Enemmistö (58 %) taloustieteilijästä katsoo, että julkisen talouden leikkaukset voivat tulla ajankohtaisiksi, mikäli työnsä aloittanut hallitus ei onnistu kohottamaan työllisyyttä. Kommenteissaan ekonomistit painottavat työllisyysasteen merkitystä julkisen talouden kestävyysvajeen hoidossa. Eri mieltä työllisyystavoitteiden ja julkisen talouden leikkausten kohtalonyhteydestä on neljäsosa (26 %) taloustieteilijöistä.
Kysymys: Jos Antti Rinteen hallitus ei onnistu kohottamaan työllisyyttä, julkisen talouden leikkaukset ovat perusteltuja.
Vastaaja | Yliopisto/tutkimuslaitos | Vastaus | Varmuus | Kommentti | Profiili ja vastaukset | ||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Petri Böckerman | Jyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABORE | Epävarma | Profiili ja vastaukset | ||||||
Seppo Honkapohja | Aalto Yliopiston KKK | Samaa mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | |||||
Ari Hyytinen | Hanken | Epävarma
| 7 | Profiili ja vastaukset | |||||
Edvard Johansson | Åbo Akademi | Samaa mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Esa Jokivuolle | Suomen Pankki | Ei mielipidettä | 5 | Kysymyksessä olisi hyvä täsmentää mihin leikkauksia tulisi verrata, esim. suhteessa suunniteltuihin menoihin. | Profiili ja vastaukset | ||||
Markus Jäntti | Tukholman yliopisto | Epävarma | 6 | Yleisellä tasolla mahdoton sanoa. Julkisia menoja on käytettävä harkiten tukemaan työllisyystavoitteita. Joissain tapauksissa se voi edellyttää leikkauksia, toisissa menojen kasvattamista. | Profiili ja vastaukset | ||||
Aki Kangasharju | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos | Vahvasti samaa mieltä | 9 | Kestävyysvaje on todellinen uhka. | Profiili ja vastaukset | ||||
Vesa Kanniainen | Helsingin yliopisto | Eri mieltä
| 7 | Kysymys on huonosti formuloitu. Jos työmarkkinoilla ei tapahdu kehitystä (= työllisyysasteen nousu), joka helpottaa julkisen talouden menopaineita, tarvitaan julkisten menojen leikkauksia, mutta vain kohdennetuissa kohteissa. Kirjassamme ”Miten Suomi voidaan pelastaa” näitä kohteita olisivat olleet vain (i) eräät yritystuet ja (ii) työmarkkinajärjestöjen verosubventiosta luopuminen. Emme osoittaneet ymmärrystä heikossa asemassa olevien aseman heikentämiselle. Leikkauksia ei tarvita, jos Suomessa toteutetaan ne työmarkkinauudistukset, joihin Ruotsin, Tanskan ja Saksan esimerkkien perusteella olisi hyvät syyt olemassa.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Seppo Kari | VATT | Samaa mieltä | 6 | Profiili ja vastaukset | |||||
Karlo Kauko | Suomen Pankki | Samaa mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | |||||
Ilkka Kiema | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Eri mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Juha Kilponen | Suomen Pankki | Samaa mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | |||||
Jarmo Kontulainen | Ei mielipidettä | 5 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Iikka Korhonen | Suomen Pankki | Samaa mieltä | 7 | Jos työllisyysaste ei nouse, kestävyysvaje on hoidettava jotenkin. | Profiili ja vastaukset | ||||
Tuomas Kosonen | Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Eri mieltä | 8 | Sama vastaus kuin yllä, riippumatta heikkeneekö julkisen talouden tasapaino suhdanteiden tai riittämättömien toimien seurauksena, heikentyneestä tilanteesta ei automaattisesti seuraa tarve leikata, kun voi myös lisätä tuloja.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Timo Kuosmanen | Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto | Samaa mieltä | 5 | Julkisen talouden kestävyys riippuu pitkällä aikavälillä hyvin vahvasti työllisyydestä. | Profiili ja vastaukset | ||||
Tomi Kyyrä | Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Samaa mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | |||||
Markus Lahtinen | PTT | Ei mielipidettä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Mika Mailiranta | Työn ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopisto | Samaa mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | |||||
Topi Miettinen | Svenska Handelshögskolan | Eri mieltä | 7 | Kts. yllä. Jos Antti Rinteen hallitus ei onnistu nostamaan työllisyysastetta, pitää Antti Rinteen hallituksen muuttaa keinoja työllisyysasteen nostamiseksi ja tehdä rohkeampaa työllisyyspolitiikkaa. | Profiili ja vastaukset | ||||
Niku Määttänen | Helsingin yliopisto ja Helsinki GSE | Samaa mieltä | 6 | Väestön ikääntymisen vuoksi julkisia menoja on todennäköisesti lopulta leikattava ja/tai veroja korotettava jos työllisyyttä ei saada selvästi nousemaan nykytasosta. | Profiili ja vastaukset | ||||
Elias Oikarinen | Oulun yliopisto | Samaa mieltä | 7 | Toki vielä parempaa on, jos rakenteelliset uudistukset (ilman leikkaustarvetta) olisivat tuolloin riittäviä valtiontalouden kannalta, mutta se lienee epärealistista. | Profiili ja vastaukset | ||||
Tapio Palokangas | Helsingin yliopisto | Ei mielipidettä | En ymmärrä kysymystä. Mikä on looginen yhteys? | Profiili ja vastaukset | |||||
Tuomas Pekkarinen | VATT | Eri mieltä | Riippuu suhdannetilanteesta. Kestävyysvajeeseen valmistautuminen ei ole pelkästään tämän hallituksen asia. | Profiili ja vastaukset | |||||
Matti Pohjola | Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu | Eri mieltä | 8 | Työllisyys ei voi olla ainoa kriteeri. Yhtä tärkeitä ovat tehtyjen työtuntien määrä ja tuottavuuden kehitys, jotka määrittävät kansantalouden potentiaalisen tuotannon kasvun. | Profiili ja vastaukset | ||||
Olli-Pekka Ruuskanen | Pellervon taloustutkimus, Vaasan yliopisto | Eri mieltä
| Profiili ja vastaukset | ||||||
Hannu Salonen | Turun yliopisto | Eri mieltä | 6 | Profiili ja vastaukset | |||||
Rune Stenbacka | Svenska handelshögskolan | Samaa mieltä | 6 | Profiili ja vastaukset | |||||
Olli Tahvonen | Helsingin yliopisto | Eri mieltä
| 8 | Profiili ja vastaukset | |||||
Juha Tervala | Helsingin yliopisto | Vahvasti samaa mieltä | 7 | Työllisyyden parantaminen ei ole ihmelääke julkisen talouden ongelmiin. Rinteen hallituksen pitäisi tehdä leikkaustoimia riippumatta työllisyyden kehittymisestä. Tosin leikkaustoimia tarvitaan sitä vähemmän, mitä enemmän työllisyys paranee.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Marko Terviö | Aalto-yliopisto | Eri mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | |||||
Janne Tukiainen | Turun yliopisto | Eri mieltä | 7 | Budjetissa on paljon turhia ja haitallisiakin menoja, joita olisi syytä leikata riippumatta työllisyydestä. Mutta leikkausten kytkeminen työllisyyteen ei ole järkevää, koska se on myötäsyklistä. | Profiili ja vastaukset | ||||
Roope Uusitalo | Helsingin yliopisto | Samaa mieltä | 6 | Voi osoittautua välttämättömäksi ainakin pitkällä aikavälilä | Profiili ja vastaukset | ||||
Jari Vainiomäki | Tampereen yliopisto | Samaa mieltä | 4 | Jos työllisyysaste ei pysyvästi ole riittävän korkea julkisen talouden pysyvien menojen rahoittamiseen, niin osana tasapainotusta voi tulla kysymykseen joidenkin menojen leikkaukset. Mutta myös tulopuoli tulee pitää mukana keinovalikoimassa.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Hannu Vartiainen | Helsingin yliopisto | Samaa mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Juuso Välimäki | Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu | Eri mieltä | Profiili ja vastaukset |