Taloustieteilijöiden enemmistö kytkisi työttömyyspäivärahan aktiivisuuteen

Ekonomistien enemmistö katsoo, että uhka työttömyyspäivärahan pienenemisestä kannustaa työtöntä hakeutumaan lyhytaikaisiin töihin tai koulutukseen.

Kysymys: Työttömien kannustaminen lyhyidenkin työjaksojen tekemiseen tai työvoimakoulutukseen työttömyyspäivärahan pienentämisen uhalla on järkevää työllisyyspolitiikkaa.

Vastaaja	Yliopisto/tutkimuslaitos	Vastaus	Varmuus	Kommentti	Profiili ja vastaukset
Jyrki Ali-Yrkkö	ETLA	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Tom Berglund	Hanken	Vahvasti samaa mieltä	10	Järkevää maksaa suurempi tuki niille jotka aktiivisesti pyrkivät parantamaan mahdollisuuksiaan löytää sopiva työpaikka, kuin niille jotka eivät. Vaikea nähdä, että saman tuen maksaminen olisi jossain mielessä oikeudenmukaisempaa.	Profiili ja vastaukset
Petri Böckerman	Jyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABORE	Samaa mieltä Aiemmat vastaukset Epävarma 2018-02-05	7		Profiili ja vastaukset
Essi Eerola	VATT	Epävarma		Saattaa nostaa työllisyysastetta, mutta aiheuttaa varmasti myös kustannuksia. Se, onko lopulta järkevää, riippunee toteutuksen yksityiskohdista.	Profiili ja vastaukset
Bengt Holmström	MIT	Samaa mieltä	7	Tanskalainen malli on toiminut hyvin, mutta kesti aikansa ennenkuin tahan pisteeseen paastiin. On loydettava looginen kokonaisuus joka toimii kontekstissa. Tama vaatii avointa mielta esiintyvien epakohtien suhteen, ja sikali kun ne ovat merkittavia kokonaitarkastelussa korjauksia tarvitaan. Tama koskee uusien kannustinjarjestelmien kayttoonottoa yleisesti.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Seppo Honkapohja	Aalto Yliopiston KKK	Samaa mieltä	3	Riippuu yksityiskohdista, joten ei voi vastata kunnolla	Profiili ja vastaukset
Anni Huhtala	VATT	Ei mielipidettä	10	Kerrankin asia, josta on paljon tutkimustietoa, jopa suomalaisella aineistolla, ja voi muodostaa mielipiteensä ihan tutkimustiedon avulla. Esim. Kyyrä, Pesola ja Rissanen raportti löytyy täältä: http://vatt.fi/unemployment-insurance-in-finland-a-review-of-recent-changes-and-empirical-evidence-on-behavioral-responses	Profiili ja vastaukset
Ari Hyytinen	Hanken	Samaa mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Edvard Johansson	Åbo Akademi	Samaa mieltä	5		Profiili ja vastaukset
Esa Jokivuolle	Suomen Pankki	Ei mielipidettä			Profiili ja vastaukset
John M. Juselius	Suomen Pankki	Samaa mieltä	5	Long spells of unemployment can deplete human capital. As long as there are no big impediments (eg distance to the workplace), short employment opportunities should also be incentivized.	Profiili ja vastaukset
Markus Jäntti	Tukholman yliopisto	Eri mieltä	8	Työttömyysvakuutuksen tehtävä on suojata työttömyyden tuomalta tuloriskiltä ja myös suoda mahdollisuus etsi sopivaa työpaikkaa, jotta työpaikka sopii työntekijälle (jotta “match“ [engl.] olisi hyvä); tätä tukee viimeisin tutkimuskin. Työllistyminen ansiosidonnaiselta yleensä peruspäivärahalta todennäköisempää, joten eri muotojen kohtelu samalla tavalla ei järkevää. Sinänsä aktiiviset työvoimatoimet yleisesti ottaen kannatettavia, mutta nyt käsillä olevat muutokset tuskin hyvin perusteltuja.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Panu Kalmi	Vaasan yliopisto	Samaa mieltä		Järkevyys riippuu reunaehdoista, mutta työttömyysturvan on hyvä edellyttää tiettyä vastikkeellisuutta.	Profiili ja vastaukset
Seppo Kari	VATT	Samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Karlo Kauko	Suomen Pankki	Samaa mieltä	4	Aidosti hyödyllistä työvoimakoulutusta pitäisi olla tarjolla, jotta siihen osallistumista voisi vaatia. Monenlaiset tavat pitää jalkaa työmarkkinoiden oven välissä pitäisi hyväksyä.	Profiili ja vastaukset
Jaakko Kiander		Samaa mieltä	6	Kannustamisen tavat ja työvoimapolitiikan resurssit liittyvät toki tähän mutta ovat eri kysymys	Profiili ja vastaukset
Juha Kilponen	Suomen Pankki	Samaa mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Jarmo Kontulainen		Samaa mieltä	10		Profiili ja vastaukset
Iikka Korhonen	Suomen Pankki	Samaa mieltä	4		Profiili ja vastaukset
Pekka J. Korhonen		Eri mieltä	9	Työttömien kannustaminen sinällään on oikea toimenpide, mutta sen toteuttaminen työttömyyspäivärahaa pienentämällä ei ole. Sen toteuttamista olisi hyvä miettiä kannustuksen näkökulmasta, eli aktiivisuudesta saisi lisää sen sijaan, että passiivisuudesta rangaistaan. Ihminen vertaa muutosta nykytilanteeseen, eli aktiivisuus toisi parannuksen, kun taas passiivisuus säilyttäisi nykytilanteen. Vaikka lopputulema olisi sama, niin mentaalisesti ei.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Mika Kortelainen	Turun yliopisto	Epävarma	7	Työttömien kannustaminen joko lyhyiden työjaksojen tai työvoimakoulutuksen osallistumisen kautta voi olla perusteltua, mikäli näiden ehtojen täyttymisen edellytykset eivät riipu siitä missä työtön asuu. Vaikka alueiden välillä voi olla suuria eroja työpaikkojen määrässä ja siten työpaikan tai lyhyen työsuhteen löytymisen todennäköisyydessä, alueelliset erot työvoimakoulutukseen pääsyssä ovat todennäköisesti varsin vähäisiä. Työttömien etuuksien leikkaus ei ole kuitenkaan perusteltua, mikäli alueelliset erot työvoimakoulutukseen pääsyssä osoittautuvatkin merkittäviksi.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Kaisa Kotakorpi	Tampereen yliopisto; VATT	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Markku Kotilainen	Elinkeinoelämän tutkimuslaitos - Etla	Samaa mieltä	5	Edellytyksenä on, että työttömillä on aito mahdollisuus päästä lyhytaikaisiin töihin tai koulutukseen.	Profiili ja vastaukset
Klaus Kultti	helsingin yliopisto	Vahvasti samaa mieltä	10		Profiili ja vastaukset
Timo Kuosmanen	Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto	Samaa mieltä	5		Profiili ja vastaukset
Tomi Kyyrä	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Samaa mieltä	6	Työttömien kannustaminen/patistelu pätkätöihin ja työvoimapoliittiseen koulutukseen on yleisesti ottaen järkevää. Tutkimusten mukaan pienimuotoinen työskentely voi auttaa työllistymään pidempiaikaisesti myöhemmin. Koulutus voi parantaa työmarkkinavalmiuksia. Lisäksi sillä saattaa olla uhkavaikutus, jos osallistumisesta kieltäytyminen johtaa matalampaan päivärahaan. Vaikea sanoa, toimiiko palkitseminen vai rankaiseminen paremmin. On syytä muistaa, että molemmat keinot ovat Suomessa olleet käytössä jo ennen aktiivimallia. Alle 2 viikon kokoaikatöiden ja osa-aikatyön tekeminen on erittäin kannattavaa työttömyysturvan suojaosan ja sovitellun päivärahan vuoksi. Työttömyysetuus voidaan myös maksaa korotettuna koulutuksen ajalta ja etuuden voi menettää, jos kieltäytyy työllistymissuunnitelmassa sovitusta toimenpiteestä.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Jani Luoto	Helsingin yliopisto	Samaa mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2018-11-05			Profiili ja vastaukset
Mika Mailiranta	Työn ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopisto	Samaa mieltä	2	On sekä ihmisille että kansantaloudelle hyödyllistä että työttömyysjaksot pysyvät kohtuullisen lyhyinä ja työttömyys alhaisena. Tähän ei päästä pelkillä porkkanoilla koska rahat eivät siihen riitä. Siksi tarvitaan myös työttömien patistelua.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Topi Miettinen	Svenska Handelshögskolan	Samaa mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2018-03-22	6		Profiili ja vastaukset
Hennamari Mikkola	Kansaneläkelaitos	Epävarma	7	Josko kuitenkin kehitettäisiin positiivisia kannusteita	Profiili ja vastaukset
Niku Määttänen	Helsingin yliopisto ja Helsinki GSE	Samaa mieltä	5	Jollakin tavalla on huolehdittava siitä, että työttömyysturvan vastineeksi työttömät aktiivisesti etsivät töitä ja ovat valmiita parantamaan työllistymismahdollisuuksiaan esimerkiksi juuri osallistumalla työvoimakoulutukseen. Suhteellisen tiukat ehdot (täyden) työttömyysturvan saamiselle mahdollistavat korkeamman työttömyysturvan tason. Se, miten nämä ehdot kannattaa täsmälleen asettaa, on toinen asia.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Katariina Nilsson Hakkala	Aalto yliopisto/ ETLA	Vahvasti samaa mieltä	9		Profiili ja vastaukset
Elias Oikarinen	Oulun yliopisto	Samaa mieltä Aiemmat vastaukset Epävarma 2018-02-05	4		Profiili ja vastaukset
Tapio Palokangas	Helsingin yliopisto	Eri mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2019-05-07		Suurimpana syynä nihkeyteen vastaanottaa lyhytaikaisia työsuhteita on työttömyyskorvausten maksamiseen liittyvä byrokratia: pienikin oma aktiivisuus johtaa helposti paperisotaan ja viivästyksiin korvausten maksamisessa, mikä on maksuvalmiusrajoitteiselle vaikea paikka. Korvaukset ja satunnaistulot pitäisi sovittaa yhteen niin, että työn vastaanottaminen olisi maksuvalmuisrajoitteisellekin aina kannattavaa ja joustavaa ilman mitään ylimääräistä byrokratiaa. Esimerkki: työttömälle voitaisiin annetaan työpäiväkirja, johon hän merkitsee lyhytaikaiset työsuhteensa tunneittain ja työttömälle maksetaan säännöllinen korvaus niiltä tunneilta, joilta hän ei saa palkkaa.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Tuomas Pekkarinen	VATT	Ei mielipidettä	10	Miten määritellään “järkevä“ työllisyyspolitiikka? Viitataanko tässä työllisyys-, kasvuä, vai hyvinvointivaikutuksiin? Ei näin epämääräiseen kysymykseen voi vastata tutkitun tiedon perusteella.	Profiili ja vastaukset
Hannu Piekkola	Vaasan yliopisto	Samaa mieltä	8	Ansiosidonnaisen työttömyystuen kannustimien parantaminen olisi vielä solidaarisempaa koska työmarkkinatuella elävien toimeentulo on jo valmiiksi tiukassa.	Profiili ja vastaukset
Jukka Pirttilä	Helsingin yliopisto	Epävarma		Kannatan vastikkeellista työttömyysturvaa. Vastikkeellisuus on keino pitää korvaustaso hyvänä ilman liian suuria tehokkuustappioita. Nykyisessä toteutustavassa on kuitenkin ongelmia, esim. jos olisi halukas osallistumaan aktivointiin, mutta jos paikkoja ei ole tarjolla.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Matti Pohjola	Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu	Vahvasti samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Petri Rouvinen	ETLA, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos	Samaa mieltä	8	Enemmistö työttömistä tekee ilman erityisiä porkkanoita tai keppejä joka tapauksessa kaikkensa työllistyäkseen mahdollisimman pian. Osan työllistymistodennäköisyys kuitenkin nousee lisäkannustimien myötä.	Profiili ja vastaukset
Olli-Pekka Ruuskanen	Pellervon taloustutkimus, Vaasan yliopisto	Samaa mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2018-03-05	7		Profiili ja vastaukset
Hannu Salonen	Turun yliopisto	Vahvasti eri mieltä	7	Riippuu tietysti miten lyhyistä jaksoista on kyse. Oletan että puhuttiin 18h pätkistä.	Profiili ja vastaukset
Rune Stenbacka	Svenska handelshögskolan	Samaa mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2018-02-05	3		Profiili ja vastaukset
Juha Tervala	Helsingin yliopisto	Samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Marko Terviö	Aalto-yliopisto	Samaa mieltä	7	On vahva näyttö siitä, että työttömyyden kestot reagoivat henkilökohtaisiin kannustimiin. Tämän tosiasian huomioiminen politiikassa ei saisi olla tabu eikä kenenkään “syyllistämistä.“ Viimeistään seuraava hallitus joutuu varmasti päivittämään näitä toimenpiteitä, mutta tabusta olisi tärkeää päästä yli.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Roope Uusitalo	Helsingin yliopisto	Epävarma	7	Kokemuksia aktivointimallia vastaavista järjestelmistä ei vielä juuri ole. Työttömillä on sanktioiden uhalla ollut aikasemminkin velvollisuus ottaa vastaan työtä ja osallistua koulutukseen, mutta näitä sanktioita koskevia tuloksia ei suoraan voine sellaisenaan yleistää aktivointimallin arviointiin.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Jari Vainiomäki	Tampereen yliopisto	Epävarma	6	Vastattava epävarma, koska kysymyksessä yhdistetään kaksi väitettä joihin on perusteltua suhtautua eri tavoin. Päivärahan ehdollistaminen (järkevään) työvoimakoulutukseen osallistumiselle on perusteltua, mutta lyhyiden työjaksojen tekemiselle ei välttämättä.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Hannu Vartiainen	Helsingin yliopisto	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Vesa Vihriälä	Helsingin yliopisto	Vahvasti samaa mieltä	9	1) Jos työvoiman kysyntä kasvaa vahvasti, kuten nyt tapahtuu, on tärkeää saada työtilaisuuksille tekijät yhtäältä sen vuoksi, että näin potentiaalinen tuotannon kasvu voi realisoitua ja toisaalta siksi, että hyvän kysynnän oloissa myös sellainen työvoima voi työllistyä joka huonommissa oloissa voisi jäädä kokonaan työttömäksi. 2) Työttömyysturvan tilapäisenkin leikkauksen voi olettaa vaikuttavan myönteisti työttömien työllistymiseen mm. työttömyyseläkeputken siirtämisestä saatujen kokemusten valossa. 3) Vaadittu aktiivisuus ei ole vaativa esim. Tanskaan verrattuna, eikä tilapäisen leikkauksen taso ankara 1980-luvulla Suomessa käytössä olleeseen leikkuriin nähden. Kun toisaalta pitkäaikaistyöttömyys on köyhyyden tärkein syy, tällaisen kannustimen tulonjakovaikutukset voivat pidemmän päälle olla tasoittavia. 4) Kannustimen toimivuuden ja reiluuden näkökulmasta on tärkeää, että viranomaisilla on koko maassa riitävät resurssit tarjota palveluita niille, jotka eivät löydä edes pätkätöitä.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Jouko Vilmunen	Turun yliopisto/kauppakorkeakoulu	Epävarma Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2018-11-05	7		Profiili ja vastaukset
Sami Vähämaa	Vaasan yliopisto	Samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Juuso Välimäki	Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu	Epävarma	5		Profiili ja vastaukset
Eva Österbacka	Åbo Akademi	Eri mieltä	7	Jos resursseja työttmien palveluihin ei riitä, yksittäisiä hekilöitä kärsii.	Profiili ja vastaukset