Kestävyysvaje on tärkeä mittari julkisen talouden näkymien arvioinnissa

Kolme neljästä ekonomistista (76 %) pitää kestävyysvajetta hyödyllisenä tapana arvioida julkisen sektorin tulevaa rahoitusasemaa. Kestävyysvajeen hyödyllisyyden mittarina torjuu tai sitä epäilee yhteensä viidesosa (19 %) ekonomistipaneeliin vastanneista. Kritiikki kohdistuu erityisesti kestävyyslaskelmien puutteisiin sekä indikaattorin suureen painoarvoon talouspolitiikassa. Mittarin hyödyllisyyttä puoltavat huomauttavat, että kyseessä on toistaiseksi kehitetyistä julkisen talouden kestävyyden mittareista paras.

Kysymys: Kestävyysvaje on hyödyllinen tapa hahmottaa julkisen sektorin tulevia menopaineita..

Vastaaja	Yliopisto/tutkimuslaitos	Vastaus	Varmuus	Kommentti	Profiili ja vastaukset
Jyrki Ali-Yrkkö	ETLA	Samaa mieltä	9		Profiili ja vastaukset
Petri Böckerman	Jyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABORE	Epävarma	5		Profiili ja vastaukset
Essi Eerola	VATT	Samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Seppo Honkapohja	Aalto Yliopiston KKK	Samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Anni Huhtala	VATT	Samaa mieltä		Tarkentaisin niin, että kun kestävyysvajelaskelmaharjoituksia tehdään, ja tehdään oletuksia kymmenien vuosien aikajänteellä tuloista ja menoista, pystytään konkretisoimaan, mitkä olennaisimmat seikat vaikuttavat talouden pitkän aikavälin kehitykseen. Laskelmia voidaan tehdä myös sofistikoiduilla dynaamisen optimoinnin malleilla. Olennaista on, että koska päätöksiä ja uudistuksia tehdään suomalaisessa demokratiassa 4 vuoden välein vaihtuvin mandaatein, pitkän aikajänteen perspektiivi yli vaalikausien ei saisi jäädä unohduksiin. Se, mitä oletamme esimerkiksi syntyvyydestä, ikääntyvien hoivan tarpeesta ja aktiiviväestön osuudesta, antaa puolestaan päättäjille aihetta pohdintaan, mihin ja millaisella politiikalla kehitykseen voidaan tai pitäisi vaikuttaa.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Ari Hyytinen	Hanken	Samaa mieltä	9		Profiili ja vastaukset
Edvard Johansson	Åbo Akademi	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Esa Jokivuolle	Suomen Pankki	Samaa mieltä	3		Profiili ja vastaukset
John M. Juselius	Suomen Pankki	Samaa mieltä		Useful, but far from perfect. A good starting point.	Profiili ja vastaukset
Markus Jäntti	Tukholman yliopisto	Eri mieltä	10	Jos kestävyysvajetta käsiteltäisiin yhtenä indikaattorina muiden joukossa, ja vieläpä indikaattorina johon liittyy merkittäviä epävarmuuksia ja heikkouksia, pitäisin sitä hyödyllisenä. Nyt se syrjäyttää muut, järkevätkin talouspolitiikan ja julkistalouden tavoitteet, joten pidän sitä pikemminkin haitallisena kuin hyödyllisenä.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Panu Kalmi	Vaasan yliopisto	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Aki Kangasharju	Elinkeinoelämän tutkimuslaitos	Vahvasti samaa mieltä	10		Profiili ja vastaukset
Vesa Kanniainen	Helsingin yliopisto	Samaa mieltä	8	Kestävyysvajelaskelmat ovat hyödylliset: - Markkinat eivät luota ylivelkaantuneiden maiden kykyyn huolehtia velastaan, näkyy koroissa - Ekonomistien mukaan julkisten menojen lisäämisen kannustin on voimakkaampi kuin kannustin rajoittaa menojen lisäyksiä: Wagnerin laki, Baumolin tauti, Olsonin teoreema (kannustin vastustaa menolisäyksiä vaativia lobbareita on tyypillisesti ali-mitoitettu), vasemmistopopulistiset hallitukset kasvattavat julkisia menoja enemmän kuin mitä ne itse pitäisivät järkevänä (Acemoglu, Egorov, Sonin QJE 20112), koskee myös USA:n ja Italian oikeistopopulistisia hallituksia - Ponzi-rahoituksen riski - Rajoittaako kestävyyslaskelma elvytys- ja kasvupolitiikkaa ja onko tämä hyvä vai huono asia – demokratiassa mediaaniäänestäjän arvot ja preferenssit ratkaisevat - VM:n laskemissa olisi hyvä tietää, minkä mediaaniäänestäjän preferenssien mukaan laskelma on tehtyNäytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Seppo Kari	VATT	Samaa mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2019-04-02			Profiili ja vastaukset
Antti Kauhanen	Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu	Samaa mieltä	5		Profiili ja vastaukset
Karlo Kauko	Suomen Pankki	Samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Ilkka Kiema	Työn ja talouden tutkimus LABORE	Vahvasti eri mieltä	9		Profiili ja vastaukset
Juha Kilponen	Suomen Pankki	Vahvasti samaa mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Jarmo Kontulainen		Vahvasti samaa mieltä	10		Profiili ja vastaukset
Iikka Korhonen	Suomen Pankki	Samaa mieltä	7	On, kunhan tajuaa, mitä se merkitsee.	Profiili ja vastaukset
Pekka J. Korhonen		Samaa mieltä	6	Kyllä se olisi erittäin hyödyllinen tapa, jos meillä olisi mahdollisuus arvioida tulevaa kehitystä luotettavasti. Esimerkiksi työn tuottavuuden, korkojen ja teknologian kehityksen tuleva ennustaminen on erittäin vaikeaa. Mm. näillä tekijöillä on kestävyysvajeen tason ennustamiseen erittäin suuri merkitys.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Mika Kortelainen	Turun yliopisto	Samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Tuomas Kosonen	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Epävarma	7	Yleisesti ottaen kestävyysvaje voi olla yksi hyödyllinen työkalu hahmottamaan tulevia julkisen sektorin menopaineita. Suomessa tämä yksi luku on kuitenkin saanut aivan suhteettoman paljon huomiota. Kestävyysvajelaskelma on erittäin epävarma ja siihen sisältyy monia oletuksia. Viimeaikainen keskustelu korkolaskelmista myös osoittaa, että ehkä aina näitä oletuksia ei ole valittu neutraalisti vaan pikemminkin varovaisesta laidasta, jolloin kestävyyvajelaskelma osoittaa jonkinlaista negatiivista skenaariota siitä mitä voisi tapahtua. Kestävyysvajelaskelma viedään melko pitkälle, mikä asemaan on periaattellisesti hyvä, mutta pitkälle viedyt laskelmat ovat hyvin epävarmoja. Laskelmasta pitäisi julkaista jonkinlainen eri oletuksien herkkyyttä kuvaava “viuhka“ samaan tapaan kuin esimerkiksi maapallon keskimääräisen lämpötilan ennusteesta tehdään. Ei pitäisi tuijottaa vain yhtä laskelmaa, vaan laajasti miettiä julkisen talouden tasapainottamisen vaihtoehtoja finanssi- ja veropolitiikkoineen.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Kaisa Kotakorpi	Tampereen yliopisto; VATT	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Klaus Kultti	helsingin yliopisto	Epävarma	10		Profiili ja vastaukset
Timo Kuosmanen	Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto	Epävarma	7	Riippuu kohdeyleisöstä. Kestävyysvajeen arviointi asiantuntijoiden toimesta on varmasti hyödyllinen harjoitus, mutta tulee ymmärtää, että laskelmiin sisältyy lukuisia tulevaisuutta koskevia vahvoja oletuksia mm. korkotasosta. Julkisessa keskustelussa kestävyysvajeella pelottelu johtaa helposti harhateille.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Tomi Kyyrä	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Samaa mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Jani-Petri Laamanen	Tampereen yliopisto	Samaa mieltä	2		Profiili ja vastaukset
Mika Mailiranta	Työn ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopisto	Vahvasti samaa mieltä	6		Profiili ja vastaukset
Niku Määttänen	Helsingin yliopisto ja Helsinki GSE	Samaa mieltä	9	Hyvä finanssipolitiikka edellyttää, että julkisen talouden kehitystä yritetään arvioida pitkälle tulevaisuuteen. Kestävyysvaje on erityisen hyödyllinen mittari tilanteessa, jossa väestöikärakenteen ennustetaan muuttuvan. Tämä johtuu toisaalta siitä, että väestörakenteella on selkeä yhteys julkiseen talouteen ja toisaalta siitä, että väestörakenteen muutoksia pystytään varsin hyvin ennakoimaan ainakin muutaman vuosikymmenen päähän.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Katariina Nilsson Hakkala	Aalto yliopisto/ ETLA	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Elias Oikarinen	Oulun yliopisto	Vahvasti samaa mieltä	5		Profiili ja vastaukset
Tapio Palokangas	Helsingin yliopisto	Samaa mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2019-05-07	7	Taloudelliset asiat pitää pyrkiä esittämään mitattavassa muodossa, jolloin niiden rationaalinen käsittely on helpompaa.	Profiili ja vastaukset
Tuomas Pekkarinen	VATT	Ei mielipidettä			Profiili ja vastaukset
Jukka Pirttilä	Helsingin yliopisto	Samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Matti Pohjola	Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu	Epävarma	7		Profiili ja vastaukset
Elina Pylkkänen	Palkansaajien tutkimuslaitos	Samaa mieltä	6	Ennen kaikkea tärkeää on se, että tiedetään mistä puhutaan. Jos on olemassa indikaattori, on välttämätöntä tietää, mitä laskentaoletuksia on käytetty laskelmassa - vaikkakin vain painelaskelma.	Profiili ja vastaukset
Olli-Pekka Ruuskanen	Pellervon taloustutkimus, Vaasan yliopisto	Vahvasti eri mieltä Aiemmat vastaukset Eri mieltä 2019-03-12	7		Profiili ja vastaukset
Hannu Salonen	Turun yliopisto	Ei mielipidettä	6		Profiili ja vastaukset
Matti Sarvimäki	Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu	Samaa mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Rune Stenbacka	Svenska handelshögskolan	Samaa mieltä	6		Profiili ja vastaukset
Juha Tervala	Helsingin yliopisto	Samaa mieltä	6		Profiili ja vastaukset
Marko Terviö	Aalto-yliopisto	Samaa mieltä	6		Profiili ja vastaukset
Janne Tukiainen	Turun yliopisto	Samaa mieltä	5	Ehkä hyödyllinen, mutta ei pidä ottaa liian tosissaan. Kyllä se vaje sieltä katoaa kun veroja nostetaan. Olisi hyödyllistä miettiä myös skenaarioita missä tarkastellaan millaisia erilaisia vero-palvelu -paketteja voitaisiin ylläpitää tasapainossa olevalla budjetilla erilaisilla ikärakenne- ja kasvuskenaarioilla.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Roope Uusitalo	Helsingin yliopisto	Vahvasti samaa mieltä	9	Tähän mennessä keksityistä tavoista kattavin tapa kuvata tulevia menopaineita	Profiili ja vastaukset
Jari Vainiomäki	Tampereen yliopisto	Samaa mieltä	3	Herkkyyttä oletuksille on syytä esitellä enemmän yhden vajeluvun sijasta. Politiikkatoimet tulisi kohdistaa pidemmällä aikavälillä niihin tekijöihin jotka merkittäviä vajeen syntymisessä (esimerkiksi ikäsidonnaiset menot) tai joilla voidaan vähentää vajetta (esimerkiksi työllisyysaste, tuottavuus ja väestönkasvu), eikä tehdä kaikenkattavia välittömiä menoleikkauksia. Pidettävä myös mielessä että vaje voidaan tasapainottaa sopeuttamalla sekä tuloja että menoja.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Vesa Vihriälä	Helsingin yliopisto	Epävarma		Kysymys on hassusti asetettu. Kestävyysvaje on hyödyllinen käsite hahmotettaessa julkisen sektorin tulevia SOPEUTUSTARPEITA. Menopaineet määrittävät kestävyysvajetta.	Profiili ja vastaukset
Jouko Vilmunen	Turun yliopisto/kauppakorkeakoulu	Samaa mieltä	5	Riippuu kestävyysvajeen tulkinnasta ja laskutavasta. Jos käytetään tulevien menojen ja tulojen nykyarvoa, korkotekijä tärkeä tekijä.	Profiili ja vastaukset
Juuso Välimäki	Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu	Ei mielipidettä			Profiili ja vastaukset
Eva Österbacka	Åbo Akademi	Samaa mieltä	8		Profiili ja vastaukset