Vesa Kanniainen
Emeritusprofessori (HY), sotatieteiden tohtori (Maanpuol.kork.koulu), kauppatieteiden tohtori (Itä-Suomen yliopisto)
Helsingin yliopisto
- Kotisivu
- Liittynyt 13.3.2019
Vastaukset
Ympäristöpoliittisista toimista (esim. hiilivero) aiheutuvat hinnannousut tulisi kompensoida niistä eniten kärsiville kuluttajille tai alueille kohdennetuilla tuilla.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | Minulla on aina ollut sosialistin sydän ja mieluusti olisin köyhän kansan puolella. Ympäristökysymysten osalta kuitenkin epäröin. Toivoisin, että ympäristöpolitiikka olisi mahdollisimman tehokasta ja johtaisi ilmastonmuutoksen torjuntaan ja että tulonjakoon löydettäisiin muut välineet.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 |
Maailmanmarkkinahintojen muutoksista aiheutuvaa polttoaineiden hinnannousua tulisi pyrkiä hillitsemään julkisen vallan toimin, esimerkiksi laskemalla polttoaineverotusta.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 7 | Ilmastonmuutos on siinä määrin vakava haaste ihmiskunnalle, että ympäristöverot tarvitaan. Mieluummin kanavoisin verotuksen tuottoa teknologiasubventioihin ja vaikka sähköautojen tukemiseen, jolloin sitä kautta energian kustannus pysyisi hallinnassa.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 7 |
Julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon aloilla on jo kevään 2022 palkkaratkaisussa otettava huomioon sote-uudistukseen liittyvästä palkkojen yhteensovittamisesta (palkkaharmonisaatio) vuodesta 2023 alkaen aiheutuvat palkankorotukset.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | Kannatan Sari Sairaanhoitajille korkeampaa palkkaa taloudessa, jossa sektorilla on alipalkkaus monopsonista johtuen. 2022 on aivan liian hankala aikataulullisesti hoitaa vääryys pois päiväjärjestyksestä.Samapalkkaisuuteeen liittyy kuitenkin ongelmia: mahdottomuus kannustaa siirtymään alueellisesti.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 6 |
Julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon palkkaharmonisaatio heikentää työvoiman saatavuutta seuduilla, joissa ilmenee rekrytointihaasteita.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti samaa mieltä | 7 | En voi vedota tutkimustuloksiin, mutta olettaisin asian olevan noin. | Samaa mieltä | 6 |
Suomen liittymisellä Natoon olisi enemmän myönteisiä kuin kielteisiä vaikutuksia Suomen kansantalouteen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 8 | Suomen maariski vähenisi. Ongelma on siinä, että Venäjä saattaa painostaa Suomea ankarasti ja myös toteuttaa hybridioperaatioita | Samaa mieltä | 7 |
Mikäli Venäjän kykyä rahoittaa sotatoimia öljyn ja kaasun viennistä saamillaan tuloilla halutaan rajoittaa, tullimaksut ovat siihen parempi keino kuin määrärajoitukset tai tuontikiellot.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti samaa mieltä | 8 | Ks. Tuore Blogini Uusi Suomi | Samaa mieltä | 6 |
Valtion koronakriisin aikaiset yritystuet ovat kohdentuneet onnistuneesti.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 6 | Hankala sanoa. Ei ollut oikeita välineitä, tukea meni palveluihin mutta kaikki saaneet eivät olleet tuen tarpeessa. Viihdeala on kärsinyt merkittävästi, mutta olisi voitu yrittää hoitaa koronapassin avulla tarkoituksenmukaisemmin. | Epävarma | 6 |
Valtion vuoden 2022 budjetin finanssipoliittinen linja on suhdannetilanne huomioon ottaen sopiva.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 6 | Korona on ollut shokki ja päätöksiä on jouduttu tekemään suuren epävarmuuden vallitessa. Koronapolitiikassa on väärää hidastelua, Niinistön nyrkki olisi tarvittu. Budjettimenot ovat olleet silti perusteltuja, paitsi koulu-uudistus. Nyt uuden viruksen johdosta emme tiedä, mitä on edessä. Budjettipolitiikassa ei voi odottaa aikaisempaa normaalia.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 6 |
Sote-uudistus tarvitsee lisää kilpailullisia elementtejä julkisten toimijoiden kesken.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 6 | Kilpailu on pääsääntöisesti hyväksi etenkin pitkäkestoisissa palveluissa (päinvastoin kuin esim. kertaluonteisissa taksipalveluissa). | Epävarma | 6 |
On perusteltua pyrkiä vähentämään yksityisten palvelutuottajien roolia julkisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 8 | Yksityisten palveluiden vähentäminen näyttää olevan joillekin ideologinen valinta. Rokottamattomien vastuttomuus on ajanut julkisen terveydenhuollon ahtaalle; sydänleikkauksiakin on jouduttu siirtämään. Yksityistä palvelutoimintaa tarvitaan juuri nyt tukemaan julkisen sektorin selviytymistä. Palvelusetelit hyvä instrumentti siihen.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 7 |
Tammikuussa valittavilla aluevaltuustoilla on hyvät kannustimet ja vaikutusmahdollisuudet tehostaa ja parantaa hyvinvointialueiden toimintaa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 5 | Riippuu täysin siitä, milaiset kannusteet uusille valtuustoille syntyy 1) palveluiden kehittämisessä 2) rahoituksen allokaatiossa. Sote-palveluiden rahoitus käynnistyy valtion rahoituksella eli alueille syntyy kannustin maksimoida saamansa rahoitus; samalla palveluiden kehittämisen kannustin saattaa puuttua. Parempi olisi, jos rahoitus ja palvelujen tehokkuuden kehitys olisivat samalla organisaatiolla.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 6 |
Suomen talous hyötyisi, jos rakenteeltaan nykyisen kaltainen maahanmuutto kaksinkertaistettaisiin.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Eri mieltä
| 8 | Työllistyvä maahanmuutto kiistatta hyödyllistä. 1000 pakolaista sen sijaan aiheuttanut Ruotsin datassa 7 vuoden aikana 100 miljoonan €:n kustannuksen Ruotsille (yhdessä vuodessa keskimäärin 192000 SEK pakolaista kohden, FinanzArchiv 2019, 297-322). Suomen julkiselle taloudelle kustannus samaa kertalukua.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 6 | ||||
Ansiosidonnaista työttömyysturvaa on tavalla tai toisella heikennettävä, jotta hallitus voi saavuttaa 80.000 lisätyöllisen tavoitteensa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Ei mielipidettä | 10 | Epävarma | 6 |
Kansantalouden tilinpidossa pitäisi soveltaa kattavan varallisuuden (inclusive wealth) käsitettä luonnon tilan huomioimiseksi taloudellisen kehityksen mittaamisessa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Samaa mieltä
| 10 | On hyvä, että BKT:lle kehitetään vaihtoehtoisia hyvinvoinnin mittareita. Tämä on aiheellista etenkin sen vahingon vuoksi, jota ihmiskunta toisen teollisuuden vallankumouksen myötä on luonnolle, maapallon eläimistölle ja luonnon monimuotoisuudelle aiheuttanut. Näitä on itse asiassa kehitetty jo vuosikymmenten ajan. En usko, että ne silti voivat korvata markkinoiden kautta tapahtuvan vaihdannan mittaria, joka on BKT, etenkään kansainvälisessä vertailussa. Kumpaakin tarvitaan.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 6 | ||||
Suurilta investointihankkeilta tulisi edellyttää yhteiskunnallista kustannus-hyötyanalyysia, jonka taloudellisissa vaikutusarvioinneissa arvotetaan myös luontovaikutukset (esim. biodiversiteetti).
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti samaa mieltä | 10 | Ympäristötuhojen taustalla on yhteishyödykkeiden tragedia: ulkoisvaikutuksia ei hinnoitella sosiaalisina kustannuksina. Yksityisen kustannus-hyötyanalyysin ohella yhteiskunnallisen kustannus-hyötyanalyysin laatiminen on kovin kannatettavaa. Se mahdollistaa suuryhtiöiden osakkeenomistajien arvojen heijastumisen yritysten investointipäätöksiin toisin kuin toimittaessa sen kriteerin pohjalta, että liikkeenjohto valitsee projektit pelkästään yksityisten voittojen perusteella. Tästä on tulossa perusteellinen kirjoitukseni Talous- ja yhteiskuntalehden seuraavassa numerossa.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Eniten ansaitsevat ihmiset voisivat maksaa enemmän kuntaveroa kuin nykyään.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Ei mielipidettä | Eri mieltä | 7 |
Kiinteistöverot (rakennus ja maapohja) nostavat vuokria.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Vahvasti samaa mieltä
| 9 | Mainitussa kirjoituksessani Kanava-lehdessä 4/2021 käsitellään myös kiinteistöverotusta. Viittaan siihen. | Epävarma | 7 | ||||
Mikäli julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjinä toimivat jatkossa itsehallinnolliset hyvinvointialueet, tulee niiden toiminta rahoittaa pääosin valtion budjetista, eikä alueille ole syytä antaa verotusoikeutta.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 8 | Terveydenhuoltojärjestelmän vahvuus Suomessa perustuu siihen, että kaikki osallistuvat sen rahoittamiseen ja myös saavat palvelut. Rahoituksen tulisi tulla jatkossa valtion budjetista eikä erillisen maakuntaveron muodossa. | Epävarma | 6 |
Marinin hallituksen esitys Sote-uudistukseksi sisältää riittävät kannustimet hyvinvointialueille tehokkaaseen ja laadukkaaseen palvelutuotantoon.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 6 | Suomessa on hyvin toimiva terveydenhuolto paitsi 1) Terveyskeskusjonot ja jonoton työterveyshuolto puhuvat eriarvoisuudesta. 2) Kunnat ovat aivan liian pieniä yksiköitä kyetäkseen vastaamaan terveys- ja hyvinvointipalveluista. Epäilen silti maakuntamallin järkevyyttä; sotealueita voi olla liikaa. En ole nähnyt uskottavaa analyysia kysytyistä kannusteista.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 6 |
Autoveron poisto olisi tehokas keino uudistaa Suomen autokantaa vähäpäästöisemmäksi.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 8 | Eri mieltä | 6 |
Fossiilisten polttoaineiden verotusta on kiristettävä liikenteen päästöjen vähentämiseksi.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 8 | Ei tule onnistumaan. Ranskassa keltaliivit pysäyttivät yhteiskunnan ja Suomessa eduskunta tuskin uskaltaa veroa korottaa. Fossiilisten polttoaineiden vero ei myöskään ole taloustieteen kannalta oikea vaihtoehto: globaali hiilivero ja päästökauppa olisivat sellaisia. Iskun ykköskohteena tulee olla hiilipitoisuuden rajaaminen kaikilla rintamilla, ei vain polttoaineiden hintojen kautta.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Polttoaineveron sijaan auton käyttöä tulisi verottaa paikantamiseen perustuvalla kilometriverolla, jonka suuruus vaihtelisi sen mukaan, missä autoilu tapahtuu.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 6 | Periaatteessa kilometrivero voisi vähentää autolla liikkumista (pois lukien maat, joissa ei ole julkista liikennettä). Kilometrivero ei silti tule onnistumaan. Maaseutu- ja kaupunkiasukkaat saadaan riitaan keskenään ja aina on poikkeusryhmiä, jotka vastustavat. Kannatan edelleen yleisempää hiiliveroa globaalina ratkaisuna.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 7 |
Romutuspalkkio on tehokas keino uudistaa Suomen liikennettä vähäpäästöisemmäksi.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 7 | Liikenne on energian tuotannon ja asumisen energian käytön ohella merkittävä hiilidioksidipäästöjen lähde. Romutuspalkkio on myönteiseksi koettava keino ja kansan mieleen, luultavasti myös pienituloisten. Kun se tekee autokannan uusiutumisen rahoittamisen kollektiiviseksi hankkeeksi, sitä voi perustellusti kannattaa.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 |
Talouspolitiikan tärkein tehtävä tällä hetkellä on ehkäistä työttömyyden kasvua, konkursseja ja tuotantorakenteen tuhoutumista välittämättä julkisen talouden alijäämän kasvusta.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 8 | Isku on ollut niin kova, että julkinen valta, viimekätinen vakuutusyhtiö, on tarvittu. Velka siirtää veroa eteenpäin. Se jää tuleville sukupolville, mutta nämä saavat myös koron jälkeisen maailman, joka keynesiläisen politiikkaratkaisun myötä on vähemmän raunioina. Suuri ongelma on Euroopan näköalaton tulevaisuus. Velkasuhteen aleneminen edellyttäisi reaalikoron ylittävää tulojen kasvua, mikä on vaikea saavuttaa. Kenties power-to-X tyyppiset näköalat auttavat Eurooppaa kiilaamaan jollain alalla johtajaksi.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Koronakriisi on jatkunut jo niin pitkään, että sillä on väistämättä pidempiaikaisia tuotantopotentiaalia alentavia vaikutuksia.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 8 | Paljon menetetään tuotantopotentiaalia, mutta uutta nousee tilalle, kun usko huomiseen palautuu. Elämän perimmäiset kysymykset ovat alkaneet askarruttaa. On tiedostettu, että luontosuhde tarvitsee uuden alun. Ihminen ei silti ole muuttunut, elämän lainalaisuudet ovat järkkyneet, mutta eivät ole muuttuneet. Tiede on saamassa suurvoiton menestyksekkään ja nopean rokotekehityksen kautta. Monet toimialat ovat menettäneet, mutta uutta nousee tilalle. Ikääntyvän Euroopan tulevaisuus muistuttaa Japanin tietä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 |
Nykyisen hallituksen esittämä sote-rahoitusmalli, jossa hyvinvointialueiden saama rahoitus määräytyy pääosin palvelutarvekertoimen mukaan, on tarkoituksenmukainen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | En tunne tätä yksityiskohtaa sote-hankkeessa. Äkkiseltään kuulostaa perustellulta. | Epävarma | 7 |
Suomeen on syytä säätää minimipalkkalaki, mikäli useampi ala irtautuu metsäteollisuuden tapaan liittokohtaisesta työehtosopimusmenettelystä.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | Hyviä vaihtoehtoja ei ole tarjolla. Minimipalkka estää kaikkein matalimman tuottavuuden työvoiman työllistymisen, paitsi monopsonin tapauksessa. Suomessa julkinen terveydenhuolto toimii pitkälle monopsonin tavoin: julkinen sektori on suurin palvelujen ostaja. Ay-liike kannattaa minimipalkkaa, koska silloin matalan tuottavuuden työvoima ei kilpaile sen työllistetyn jäsenistönsä kanssa työpaikoista. Minimipalkkaan liittyy siksi myös korkeampi veroaste, koska työtön väestö rahoitetaan sosiaalisturvalla. Minimipalkkaa puoltaa perälautana toive etenemisestä yrityskohtaisiin työsopimuksiin. Yleiskannanotto tässäkin asiassa: pyörää ei kannata keksiä uudelleen, kannattaa imitoida niitä maita, joissa työllisyyspolitiikka on ollut meitä menestyksellisempää. Näitä ovat Ruotsi, Tanska ja Saksa.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 6 |
On todennäköistä, että koronakriisin seurauksena taloudessa syntyy digiloikka, joka johtaa merkittävään tuottavuusharppaukseen kriisin jälkeen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | Taloudessa on jo syntynyt digiloikka: rikolliset ovat aktivoituneet ja digitaalisten operaatioiden invaasio on kasvussa: nuoret digitaitoiset huijarit kuppaavat puolustuskyvyttömiltä ikäihmisiltä näiden sinänsä vaatimattomia eläkesäästöjä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 6 |
Päivittäisen säännöllisen työajan lyhentäminen lainsäädännöllä ja yleissitovilla työehtosopimuksilla on hyvä tapa ohjata työaikojen kehitystä Suomessa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 10 | Taloustieteen mukaan ihminen on kiinnostunut tuloista ja vapaa-ajasta. Työajan lyhentäminen vahvistaa tuottavuutta per työtunti, mutta edellyttää kuukausiansioiden alentamista, mikä saattaa lisätä substituutiovaikutuksen kautta vapaa-ajan kysyntää. Jonkinasteinen yleissitovuus on Euroopassa yleistä, mutta maissa, joissa työttömyys on matala, yleissitovuutta ei ole (Ruotsi, Tanska) tai se on väljää (Saksa). Suomen korporatistisessa järjestelmässä yleissitovat työehtosopimukset on luotu työmarkkinoiden insidereiden eduksi. Työttömyys on Suomessa korkea. Yleissitovuudella rajataan osa työvoimaa (etenkin matalan tuottavuuden maahanmuuttajat) työn ulkopuolelle ja ne ovat siksi moraalisesti väärin. Suomen sanotaan olevan sopimusyhteiskunta, mutta yleissitovuus ei perustu sopimiseen vaan saneluun. Työaikakysymys olisi sovittava yrityskohtaisesti ja yleissitovuuden osalta olisi paikallaan seurata pohjoismaisia esimerkkejä, toki siten, että matalan tuottavuuden työntekijöiden asema turvataan.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 7 |
Hallituksen lisätalousarvion yhteydessä esittämä 5,5 mrd euron toimenpidekokonaisuus on ajoitettu talouden elpymisen kannalta oikein.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti eri mieltä | Samaa mieltä | 6 |
Hallituksen lisätalousarvion yhteydessä esittämä 5,5 mrd euron toimenpidekokonaisuus on mitoitukseltaan oikea suhdannetilanne huomioon ottaen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 7 | - rajoilla ollaan, kestävyysvaje 2-kertaistuu 7 mrd:iin - Leviatan riski olemassa: pystyykö vasemmistohallitus pysäyttämään velkaantumisen; | Samaa mieltä | 6 |
Hallituksen lisätalousarvion yhteydessä esittämä 5,5 mrd euron toimenpidekokonaisuus kohdistuu talouden elpymisen kannalta tarkoituksenmukaisesti.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 7 | - valtio vakuutuslaitoksena tarpeen: - tilapäiset tuet yrityksille ja kansalaisille tarpeen, tältä osin saa tukeni - koulutusuudistusta ei tarvita nyt - osa menoista pysyviä, mikä ei saa tukeani - työllisyysasteen nostamisesta ei mitään keinoa tarjolla; ay-liike ei tule taipumaanNäytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 |
Tämänhetkisen tiedon valossa on todennäköistä, että Suomessa on tarpeen siirtyä pitkäksi aikaa huomattavasti interventionalistisempaan talouspolitiikkaan, jossa kilpailun ja markkinamekanismien roolia vähennetään ja julkisen vallan sääntelytoimia lisätään merkittävästi.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti eri mieltä | 9 | Asia on juuri päinvastoin. Kun epidemia saadaan hallintaan, tarvitaan niiden rakenteellisten muutosten vauhdittamista, joiden avulla BKT saadaan kasvu-uralle. Sitä ei voi toteuttaa suunnitelmatalouden periaatteilla. Nokian taannoinen nousu hidasti tarpeellisten uudistusten toimeenpanemista ja Suomi on vertailumaita jäljessä 15 vuotta etenkin työmarkkinoiden uudistamisessa ja siirtymisessä korkoratismista Ruotsin, Tanskan ja Saksan toimivien esikuvien mukaisiin käytäntöihin.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 7 |
Tämänhetkisen tiedon valossa on todennäköistä, että koronakriisin aiheuttama taantuma seuraa V-käyrää, jossa talouden pudotusta seuraa nopea palautuminen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | Pudotus on merkittävä, kun monet palvelualat on suljettu. Kuinka pian toipuminen käynnistyy, riippuu siitä, saadaanko epidemia rajoitetuksi. Kiinan ja Etelä-Korean data puhuu sen puolesta, että rajoittaminen voi onnistua. Talousvaikutukset Suomeen riippuvat kuitenkin siitä, miten Suomen vientimarkkinat toipuvat. Suomen viennistä euroalueelle on liki 40 %. EU-maat eivät ole vielä toipumassa. Ranskassa tilanne pahenee ja Espanjassa on paha; Italiassa tartuntojen määrä näyttää jonkin verran vähenevän. Pikainen V-muotoinen toipuminen ei ole poissuljettu, pörssi näyttää sitä odottavan. Silti on aiheellista pitää esillä mahdollisuutta myös pidempään taantumaan.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 6 |
Vaikka koronavirusepidemia on vienyt maamme poikkeustilaan, tulisi hallituksen siitä huolimatta pitää kiinni itselleen aiemmin asettamista työllisyyttä ja julkisen talouden tasapainottamista koskevista tavoitteista.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti eri mieltä | 10 | Julkisen talouden tasapaino on täysin toissijainen ongelma tällä hetkellä ja siihen kannattaa palata vasta, kun epidemia on saatu hallintaan ja talous kääntynyt elpymään. | Eri mieltä | 7 |
Suorat, väliaikaiset ja mittavat yrityksille kohdistetut kansalliset tukitoimet ovat nyt perusteltuja, koska valtioiden koronavirusepidemian vuoksi aloittamat poikkeustoimet uhkaavat kaataa elinkelpoisia yrityksiä ja johtaa pidempikestoiseen talouskriisiin.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti samaa mieltä | 10 | Korona on shokki, jonka hallintaan ei ole perinteisiä vakuutusratkaisuja. Yksityiset suuryhtiöt ovat ainoita, joilla on taloudellisia resursseja kantaa kohtaamansa riskit. Muut (pk-yritykset ja työvoima) odottavat perustellusti apuun yhteiskuntaa. Sen tulee ottaa kansallinen vakuutusratkaisu vastuulleen, vaikka tätä ei ole mihinkään sosiaaliseen sopimukseen kirjattu. Ylikansallisella rahapolitiikalla EKP tehnee tehtävänsä. Saattaa olla, että myös EU pystyy tarjoamaan kollektiivista apua niille jäsenmaille, jotka kärsivät epidemiasta pahiten. Olen vastustanut ajatusta eurobondeista. Nyt sellaisen voisi toteuttaa mutta ainutkertaisena ratkaisuna.Näytä lisääNäytä vähemmän | Vahvasti samaa mieltä | 8 |
EU-maiden on lisättävä keskinäistä finanssipoliittista koordinaatiotaan, koska nykyoloissa rahapolitiikka on menettänyt tehoaan.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 6 | Kun valtiot ovat jo vahvasti velkaantuneet, keynesiläisellä finanssipolitiikalla on rajansa. Ajatus, että esim. Kreikka ja Italia lisäisivät julkisia menojaan, olisi vastoin niiden tulevien veronmaksajien etua. Muiden EMU-maiden osalta finanssipoliittinen koordinaatio voisi tulla kyseeseen. Ehkä tätä voisi perustella tulossa olevalla taantumalla ja matalilla julkisen velan koroilla. Tietenkin parempi olisi, jos Eurooppa loisi itsessään dynaamisen talousalueen, jonka tulevaisuus aidosti rakentuu muille toimille kuin keveään rahapolitiikkaan.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 6 |
Valtioiden, jotka voivat ottaa velkaa omassa valuutassaan, ei tarvitse olla huolissaan julkisen talouden allijäämistä, koska ne voivat aina luoda rahaa velkojensa maksuun.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti eri mieltä | 9 | Jos velka otetaan ex ante valuutassa X ja maalla on mahdollisuus luoda rahaa samassa valuutassa, toki velkoja saa ex post takaisin saman verran valuuttaa X, kuin oli lainan nimellisarvo. Toisaalta laina-aikana ko. valuutan arvo muissa valuutoissa on saattanut devalvoitua velallisen kurittoman rahapolitiikan johdosta – johon on voinut ajaa kuriton finanssipolitiikka eli julkisen talouden alijäämä. Tämä on riski velkojalle, jolle on tarpeen arvioida velallisen alttius alijäämäisiin budjetteihin. Julkinen velka on suvereenia velkaa eikä sille aseteta vakuutta (pois lukien osa Kreikan velasta Suomelle). Odotukset maan kyvystä maksaa velka takaisiin heijastuvat korossa. Sen määrää kansantalouden suorituskyky. Ko. maat siis voivat luoda rahaa velkojensa maksuun, mutta millä ehdoilla (korot!) ne velkaa saavat, määräytyy kuitenkin talouden odotetun suorituskyvyn mukaan.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 8 |
Työllisyysasteen kasvattamiseksi kannattaisi poistaa työttömyysturvan lisäpäiväjärjestelmä (eläkeputki).
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 7 | En ole nähnyt tästä tutkimuksia. Joudun tukeutumaan toisten ekonomistien arvioihin, joissa tuetaan putken poistoa. Näin on tehty myös Ruotsissa. | Samaa mieltä | 7 |
Suomen valtionvelan kasvu suhteessa BKT:een on nykytilanteessa järkevää, koska korkotaso tulee pysymään hyvin alhaisena vielä pitkään.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 9 | Eri mieltä | 6 |
Valtion vuoden 2020 budjetin finanssipoliittinen linja on suhdannetilanne huomioon ottaen sopiva.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti eri mieltä | 9 | Vastakkain ovat tarve rajoittaa kestävyysvajetta ja auttaa heikossa asemassa olevien kansalaisten toimeentuloa. Ymmärrän pienituloisten aseman parantamisen, vaikka vappusatanen ei toteudu. ”Tulevaisuusinvestoinnit” ovat outo termi, koska kaikki aidot investoinnit ovat tulevaisuusinvestointeja. Valtion tulo- ja menoarvioesityksen johdosta 3-5 %:n kestävyysvaje näyttää vain kasvavan, mikä ikääntyvät väestön maassa herättää aiheellisia kysymyksiä. Olivier Blanchardiin viitaten julkisen velan pyörittäminen eteenpäin on mahdollista ainakin nykyisillä koroilla, mutta julkinen velka kuitenkin aiheuttaa syrjäytysvaikutuksen yksityisiin investointeihin. Odotan kiinnostuksella työllisyyteen pureutuvien työryhmien tuloksia. Sen perusteella, mitä alan tutkimus antaa aihetta ajatella, hallitus tulee pettymään tavoitteessaan nostaa työllisyysaste 75 %:iin. Avointen työpaikkojen runsaus ja korkea samanaikainen työttömyys viittaa siihen, että JATKUU SEURAAVASSA VASTAUKSESSANäytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 6 |
Jatkuva talouskasvu ei ole mahdollista ilman, että myös aineellinen kulutus ja luonnonvarojen käyttö kasvavat.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 7 | Kasvu perustuu kuluttajien kyltymättömään kysyntään, mutta kasvun mahdollistaa teknologinen kehitys. Jos kuluttajat siirtyvät haluamaan ei-aineellisia palveluita, päästään lähelle tilannetta, jossa luonnonvarojen käyttöä voidaan rajata. Tällaisesta kysynnän siirtymästä on merkkejä, mutta ne ovat yhä liian heikkoja myös länsimaissa. Vanhuusväestön kulutustarpeet ovat rakalliset, mutta nuoriso jatkaa shoppailua ja tuskin on valmis tinkimään. Kouluihin mennään mopoilla ja harrastuksiin monoautoilla, vaikka polkupyöräkin on keksitty. Teknologinen kehitys auttaa ei-aineellista taloudellista kasvua, koska tärkein tuotantopanos on tieto. Tiedon hyödyntämisellä ei ole rajoja, jolloin jatkuva kasvu olisi periaatteessa mahdollista. Mihin se suuntautuu, määräytyy kuitenkin kuluttajien preferenssien pohjalta.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 7 |
Työn tuottavuuden kasvu mahdollistaa työajan lyhentämisen nelipäiväiseksi seuraavan 25 vuoden aikana niin, ettei tästä aiheudu merkittäviä kansantaloudellisia vaikeuksia.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 7 | Työajan lyhentämisen täytyy heijastaa työvoiman preferenssien kehitystä. Julkisen ja yksityisen sektorin työvoima ovat eri asemassa. Yksityisillä sektoreilla ihmisten mahdollisuutta valita lyhyempi työaika ja pienempi tulojen nousuvauhti vahvistaisi tuottavuuden kasvu. Varmaan heidän edustajansa tunnustelevat tätä trade-offia. Julkisella puolella hyvinvointiyhteiskunta on saavuttanut jo maksimaaliset puitteensa samalla, kun työvoimaa on yhä vaikeampi houkutella sen tehtäviin. Tuottavuuden kasvu myös julkisella puolella on mahdollinen, mutta alat ovat silti työintensiivisiä. Hoiva- ja terveydenhuoltopalvelujen tarve ovat kasvavia ja työntekijät kovilla. Julkisen sektori on toiminut ainoana työvoiman palvelujen ostajana ja pitänyt työvoiman alipalkattuna. Yksityisen hoiva- ja terveyspalvelujen laajeneminen on luonut kilpailua työvoimasta ja nostanut palkkatasoja. Tätä kehitystä tukee teknologisen kehityksen mahdollistama tuottavuuden nousu.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 7 |
Työviikon lyhentyminen nelipäiväiseksi seuraavan 25 vuoden aikana olisi kansalaisten hyvinvoinnin kannalta järkevä tavoite.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 7 | Ks. edellinen vastaukseni | Eri mieltä | 7 |
Jos työllisyys Suomessa alenee lähivuosina talouden suhdanteiden heikkenemisen vuoksi, julkisen talouden leikkaukset ovat perusteltuja.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Eri mieltä
| 7 | Kysymys on huonosti formuloitu. Jos työmarkkinoilla ei tapahdu kehitystä (= työllisyysasteen nousu), joka helpottaa julkisen talouden menopaineita, tarvitaan julkisten menojen leikkauksia, mutta vain kohdennetuissa kohteissa. Kirjassamme ”Miten Suomi voidaan pelastaa” näitä kohteita olisivat olleet vain (i) eräät yritystuet ja (ii) työmarkkinajärjestöjen verosubventiosta luopuminen. Emme osoittaneet ymmärrystä heikossa asemassa olevien aseman heikentämiselle. Leikkauksia ei tarvita, jos Suomessa toteutetaan ne työmarkkinauudistukset, joihin Ruotsin, Tanskan ja Saksan esimerkkien perusteella olisi hyvät syyt olemassa.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 7 | ||||
Antti Rinteen hallituksen ohjelman finanssipoliittinen linja on suhdannetilanne huomioon ottaen sopiva.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Eri mieltä
| 7 | Finanssipoliittinen linja on repaleinen, ”jokaiselle jotakin” periaatteelle rakennettu. Jakopolitiikalla on vahva painotus, edellisen hallituksen epäoikeudenmukaisiksi koettujen vääryyksien korjaaminen. Tämä linjaus sopii heikosti yhteen finanssipoliittisen ajattelun kanssa. Heikentyneet talousnäkymät toisaalta edellyttävät rakenteellisia uudistuksia, jotta potentiaalisen BKT:n kasvuvauhti voidaan palauttaa. Siitä ei päästä mihinkään, että katse kääntyy tällöin työmarkkinamekanismeihin.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 | ||||
Suomen valtion on järkevää myydä omaisuuttaan tutkimukseen, koulutukseen ja innovaatioihin tehtävien panostusten rahoittamiseksi.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Samaa mieltä
| 7 | Suomen valtion strategista omistusta ei ole syytä myydä. Sen sijaan muun omaisuuden realisoimista heikentyneen innovaatio- ja tutkimuspolitiikan rahoittamiseksi on syytä harkita. | Epävarma | 7 | ||||
Jos Antti Rinteen hallitus ei onnistu kohottamaan työllisyyttä, julkisen talouden leikkaukset ovat perusteltuja.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Eri mieltä
| 7 | Kysymys on huonosti formuloitu. Jos työmarkkinoilla ei tapahdu kehitystä (= työllisyysasteen nousu), joka helpottaa julkisen talouden menopaineita, tarvitaan julkisten menojen leikkauksia, mutta vain kohdennetuissa kohteissa. Kirjassamme ”Miten Suomi voidaan pelastaa” näitä kohteita olisivat olleet vain (i) eräät yritystuet ja (ii) työmarkkinajärjestöjen verosubventiosta luopuminen. Emme osoittaneet ymmärrystä heikossa asemassa olevien aseman heikentämiselle. Leikkauksia ei tarvita, jos Suomessa toteutetaan ne työmarkkinauudistukset, joihin Ruotsin, Tanskan ja Saksan esimerkkien perusteella olisi hyvät syyt olemassa.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 | ||||
Arvonlisäverotusta olisi järkevää muuttaa siten, että yleistä arvonlisäverokantaa laskettaisiin ja sen päälle lisättäisiin kunkin tuotteen päästöjen mukaan määräytyvä erillinen päästövero.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 7 | Ekonomistien suosikki näyttäisi olevan yleinen hiilivero. Sen toteuttaminen globaalisti on vaikeaa, koska eri mailla on erilainen halukkuus osallistua ilmastotalkoisiin ja vapaamatkustaa (yhteisomistuksen tragedia). Tilannetta ei helpota se, että suurimmilla saastuttajilla per capita saastuttamisen aste voi olla hyvin matala. Arvonlisävero on verotuksellisista ratkaisuista oikea, koska se korjaa markkinahintoja ottamaan huomioon saastuttamiseen liittyvät ulkoisvaikutukset ja kohdentaa vastuun sinne, minne se lopulta kuuluu: kuluttajiin. Verokannan porrastaminen tuotteen tuottamisessa aiheutuneiden päästöjen mukaan on periaatteessa oikea ajatus, mutta käytännössä tarvittaneen nyrkkisääntöjä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 |
Suomen kilpailupolitiikassa pitäisi panostaa enemmän siihen, että yrityskaupat tai kartellit eivät haittaisi kilpailua kotimarkkinoillamme.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 7 | Kartellit ovat harvoin siunauksellisia mutta ei sitä aina ole kilpailukaan, kuten taksiliikenteen vapauttaminen ja vanhuspalveluiden ”tehostaminen” työpanosta karsimalla ovat osoittaneet. Kilpailullinen hinnanmuodostus lyhytaikaisissa asiakassuhteissa (taksit) voi olla tuhoisaa; hintakartelli sentään piti asiakkaat tyytyväisinä ja taksit palvelualttiina. Kilpailun rajuus ja laatu näyttävät korreloivan negatiivisesti. Kaupan alalla kartellin (oligopolin) purkaminen puolestaan on ollut suuri siunaus kiitos Lidlin, Tokmannin ja muiden halpakauppojen, jotka mainiosti palvelevat alemman tuloluokan kuluttajia (joille verkkokauppakaan ei ole vaihtoehto), vaikka valikoima olisi suppeahko; hinta-laatusuhde on kohdallaan. Yrityskaupat puolestaan johtuvat arvostusten eroista ja tehostavat allokaation tehokkuutta paitsi silloin, kun eivät tehosta ts. kun lisäävät jonkin toimialan keskittymistä liikaa.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Sopimuksettomalla Brexitillä olisi merkittävä kielteinen vaikutusSuomen tulevien vuosien talouskasvuun.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 5 | On sillä kielteinen vaikutus, mutta osakemarkkinat eivät ole tästä mahdollisuudesta hermostuneet. Ne oletettavasti pystyvät arvioimaan vaikutukset paremmin kuin minä, koska niillä on omat rahat markkinoilla kiinni. | Samaa mieltä | 7 |
Suomessa palkansaajat maksaisivat merkittävän osan yhteisöveron korotuksesta alempien palkkojen muodossa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 8 | Tutkimus tukee: Fuest, Peichl, Siegloch “Do Higher Corporate Taxes Reduce Wages“, AER 2018, 108(2), 393-418; Serrato, Zidar “Who Benefits from State Corporate Tax Cuts?“, NBER WP No 20289. Suomessa jäykkä palkkarakenne voi merkitä sitä, että korotus purkautuu työn kysynnän vähenemisen kautta. Tehokkuuspalkkateorian mukainen palkkajäykkyys myös tätä johtopäätöstä tukee.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Työllisyysasteen (työllisten osuus 15–64-vuotiaasta väestöstä)nostaminen 80 prosenttiin on järkevä tavoite Suomessa..
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti samaa mieltä | 8 | Ei tule onnistumaan, vaikka tavoite hyvä: - Työmarkkinat eivät Suomessa toimi - Ruotsin (työnantajien ja työntekijöiden hyvä yhteistyö), Tanskan (työvoimapolitiikka) ja Saksan (työmarkkinareformi) esikuvat eivät kelvanneet Suomessa - Korporatistinen järjestelmä ylläpitää korkeaa työttömyyttä - Maailmantalouden kasvu hidastumassa - Yritykset eivät uskalla investoidaNäytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Kestävyysvaje on hyödyllinen tapa hahmottaa julkisen sektorin tulevia menopaineita..
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 8 | Kestävyysvajelaskelmat ovat hyödylliset: - Markkinat eivät luota ylivelkaantuneiden maiden kykyyn huolehtia velastaan, näkyy koroissa - Ekonomistien mukaan julkisten menojen lisäämisen kannustin on voimakkaampi kuin kannustin rajoittaa menojen lisäyksiä: Wagnerin laki, Baumolin tauti, Olsonin teoreema (kannustin vastustaa menolisäyksiä vaativia lobbareita on tyypillisesti ali-mitoitettu), vasemmistopopulistiset hallitukset kasvattavat julkisia menoja enemmän kuin mitä ne itse pitäisivät järkevänä (Acemoglu, Egorov, Sonin QJE 20112), koskee myös USA:n ja Italian oikeistopopulistisia hallituksia - Ponzi-rahoituksen riski - Rajoittaako kestävyyslaskelma elvytys- ja kasvupolitiikkaa ja onko tämä hyvä vai huono asia – demokratiassa mediaaniäänestäjän arvot ja preferenssit ratkaisevat - VM:n laskemissa olisi hyvä tietää, minkä mediaaniäänestäjän preferenssien mukaan laskelma on tehtyNäytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Euroopan keskuspankin pääjohtajan itsenäisyys poliittisesta vaikuttamisesta on hyödyllistä Euroopan talouskehitykselle..
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 7 | Olen pitkään vahvasti kannattanut keskuspankkien riippumattomuutta. Aikoinaan Alberto Alesina julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan tällä on talouden suorituskyvyn kannalta positiivinen merkitys. Kriisitaloustieteen kurssia luennoidessani kuitenkin havaitsin, että likimain kaikki suuret lamat ovat keskuspankkien aikaansaamia (suurta lamaa edelsi liiallinen luottoekspansio 1920-luvulla, keskuspankit kylvivät Aasian kriisin siemenet 1990-luvulla, Latinalaisen Amerikan kriisit johtuivat väärästä valuuttakurssipolitiikasta, USAn subprime kriisi oli seurausta liian keveästä rahapolitiikasta kuin eurokriisikin EKP:n ylikeveästä rahapolitiikasta 2000-luvulla. Vasemmistopopulistit kannattaisivat toki keveää rahapolitiikkaa työllisyyden nimissä, mikä olisi riski. Itse kannatan Milton Friedmanin ajatusta vakioisesta rahan tarjonnan kasvunopeudesta, jolla olisi estetty mainitsemani talouskriisit, jotka johtuivat keveän rahan tuottamista kuplista asunto- ja osakemarkkinoilla.Näytä lisääNäytä vähemmän | Vahvasti samaa mieltä | 8 |
Suomelle olisi hyödyllistä, jos Euroopan keskuspankin pääjohtajaksi nimitettäisiin suomalainen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti eri mieltä | 9 | Pitäisin hyvänä, jos EKP:n johdossa olisi saksalainen - ei siis enää Ranskasta, Etelä-Euroopasta eikä pienistä euromaista. | Epävarma | 7 |
Olisi tärkeää, että Euroopan keskuspankin tuleva pääjohtaja kertoisi laajasti etukäteen talouspoliittisesta ajattelustaan.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti samaa mieltä | 9 | Rahapolitiikan viritys on kriisejä edeltävänä aikana ollut perinteisesti liian löysä. Euroalueella EKP salli rahan M3 tarjonnan kasvaa yli 100 % 10 vuoden aikana, kun toinen pilari asetti rajaksi 4.5 % per vuosi. Alan Greenspan piti ohjauskoron liian matalalla yli 4 vuoden ajan katastrofalisin seurauksin 2000-luvulla. Olisi hyvä, jos ekonomistikunta esimerkiksi euroalueella voisi kommentoida EKP:n tulevaa rahapoliittista linjausta etenkin määrällisen elvytyksen irtaantumispyrkimyksissä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden takaamiseksi eläkkeiden tasokorotukset tulisi sitoa yksinomaan hintojen muutokseen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 9 | Olen käsitellyt tätä teemaa Talouselämä-lehdessä. Nuoremmat sukupolvet saavat vanhempien sukupolvien rahoittaman koulutuksen sekä perintöjen muodossa (intertemporaalinen altruismi) ja jättävät nuoremmalle sukupolvelle aikaisempaa paremman teknologian. Vanhemmalle sukupolvelle kuuluisi siten riittävä eläke ja huolenpito, mistä nuoremmat heikosti ottavat vastuuta (altruismi on yksisuuntaista). Silti taitetusta indeksi luopumiseen ja TEL-maksun korottaminen edellyttäisi julkisen menotalouden supistamista muissa menoissa, mihin ei ole poliittisia edellytyksiä. Toisaalta nuoremmat sukupolvet eivät suostuisi eläkkeiden leikkaamiseen, koska elämän pelissä ne pelin seuraavassa vaiheessa itse ovat vanhemman sukupolven asemassa. Peliasetelma on monimutkaisempi kuin on oivallettu; kysymys taitetusta indeksistä on vain osa monimutkaista kokonaisuutta tulonjaosta eri sukupolvien välillä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 6 |
Lakisääteistä työeläkettä hoitaisi tehokkaammin yksi suuri julkisen vallan omistama mutta asiantuntijoiden hoitama rahasto kuin nykyinen kilpailuun perustuva järjestelmä.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 9 | Eläkeyhtiöt ja niiden kautta työmarkkinajärjestöt ovat liian suuria vallankäyttäjiä yhteiskunnassa. Ottaisin lähtökohdaksi selvitykset siitä, miten vertailumaissa eläkerahastojen hallinnointi on organisoitu. | Epävarma | 7 |
Kasvihuonekaasupäästöjen verottaminen (esimerkiksi hiiliverolla) on päästökauppaa parempi tapa harjoittaa ilmastopolitiikkaa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 7 | Euroopassa päästökauppamarkkinat on tuhottu Saksan energiapolitiikan toimesta. Hiilidioksidivero tarvitaan ja globaalilla tasolla. Kuluttajien tulee nähdä, että viime kädessä he ovat aina maksumiehiä. | Epävarma | 7 |
Äänestäjät keskimäärin yliarvioivat kulloisenkin hallituksen toimien vaikutusta heidän omaan taloudelliseen tilanteeseensa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti samaa mieltä | 9 | Tavallinen ihminen ei kykene arvioimaan laajoja kokonaisuuksia; hänelle tärkeintä on mielikuva siitä, miten poliitikkojen linjaukset vaikuttavat heidän omaan talouteensa. Esimerkiksi tutkimus vasemmistopopulismista on johtanut näkemykseen, jonka mukaan päästäkseen valtaan tai pysyäkseen vallassa poliitikon tulee päättää pidemmälle viedyistä tulonsiirroista, kuin mihin hän itse rationaalisen ajattelun pohjalta päätyisi. Oikeistopopulismin aikakaudella taas maahanmuutto nousee tulonsiirtoja tärkeämmäksi äänestykriteeriksi, mutta analoginen päätösharha löytyy myös sieltä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 6 |