Ekonomistipaneelin selvän enemmistön (70 %) mielestä talouspolitiikan tärkein tehtävä tällä hetkellä on ehkäistä työttömyyden kasvua, konkursseja ja tuotantorakenteen tuhoutumista välittämättä julkisen talouden alijäämän kasvusta. Toista mieltä asiasta on vajaa neljäsosa (23 %). Samalla ekonomistit korostavat, että alijäämän kasvun tulisi ehdottomasti jäädä lyhytkestoiseksi ja nyt tulisi valmistella julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä parantavia toimia.
Kysymys: Talouspolitiikan tärkein tehtävä tällä hetkellä on ehkäistä työttömyyden kasvua, konkursseja ja tuotantorakenteen tuhoutumista välittämättä julkisen talouden alijäämän kasvusta.
Vastaaja | Yliopisto/tutkimuslaitos | Vastaus | Varmuus | Kommentti | Profiili ja vastaukset | ||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Luis Alvarez | Samaa mieltä | 6 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Petri Böckerman | Jyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABORE | Samaa mieltä | 5 | Profiili ja vastaukset | |||||
Mikael Collan | VATT | Eri mieltä | 8 | Välittämättä julkisen sektorin alijäämästä ei pidä toimia. Kysymys on ladattu | Profiili ja vastaukset | ||||
Mika Haapanen | Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu | Samaa mieltä | 6 | Muistaen kuitenkin että korona kriisi voi kuitenkin uudistaa talouden rakennetta joillakin aloilla. | Profiili ja vastaukset | ||||
Seppo Honkapohja | Aalto Yliopiston KKK | Samaa mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Anni Huhtala | VATT | Samaa mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Ari Hyytinen | Hanken | Eri mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | |||||
Edvard Johansson | Åbo Akademi | Samaa mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Esa Jokivuolle | Suomen Pankki | Ei mielipidettä | Tal.pol. tehtävä on kysymyksessä esitetyn mukainen mutta samalla tulee olla uskottava suunnitelma julkiselle talouden tasapainottamiselle | Profiili ja vastaukset | |||||
John M. Juselius | Suomen Pankki | Samaa mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Markus Jäntti | Tukholman yliopisto | Vahvasti samaa mieltä | 10 | Profiili ja vastaukset | |||||
Panu Kalmi | Vaasan yliopisto | Eri mieltä | Velanotto ja elvytys ovat välttämättömiä, mutta en tiedä voidaanko missään tilanteessa ajatella, ettei julkisen talouden tilalla on ole mitään väliä. | Profiili ja vastaukset | |||||
Vesa Kanniainen | Helsingin yliopisto | Samaa mieltä | 8 | Isku on ollut niin kova, että julkinen valta, viimekätinen vakuutusyhtiö, on tarvittu. Velka siirtää veroa eteenpäin. Se jää tuleville sukupolville, mutta nämä saavat myös koron jälkeisen maailman, joka keynesiläisen politiikkaratkaisun myötä on vähemmän raunioina. Suuri ongelma on Euroopan näköalaton tulevaisuus. Velkasuhteen aleneminen edellyttäisi reaalikoron ylittävää tulojen kasvua, mikä on vaikea saavuttaa. Kenties power-to-X tyyppiset näköalat auttavat Eurooppaa kiilaamaan jollain alalla johtajaksi.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Seppo Kari | VATT | Eri mieltä | Tähän asti prioriteetti ollut tämä, mutta nyt katse on syytä kääntää kestävyysvajeen hallintaan ja talouskasvun käynnistymiseen. | Profiili ja vastaukset | |||||
Karlo Kauko | Suomen Pankki | Samaa mieltä | 4 | Profiili ja vastaukset | |||||
Ilkka Kiema | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Samaa mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | |||||
Juha Kilponen | Suomen Pankki | Eri mieltä | 7 | Toki olen samaa mieltä siitä että täytyy tukea parhain mahdollisin välinein talouden elpymistä, mutta se ei saa tarkoittaa sitä että pitkän aikavälin julkisen talouden kestävyysongelmat jätetään kokonaan huomioimatta. | Profiili ja vastaukset | ||||
Jarmo Kontulainen | Eri mieltä | 10 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Iikka Korhonen | Suomen Pankki | Samaa mieltä | 8 | Juuri näin. Finanssipolitiikan viritys muuttukoon pandemian väistyessä. | Profiili ja vastaukset | ||||
Mika Kortelainen | Turun yliopisto | Samaa mieltä | 6 | Profiili ja vastaukset | |||||
Tuomas Kosonen | Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Samaa mieltä | 6 | Julkisen talouden alijäämän kasvua ei voi loputtomiin jatkaa, mutta olen sitä mieltä, että nykyinen tilapäiseen tarpeeseen velanotto on perusteltua, ja varaa on ottaa enemmänkin velkaa talouskriisin hätäapuhoidoksi. | Profiili ja vastaukset | ||||
Klaus Kultti | helsingin yliopisto | Eri mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | |||||
Timo Kuosmanen | Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto | Eri mieltä | 8 | Julkisen talouden alijäämä on tässä tilanteessa väistämätön, toivottavasti koronakriisin lisäksi talouspolitiikalla ei aiheutettaisi enempää vahinkoa, Olisi tärkeätä, että tuottavimmat yritykset selviäisivät kriisin yli, mutta kaikkia yrityksiä ei voi eikä kannata pelastaa. Luova tuho on tärkeä osa markkinoiden dynamiikka ja yritystoimintaan sisältyy aina riskejä, jotka koronakriisin myötä ovat monen yrityksen kohdalla realisoituneet.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Tomi Kyyrä | Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Vahvasti eri mieltä | 4 | Työttömyyden kasvun, konkurssien ja tuotantokapiseetin tuhoutumisen estäminen ovat erittäin tärkeitä toimia tässä tilanteessa, mutta ei välittämättä julkisen talouden alijäämästä. Alijäämän on syytä antaa kasvaa, mutta kyllä taloutta pitää pyrkiä tukemaan mahdollisimman tehoikkain keinoin ja siten välttää ylenpalttinen velkaantuminen.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Markus Lahtinen | PTT | Samaa mieltä | Väittämän olennainen määre on “tällä hetkellä“. Oikea aikainen irtaantuminen voimakkaasta elvytyksestä on aivan yhtä tärkeää kuin massiivinen elvytys tällä hetkellä. | Profiili ja vastaukset | |||||
Teemu Lyytikäinen | Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Epävarma | 5 | Profiili ja vastaukset | |||||
Mika Mailiranta | Työn ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopisto | Samaa mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | |||||
Pauli Murto | Aalto-yliopisto | Vahvasti samaa mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | |||||
Niku Määttänen | Helsingin yliopisto ja Helsinki GSE | Samaa mieltä | 5 | Julkisen talouden alijäämän tilapäinen kasvu koronakriisin yhteydessä kuuluu minusta järkevään talouspolitiikkaan. Sen ei kuitenkaan tarvitsisi estää tekemästä päätöksiä, joilla vahvistetaan julkista taloutta pidemmällä aikavälillä. | Profiili ja vastaukset | ||||
Elias Oikarinen | Oulun yliopisto | Samaa mieltä | 5 | Toki yhtä lailla tärkeää on samalla suunnitella lähivuosina tarvittavia rakenteellisia muutoksia. | Profiili ja vastaukset | ||||
Tapio Palokangas | Helsingin yliopisto | Samaa mieltä | 7 | Inhimillistä pääomaa tuhoutuu, jos ihmisiä joutuu työttömäksi ja yrityksiä ajautuu konkurssiin. | Profiili ja vastaukset | ||||
Hannu Piekkola | Vaasan yliopisto | Eri mieltä
| Luova tuho on tarpeen kun talous kääntyy kasvuun. Tällöin heikompituottoista tuotanto korvautuu helpommin tuottavammalla tuotannolla kuin tuotannon aallonpohjassa. | Profiili ja vastaukset | |||||
Jukka Pirttilä | Helsingin yliopisto | Samaa mieltä | 8 | Vuosi 2021 ei ole vielä oikea aika kiristää fipoa. Mutta se on oikea aika suunnitella kiristämistä joka toteutetaan tulevina vuosina. | Profiili ja vastaukset | ||||
Matti Pohjola | Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu | Samaa mieltä | 8 | Kasvun puute on tällä hetkellä julkista velkaa suurempi ongelma. Suomella on vielä varaa velkaantua, koska velan kustannukset ovat historiallisen alhaiset eikä velan taso vielä kansainvälisesti verraten kovin korkea. | Profiili ja vastaukset | ||||
Elina Pylkkänen | Palkansaajien tutkimuslaitos | Epävarma
| Profiili ja vastaukset | ||||||
Ritva Reinikka | Samaa mieltä
| 7 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Olli-Pekka Ruuskanen | Pellervon taloustutkimus, Vaasan yliopisto | Eri mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | |||||
Hannu Salonen | Turun yliopisto | Samaa mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | |||||
Matti Sarvimäki | Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu | Epävarma | 2 | Alijäämän merkittävä kasvu tässä tilanteessa perusteltua, mutta ei siitä alijäämästä kokonaan voi olla välittämättä (kysymys tämän suhteen vähän epämääräinen). | Profiili ja vastaukset | ||||
Rune Stenbacka | Svenska handelshögskolan | Samaa mieltä
| 8 | Profiili ja vastaukset | |||||
Juha Tervala | Helsingin yliopisto | Samaa mieltä | 7 | Järkevä talouspolitiikka lieventää koronataantuman haitallisia vaikutuksia. Se kuitenkin pyrkii valitsemaan tehokkaimmat toimet, jotta vaikutukset käytettyä euroa kohden ovat suurimmat. Tehottomia toimia, joiden vaikutus käytettyä euroa kohden on pieni, ei pidä toteuttaa, koska ne kasvattavat julkista velkaa ilman suuria etuja. Tästä syystä julkisen alijäämän tarpeeton lisääminen ei ole missään nimessä järkevää.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Marko Terviö | Aalto-yliopisto | Samaa mieltä | 5 | Työttömyyden kasvun ja konkurssien ym ja toisaalta julkistalouden alijäämästä molemmista pitää aina välittää. Nyt kun rokotevalo jo kajastaa tunnelin päästä niin kannattaa vielä hetken käyttää julkista rahaa yksityissektorinkin hätäapuun.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Roope Uusitalo | Helsingin yliopisto | Samaa mieltä | 6 | Profiili ja vastaukset | |||||
Hannu Vartiainen | Helsingin yliopisto | Samaa mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Juuso Välimäki | Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu | Samaa mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Pablo Warnes | Aalto University | Samaa mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Eva Österbacka | Åbo Akademi | Samaa mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset |