Suomalaiset ekonomistit ovat erimielisiä siitä, miten tämän vuoden budjetin finanssipoliittinen linja istuu suhdannetilanteeseen. Kriittisesti suhtautuvista osa toivoisi kireämpää finanssipolitiikkaa.
Kysymys: Valtion vuoden 2018 budjetin finanssipoliittinen linja on suhdannetilanne huomioon ottaen sopiva.
Vastaaja | Yliopisto/tutkimuslaitos | Vastaus | Varmuus | Kommentti | Profiili ja vastaukset | ||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Tom Berglund | Hanken | Samaa mieltä | 6 | Profiili ja vastaukset | |||||
Petri Böckerman | Jyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABORE | Epävarma | 5 | Profiili ja vastaukset | |||||
Essi Eerola | VATT | Epävarma | 5 | Profiili ja vastaukset | |||||
Bengt Holmström | MIT | Samaa mieltä | 6 | Profiili ja vastaukset | |||||
Seppo Honkapohja | Aalto Yliopiston KKK | Samaa mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | |||||
Anni Huhtala | VATT | Ei mielipidettä | 10 | On helppo asettaa oppikirjatavoite ja pyrkiä myötäsyklisen fipon välttämiseen. Historia osoittaa, että temppu on vaikea tehdä käytännössä ja ajoitus vaatii tuuriakin. Ehkä nytkin, kun kasvukäännettä ja -vauhtia ei juuri kukaan osannut ennakoida, kannattaisi muistuttaa asiasta valaisevilla mittareilla, vaikkapa 2000-luvun rakenteellisen jäämän kehityksestä suhteessa BKT:hen.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Ari Hyytinen | Hanken | Eri mieltä | 6 | Profiili ja vastaukset | |||||
Edvard Johansson | Åbo Akademi | Epävarma | 5 | Profiili ja vastaukset | |||||
John M. Juselius | Suomen Pankki | Eri mieltä | The program could be more ambitious when it comes to balancing the budget. | Profiili ja vastaukset | |||||
Markus Jäntti | Tukholman yliopisto | Eri mieltä
| 8 | Todennäköisesti lievästi kiristävä tai neutraali budjetti olisi hyvä eikä siitä ehkä kovin kaukana olla. Sikäli kuin budjettikuria ei noudateta, kaikki liikenevät resurssin tulisi suunnata työllisyyden nostamiseen. Tässä suhteessa on mahdollista, että tuloveron alentaminen ja alennuksen osittainen rahoittaminen arvonlisäverolla vaikeuttaa ainakin palvelualjojen työllisyyden kohenemista.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Panu Kalmi | Vaasan yliopisto | Ei mielipidettä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Seppo Kari | VATT | Epävarma | 10 | Profiili ja vastaukset | |||||
Karlo Kauko | Suomen Pankki | Eri mieltä | 3 | Jos nousu on kestävällä pohjalla, voisi olla kiristävämpikin linja pitkän aikavälin näkymien takia. | Profiili ja vastaukset | ||||
Jaakko Kiander | Samaa mieltä | 7 | Finanssipolitiikan linja on suhteellisen keveä, mutta sitä voi perustella työllisyystavoitteella | Profiili ja vastaukset | |||||
Juha Kilponen | Suomen Pankki | Eri mieltä | 6 | Profiili ja vastaukset | |||||
Jarmo Kontulainen | Eri mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Iikka Korhonen | Suomen Pankki | Eri mieltä | 6 | Kasvu on nopeaa, ja tuotantokuilu umpeutuu ensi vuoden aikana. Budjetin pitäisi olla ylijäämäinen! | Profiili ja vastaukset | ||||
Mika Kortelainen | Turun yliopisto | Eri mieltä | 6 | Profiili ja vastaukset | |||||
Tuomas Kosonen | Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Eri mieltä | 7 | Julkisen talouden alijäämä ei supistu, vaikka talous kasvaa. Talouskasvun oloissa olisi syytä harkita alijäämän paikkaamista, jotta suhdanteiden kääntyessä heikompaan olisi varaa olla leikkaamatta palveluista. Hallituksen linjaa, että mitään veroja ei voi tarkistaa edes hiukan ylöspäin olisi syytä harkita tässä valossa uudelleen.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Kaisa Kotakorpi | Tampereen yliopisto; VATT | Vahvasti eri mieltä | 9 | Laskusuhdanteen aikana finanssipolitiikassa jouduttiin tasapainoilemaan budjetin tasapainottamisen (kestävyysvaje) ja heikkoon suhdannetilanteeseen liittyvän elvytystarpeen välillä. Nyt talous on kääntynyt kasvuun, tätä dilemmaa ei enää pitäisi olla, ja argumentti budjetin tasapainottamisen puolesta on aiempaa vahvempi. Nyt hallitus kuitenkin purkaa aiempia sopeutuspäätöksiä ja finanssipolitiikan linja on kääntynyt elvyttäväksi. Toivoisin suomalaisilta päättäjiltä fiksumpaa ja kaukonäköisempää politiikkaa.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Markku Kotilainen | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos - Etla | Samaa mieltä | 6 | Linja on suunnilleen sopiva, koska talouden ylikuumenemisen uhkaa ei ole. Siis suhdannepoliittista ongelmaa ei synny. Linja olisi voinut olla julkisen talouden tasapainottamisen kannalta kiristävämpi, mutta talouspolitiikka on palapeliä, jossa monet seikat täytyy saada sopimaan yhteen. Julkisen talouden rakenteita täytyy sopeuttaa myös vuoden 2018 jälkeen. Olisin voinut vastata “hieman eri mieltä“, jos selainen vaihtoehto olisi ollu olemassa.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Klaus Kultti | helsingin yliopisto | Ei mielipidettä | 10 | Profiili ja vastaukset | |||||
Timo Kuosmanen | Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto | Samaa mieltä | 6 | Profiili ja vastaukset | |||||
Tomi Kyyrä | Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Ei mielipidettä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Jani Luoto | Helsingin yliopisto | Ei mielipidettä
| 9 | Profiili ja vastaukset | |||||
Mika Mailiranta | Työn ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopisto | Samaa mieltä | 3 | Sen ei pitäisi olla ainakaan yhtään elvyttävämpi. | Profiili ja vastaukset | ||||
Hennamari Mikkola | Kansaneläkelaitos | Samaa mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | |||||
Niku Määttänen | Helsingin yliopisto ja Helsinki GSE | Eri mieltä | 5 | Suhdannetilanteen ja julkisen talouden pitkän aikavälin näkyminen perusteella ainakin hieman hallituksen linjaa kiristävämpi politiikka alkaisi olla jo perusteltua. Se kuinka paljon finanssipolitiikkaa tulisi kiristää riippuu osin siitä, kuinka suureksi julkisen talouden kestävyysvaje arvioidaan ja missä määrin se ajatellaan hoidettavan esimerkiksi työntarjontaa lisäävillä rakenneuudistuksilla.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Katariina Nilsson Hakkala | Aalto yliopisto/ ETLA | Epävarma
| 6 | Profiili ja vastaukset | |||||
Elias Oikarinen | Oulun yliopisto | Samaa mieltä | 6 | Profiili ja vastaukset | |||||
Tapio Palokangas | Helsingin yliopisto | Eri mieltä | 8 | Velkaantumisen jatkuminen kaventaa talouspoltiikan liikkumavaraa tulevaisuudessa. | Profiili ja vastaukset | ||||
Hannu Piekkola | Vaasan yliopisto | Epävarma | 7 | SOTE uudistuksen toteutuessa valtio on budjetoimassa siihen merkittäväästi tilapäisiksi suunniteltuja resursseja vuonna 2019. Täten vuoden 2018 budjetti pitäisi olla ehkä enemmän kiristävä, kun SOTE uudistus ei tuo säästöjä lyhyellä aikavälillä vaan lisää niitä, mikä oli hyvin ennakoitavissakin.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Matti Pohjola | Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu | Eri mieltä | 7 | Nykyisessä suhdannetilanteessa finanssipolitiikka voisi olla kokonaiskysynnän kasvua enemmän kiristävää, jotta julkisen talouden rakenteellista alijäämää saataisiin supistettua. Valittua linjaa voi tosin puolustaa sillä, ettei kokonaiskysynnän elpymisen nopeutta osattu vielä vuosi sitten ennustaa.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Petri Rouvinen | ETLA, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos | Eri mieltä | 7 | Parhaillaan ollaan oletettavasti jotain vuosia kestävässä noususuhdanteessa. Tässä tilanteessa olisi toivottavaa, ettei julkinen sektori lisävelkaantuisi aivan nykyistä tahtia. | Profiili ja vastaukset | ||||
Olli-Pekka Ruuskanen | Pellervon taloustutkimus, Vaasan yliopisto | Samaa mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Hannu Salonen | Turun yliopisto | Ei mielipidettä | 8 | Profiili ja vastaukset | |||||
Rune Stenbacka | Svenska handelshögskolan | Samaa mieltä | 4 | Profiili ja vastaukset | |||||
Juha Tervala | Helsingin yliopisto | Eri mieltä | 7 | Suomen julkisessa taloudessa on huomattava kestävyysvaje. Parantuneen taloustilanteen takia finanssipolitiikka pitäisi muuttaa supistavaksi eli hallituksen pitäisi pienentää julkisen talouden rakenteellista alijäämää, joka kertoo arvion budjetin alijäämän, kun tuotantokuilu on nolla. Seuraavien hallitusten yksi tarkemmista tehtävistä on palauttaa julkisen talouden tulojen ja menojen suhde kestävälle uralle.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Marko Terviö | Aalto-yliopisto | Eri mieltä | 7 | Joskus vielä tulee se seuraava taantuma, ja nyt syödään kykyä reagoida siihen. Vaalikausia pidempi näkökulma on finanssipolitiikassa harvinainen saavutus, eikä sitä ihmettä taaskaan nähty. | Profiili ja vastaukset | ||||
Roope Uusitalo | Helsingin yliopisto | Eri mieltä | 9 | Finanssipolitiikka on vuonna 2018 useimpien mittareiden mukaan elvyttävää, vaikka talouskasvu on nopeaa ja “output gap“ useimpien arvioiden mukaan jo sulkeutunut tai sulkeutuu viimeistään 2018. | Profiili ja vastaukset | ||||
Hannu Vartiainen | Helsingin yliopisto | Eri mieltä
| Profiili ja vastaukset | ||||||
Vesa Vihriälä | Helsingin yliopisto | Eri mieltä | 4 | Tuotannon kasvuvauhti ylittää selvästi talouden tuotantopotentiaalin kasvun, ts. ns. tuotantokuilu supistuu viennin, investointien ja edelleen myös yksityisen kulutuksen vetämänä. Samalla palkkojen nousuvauhti on alkanut kiihtyä. Edellisestä seuraa, ettei kokonaiskysyntä tarvitse tukea elvyttävästä finanssipolitiikasta vaan suhdannetilanne puoltaisi pikemminkin alijäämän supistamista ja velka-bkt-suhteen saattamista selvästi alenevalle uralle, ts. kiristävää finanssipolitiikkaa. Toisaalta taloudessa on yhän vapaita voimavaroja, joten kysynnän nopea kasvu ei ole iso ongelma, jos avautuviin työpaikkoihin ohjautuu työvoimaa. Tämä huomioon ottaen nykyistä fipo-linjaa ei voi pitää kovin huonona. Viime kuukausien aikana tullut uusi tieto suhdannekehityksestä vahvistaa kuitenkin käsitystä, että finanssipolitiikan kiristäminen olisi nyt järkevää.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Jouko Vilmunen | Turun yliopisto/kauppakorkeakoulu | Eri mieltä
| 8 | Liian löysä. | Profiili ja vastaukset | ||||
Juuso Välimäki | Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu | Samaa mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | |||||
Eva Österbacka | Åbo Akademi | Samaa mieltä | 5 | Profiili ja vastaukset |