alle esim. toimeentulotukiminimin ja pienempi kuin ansiosidonaniset etuudet. Ellei perustulo korvaa näitä, ei sillä ole varsinaista vaikutusta.	Profiili ja vastaukset
Jari Vainiomäki	Tampereen yliopisto	Epävarma	5	Jos asiasta olisi varmuus niin perustulokokeiluja ei tarvittaisi. On olemassa ryhmiä joilla vaikutukset ovat erisuuntaisia, joten kokonaisvaikutus on epäselvä.	Profiili ja vastaukset
Hannu Vartiainen	Helsingin yliopisto	Eri mieltä			Profiili ja vastaukset
Vesa Vihriälä	Helsingin yliopisto	Epävarma	4	Vaikutus työn tarjontaa riippuu siitä, miten kuvatunlainen perusturva rahoitetaan ja miten muut tulonsiirrot reagoivat. Perustulon piiriin tulevilla henkilöillä työn tekemisen kannustimet paranevat ainakin johonkin tulotasoon saakka olettaen, että muut tulonsiirrot eivät muutu. Sen sijaan jo työssä olevilla henkilöillä, joiden tuloverotus kiristyy, kannustimet heikkenevät. Jos perusturva rahoitetaan muuten kuin tuoveroilla, työn tarjonnan kannustimien voi olettaa keskimäärin paranevan. Nuorten perustulolla voi olla kielteinen vaikutus pidemmän ajan työlistymisedelltyksiin, mikäli se vähentää heidän kannustimiaan hankkia koulutusta ja työkokemusta.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Jouko Vilmunen	Turun yliopisto/kauppakorkeakoulu	Samaa mieltä	5	Ehkä kansalaistulo korvaisi nykyisen hyvin sekaisen tuki- ja tulonsiirtojärjestelmän, miikä puoltaisi jotenkin määritellen neutraalisuutta. Mutta työnteosta riippumatonta tuloa? Teoreettisesti on mahdollista, että työnteon kannusteet heikkenisivät, mutta onko mainittu summa riittävän suuri päätökselle olla osallistumasta työmarkkinoille?Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Sami Vähämaa	Vaasan yliopisto	Epävarma	3		Profiili ja vastaukset
Juuso Välimäki	Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu	Ei mielipidettä			Profiili ja vastaukset
Eva Österbacka	Åbo Akademi	Eri mieltä	7		Profiili ja vastaukset