Eurosta on ollut Suomelle hyötyä

Ekonomistipaneelin enemmistö katsoo, että eurosta on tähän mennessä ollut Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa. Väittämän torjuu kuudesosa ekonomisteista.

Kysymys: Eurosta on tähän mennessä ollut Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa.

Vastaaja	Yliopisto/tutkimuslaitos	Vastaus	Varmuus	Kommentti	Profiili ja vastaukset
Jyrki Ali-Yrkkö	ETLA	Epävarma			Profiili ja vastaukset
Tom Berglund	Hanken	Samaa mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Petri Böckerman	Jyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABORE	Samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Essi Eerola	VATT	Ei mielipidettä			Profiili ja vastaukset
Bengt Holmström	MIT	Samaa mieltä	7	Seka taloudellista etta turvallisuuspoliittista.	Profiili ja vastaukset
Anni Huhtala	VATT	Epävarma	5	Tämän todentaminen lienee vaikeaa, kun samaan aikaan on tapahtunut melkoisia muitakin muutoksia Suomen kansantaloudessa.	Profiili ja vastaukset
Ari Hyytinen	Hanken	Samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Edvard Johansson	Åbo Akademi	Samaa mieltä	5		Profiili ja vastaukset
Esa Jokivuolle	Suomen Pankki	Vahvasti samaa mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Juha Junttila	Jyvaskylan yliopisto	Samaa mieltä	9		Profiili ja vastaukset
John M. Juselius	Suomen Pankki	Samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Markus Jäntti	Tukholman yliopisto	Samaa mieltä	7	Uskon eurojäsenyyden vähentäneen suomalaisten taloudenpitäjien kohtaamaa volatiliteettia ja alentaneen riskipreemioita. Euron viime vuosien ongelmat olisivat uskoakseni heijastuneet myös Suomeen.	Profiili ja vastaukset
Panu Kalmi	Vaasan yliopisto	Epävarma			Profiili ja vastaukset
Seppo Kari	VATT	Samaa mieltä	6		Profiili ja vastaukset
Karlo Kauko	Suomen Pankki	Ei mielipidettä			Profiili ja vastaukset
Jaakko Kiander		Samaa mieltä	8	Hyödyt ovat suuremmat kuin haitat ja finanssipolitiikan teho on parantunut	Profiili ja vastaukset
Juha Kilponen	Suomen Pankki	Vahvasti samaa mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Jarmo Kontulainen		Vahvasti samaa mieltä	10		Profiili ja vastaukset
Iikka Korhonen	Suomen Pankki	Vahvasti samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Pekka J. Korhonen		Vahvasti samaa mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Mika Kortelainen	Turun yliopisto	Samaa mieltä	6		Profiili ja vastaukset
Kaisa Kotakorpi	Tampereen yliopisto; VATT	Epävarma		Euro-alue ei todennäköisesti ole optimaalinen valuutta-alue, mutta siitä on vaikea saada varmuutta mitä olisi tapahtunut jos Suomi olisi jäänyt ulkopuolelle. Sopivaa verrokkia on vaikea löytää. Esim. Ruotsin ja Suomen erilaiselle talouskehitykselle on muitakin syitä kuin rahaliiton jäsenyys.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Markku Kotilainen	Elinkeinoelämän tutkimuslaitos - Etla	Samaa mieltä	5	Nettohyöty ei kuitenkaan ole ollut kovin suuri viimeaikaisen taantuman vuoksi. Kelluvalla kurssilla kilpailukykyä olisi saatu nopeammin parannettua. Koska kilpailukykysopimus näyttää toimivan, uskon asteittain päästävän selvemmin plussan puolelle. Kaikki riippuu tietysti tulevasta rakenteiden joustavuudesta ja siitä, säilyykö konsensus.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Klaus Kultti	helsingin yliopisto	Vahvasti samaa mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Timo Kuosmanen	Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto	Eri mieltä	6		Profiili ja vastaukset
Tomi Kyyrä	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Samaa mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Marita Laukkanen	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Ei mielipidettä	8		Profiili ja vastaukset
Jani Luoto	Helsingin yliopisto	Ei mielipidettä	5		Profiili ja vastaukset
Mika Mailiranta	Työn ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopisto	Samaa mieltä	2	Ajattelen tässä myös muita kuin BKT:llä mitattavia asioita.	Profiili ja vastaukset
Topi Miettinen	Svenska Handelshögskolan	Eri mieltä	2	Vaikuttaa siltä, että markan ulkoiseen arvoon vaikuttamalla kilpailukykyä olisi voitu säädellä kivuttomammin ja tehokkaammin. Tämän keinon jäättäminen työkalupakin ulkopuolelle oli kenties perusteltua muista kuin taloudellisista syistä. Toki rahapolitiikan ulkoistaminen leveämmille harteille on vähentänyt uskottavuuspaineita. Noilla leveämmillä harteilla on jatkeenaan kuitenkin myös paksummat sormet, jotka eivät kykene rahapolitiikkan hienomotoriseen säätelyyn pikkuriikkisen kansantalouden erityistarpeisiin, joita on ilmaantunut roppakaupalla.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Hennamari Mikkola	Kansaneläkelaitos	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Niku Määttänen	Helsingin yliopisto ja Helsinki GSE	Epävarma	6	Euro on laskenut kansalaisten ja yritysten rahoitus- ja transaktiokustannuksia. Toisaalta finanssikriisin jälkeen euro hidasti vientiteollisuuden ongelmien korjaantumista. Lisäksi euro on saattanut jarruttaa koko EU:n kehitystä. Hyötyjen ja haittojen yhteenlaskeminen on hankalaa, koska emme tarkkaan tiedä miltä maailma olisi näyttänyt ilman euroa.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Katariina Nilsson Hakkala	Aalto yliopisto/ ETLA	Vahvasti samaa mieltä	10		Profiili ja vastaukset
Elias Oikarinen	Oulun yliopisto	Samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Tapio Palokangas	Helsingin yliopisto	Epävarma		Eurosta oli alkuaikana (< 2008) Suomelle suuresti hyötyä, koska se vakautti talouden poistamalla inflaation ja taipumuksen devalvaatiosykleihin. Tämän jälkeen on rikottu Maastrichtin sopimusta ottamalla käyttöön “yhteisvastuu“ veloista, mikä tuo euro-alueelle moraalikato-ongelman.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Tuomas Pekkarinen	VATT	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Hannu Piekkola	Vaasan yliopisto	Samaa mieltä	7	Pitkän aikavälin ratkaisu joka tuo luottamusta Suomen talouteen, vrt. esim. Nordean muutto Suomeen.	Profiili ja vastaukset
Jukka Pirttilä	Helsingin yliopisto	Eri mieltä	4	Sopeutuminen asymmetrisiin kriiseihin on vaikeampaa eurossa.	Profiili ja vastaukset
Matti Pohjola	Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu	Epävarma	8	Vastaus riippuu siitä mikä olisi ollut eurolle vaihtoehto (esimerkiksi kelluva valuutta ja inflaatiotavoite vai jokin muu), jota ei kysymyksessä ole määritelty.	Profiili ja vastaukset
Petri Rouvinen	ETLA, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos	Samaa mieltä	6	Yksi keskeisistä ideoista euroon mennessä oli, että ulkoisen pakkopaidan ja ajoittaisista devalvaatioista luopuminen pakoittaisi sisäiseen joustavuuteen. Sittemmin kävi ilmeiseksi, että pakkopaita kyllä sitoo mutta sisäistä joustavuutta ei löydy ainakaan riittävästi. Tästä näkökulmasta Suomi olisi ehkä ollut paremmassa asemassa ilman euroa (sivuutan tässä koko euron kaatumiseen liittyvän uhan). Toisaalta uskon, että euro on tuonut vakautta sekä jatkuvaa hyötyä niin yrityksille kuin kuluttajille paremman hintojen vertailtavuuden, lisääntyneen tuontitarjonnan/-kilpailun sekä valuutanvaihto ja -suojauskustannusten laskun kautta. Yleisen keskustelun kannalta ongelmana on, että nämä hyödyt syntyvät kovin pieninä puroina, hajautetusti ja pitkän ajan kuluessa, jolloin nämä edut tulevat aliarvostetuksi.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Olli-Pekka Ruuskanen	Pellervon taloustutkimus, Vaasan yliopisto	Samaa mieltä	6		Profiili ja vastaukset
Hannu Salonen	Turun yliopisto	Vahvasti samaa mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Rune Stenbacka	Svenska handelshögskolan	Samaa mieltä	5	Vastaus laadittu oletuksella että muut kuin pelkästään talousvaikutukset otetaan huomioon.	Profiili ja vastaukset
Juha Tervala	Helsingin yliopisto	Vahvasti eri mieltä	9	On perinteinen näkemys, että kelluva valuuttakurssi on optimaalista rahapolitiikkaa. On normaalia, että maiden suhteellisten hinta- ja palkkatasojen täytyy ajoittain sopeutua. Sisäiset hintatasot ovat erittäin jäykkiä ja tästä syystä oma valuutta, joka mahdollistaa maiden välisten hintatasojen muutokset joustavasti valuuttakurssimuutosten avulla, on hyvä asia. Myös Pohjoismaiden talouksien käyttäytymiset globaalin talouskriisin aikana ja sen jälkeen tukevat näkemystä (katso esim.: http://voxeu.org/article/great-recession-case-flexible-exchange-rates-alive-and-well).Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Marko Terviö	Aalto-yliopisto	Eri mieltä	3		Profiili ja vastaukset
Roope Uusitalo	Helsingin yliopisto	Samaa mieltä	3		Profiili ja vastaukset
Jari Vainiomäki	Tampereen yliopisto	Eri mieltä	8	Omalla valuutalla Suomen kehitys olisi todennäköisesti muistuttanut enemmän Ruotsin kehitystä. EU alue ei ole vielä(kään) optimaalinen valuutta-alue.	Profiili ja vastaukset
Hannu Vartiainen	Helsingin yliopisto	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Vesa Vihriälä	Helsingin yliopisto	Eri mieltä	9	EMU-jäsenyyden taloudelliset edut liittyvät kaupankaynnin edellytysten paranemiseen (mikrotaloudelliset tehokkuusedut) ja makrotaloudellisen vakauden lisääntymiseen. Haitat puolestaan liittyvät itsenäisen korkopolitiikan ja valuuttakurssijouston katoamiseen. Vertailu Ruotsiin osoittaa, etteivät Suomen EMU-jäsenyydestä saamat kaupankäyntiedut ole merkittäviä eikä myöskään makrotaloudellinen vakaus ole eurojäsenyyden takia parantunut. Potentiaalisten haittojen osalta itsenäisen korkopolitiikan menetys ei ole merkittävä seikka, koska EKP:n rahapolitiikka on sopinut Suomelle hyvin ja välittynyt yksityiseen sektoriin. Sen sijaan valuuttakurssijouston puute on hidastanut kustannuskilpailykyvyn sopeutumista, kun työmarkkinoiden joustavuus ei ole riittävää. Suomen hidas toipuminen ei kuitenkaan johdu yksin kustannuskilpailukykyongelmasta. Lisäksi eurojäsenyyteen liittyy poliittisia hyötyjä ja eroamiseen erilaisia kustannuksia. Siten johtopäätös ei ole, että Suomen pitäisi erota eurosta.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Jouko Vilmunen	Turun yliopisto/kauppakorkeakoulu	Samaa mieltä	9	Suomen rahoitusmarkkinat eivät ole olleet euroa edeltäneen historiansa aikana näin vakaat. Talousongelmat eivät johdu eurosta. Kiinteän kurssin aikana ennen euroa meillä oli samansuuntaisia ongelmia jatkuvasti. Devalvointi ja sen mahdollisuus tappoi kannusteet korjata talouden vinoutumia. Joustava kurssikaan ei takaa ongelmattomia hyötyjä.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Sami Vähämaa	Vaasan yliopisto	Vahvasti samaa mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Juuso Välimäki	Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu	Samaa mieltä	6		Profiili ja vastaukset
Eva Österbacka	Åbo Akademi	Epävarma	6		Profiili ja vastaukset