Ekonomistit: oppivelvollisuusikää kannattaa nostaa

Selvä enemmistö ekonomisteista nostaisi oppivelvollisuusiän 18 vuoteen. Kommenteissaan panelistit korostavat koulutuksen riittävän tarjonnan sekä nuorten motivaation huomioimista.

Kysymys: Oppivelvollisuusikä pitäisi nostaa 18 vuoteen.

Vastaaja	Yliopisto/tutkimuslaitos	Vastaus	Varmuus	Kommentti	Profiili ja vastaukset
Jyrki Ali-Yrkkö	ETLA	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Tom Berglund	Hanken	Eri mieltä	8	Sellaisten nuorien kouluttaminen jotka eivät tätä halua on resurssien tuhlaamista.	Profiili ja vastaukset
Petri Böckerman	Jyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABORE	Vahvasti samaa mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Essi Eerola	VATT	Samaa mieltä	6	Ainakin kannattaisi kokeilla. Ja niin, että vaikutuksia voidaan luotettavasti arvioida.	Profiili ja vastaukset
Bengt Holmström	MIT	Samaa mieltä	4	Jos nain tehdaan, valinnanmahdollisuuksia koulutuksen loppupaassa tulisi laajentaa tarkoituksenmukaisella tavalla.	Profiili ja vastaukset
Seppo Honkapohja	Aalto Yliopiston KKK	Eri mieltä	7	Suunta ajatuksessa on ok, mutta paremmin kohdennettu ratkaisu	Profiili ja vastaukset
Ari Hyytinen	Hanken	Samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Edvard Johansson	Åbo Akademi	Samaa mieltä	5		Profiili ja vastaukset
Esa Jokivuolle	Suomen Pankki	Epävarma			Profiili ja vastaukset
John M. Juselius	Suomen Pankki	Eri mieltä	5	Forcing individuals that lack the will to study seems wasteful from a societal point of view.	Profiili ja vastaukset
Markus Jäntti	Tukholman yliopisto	Samaa mieltä	7	Oppivelvollisuusiän nosto pakottaisi sekä suhtautumaan vakavasti toisen asteen opintojen de facto maksullisuuteen; samalla välitettäisiin viesti koulutuksen ja taitojen yhteiskunnallisesta merkittävyydestä. Huolestuttavat, mutta toistaiseksi anekdoottiset tiedot kertovat, että toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa paljon toivomisen varaa. Tämä olisi ehkä siihenkin ratkaisa.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Seppo Kari	VATT	Epävarma			Profiili ja vastaukset
Antti Kauhanen	Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu	Samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Karlo Kauko	Suomen Pankki	Samaa mieltä	7	Työmarkkinoilla ei tulevaisuudessa ole juuri mahdollisuuksia niillä, joilla ei ole mitään peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Pelkkään peruskouluun tyytyminen voi murrosikäisestä tuntua houkuttelevalta, mutta ei kannata.	Profiili ja vastaukset
Jaakko Kiander		Samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Juha Kilponen	Suomen Pankki	Samaa mieltä	6		Profiili ja vastaukset
Jarmo Kontulainen		Eri mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Iikka Korhonen	Suomen Pankki	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Pekka J. Korhonen		Eri mieltä	2	Vaikea kysymys. Riippuu niin monesta seikasta. Toisaalta hyvä koulutus on kansakunnalle tärkeää, mutta toisaalta sen tärkeys riippuu hyvin paljon koulutuksesta. Laskettaisiinko oppisopimuksilla annettava koulutus “oppivelvollisuuden“ täyttämiseksi? Jos laskettaisiin, niin tulisiko tästä työnantajille keino maksaa nuorille alhaista palkkaa.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Mika Kortelainen	Turun yliopisto	Vahvasti samaa mieltä	8	Kansainväliset tutkimukset viittaavat varsin selvästi siihen, että oppivelvollisuusiän nostolla voi olla positiivinen vaikutus työllisyyteen ja tuloihin. Myös Suomen aineistoilla tehdyt tutkimukset ja selvitykset (Virtanen 2016, Seuri, Uusitalo & Virtanen 2018) vaikuttaisivat viittaavan siihen, että vaikutukset toisen asteen suorittamiseen ja myöhemmin työllisyyteen ja tuloihin olisivat positiivisia.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Kaisa Kotakorpi	Tampereen yliopisto; VATT	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Markku Kotilainen	Elinkeinoelämän tutkimuslaitos - Etla	Samaa mieltä	5	Oppivelvollisuusiän nostaminen ei ole ongelmatonta, mutta se tuntuu ainoalta mahdollisuudelta estää peruskoukoulun jälkeistä syrjäytymistä. Oppivelvollisuuden täyttäminen tulisi kuitenkin toteuttaa järkevällä tavalla niin, että myös sellaiset nuoret, joiden teoreettinen oppimiskyky/-halu on vähäistä, saadaan motivoitumaan. Oppivelvollisuuden tulisi silloin kattaa myös työssä oppimisen lisättynä täydentävillä kurssijaksoilla.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Klaus Kultti	helsingin yliopisto	Eri mieltä	10		Profiili ja vastaukset
Timo Kuosmanen	Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto	Eri mieltä	4		Profiili ja vastaukset
Tomi Kyyrä	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Samaa mieltä	7	Nosto voisi vähentää tehokkaasti nuorten syrjäytymistä, mikä on iso kustannus sekä nuorelle itselleen että yhteiskunnalle.	Profiili ja vastaukset
Jani Luoto	Helsingin yliopisto	Vahvasti eri mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2018-11-05			Profiili ja vastaukset
Mika Mailiranta	Työn ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopisto	Vahvasti samaa mieltä	3	Ei kuitenkaan olisi järkevää pakottaa sellaista koulunpenkille joka on täysiaikaisessa vakituisessa työssä.	Profiili ja vastaukset
Topi Miettinen	Svenska Handelshögskolan	Eri mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2018-03-22	7	Jonkilainen tutkintovelvoite vaikuttaa paremmalta ratkaisulta taata se, että heikko-osaisimmat eivät esim. lyhytnäköisyyttään huomaa hankkia pitkällä tähtäimellä automatisoituvassa maailmassa riittävää taitojen ja kykyjen portfoliota. Tutkintokin on toki epätarkka kykyjen mittari. Koko ikäluokan pakottaminen koulun penkille vaikuttaa kuitenkin turhan kalliilta ja paternalistiselta. Lienee tehokkaampiakin tapoja vähentää nuorten syrjäytymistä.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Hennamari Mikkola	Kansaneläkelaitos	Epävarma	8	Jos tällä varmistetaan että jokaisella on koulupaikka peruskoulun jälkeen niin ok, muuten peruskoulun kestoa voisi miettiä, ovatko kaikki loma-ajat ym. tarpeellisia.	Profiili ja vastaukset
Niku Määttänen	Helsingin yliopisto ja Helsinki GSE	Samaa mieltä	5		Profiili ja vastaukset
Katariina Nilsson Hakkala	Aalto yliopisto/ ETLA	Epävarma	6		Profiili ja vastaukset
Elias Oikarinen	Oulun yliopisto	Samaa mieltä	5		Profiili ja vastaukset
Tapio Palokangas	Helsingin yliopisto	Eri mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2019-05-07	7	Onko ammattikoulun tai lukion määrääminen pakolliseksi paras tapa auttaa koulupudokkaita? Eivätkö esim. kymppiluokat ja oppisopimukset olisi kustannustehokkaampia.	Profiili ja vastaukset
Tuomas Pekkarinen	VATT	Samaa mieltä	7	On olemassa vahvoja viitteitä siitä, että tällä olisi suoria positiivisia vaikutuksia niihin, joiden käyttäytymiseen toimenpide vaikuttaisi. Lisäksi on viitteitä positiivisista ulkoisvaikutuksista.	Profiili ja vastaukset
Hannu Piekkola	Vaasan yliopisto	Samaa mieltä	7	Oppivelvollisuusiän nostaminen edellyttää myös uusia panostuksia koulutukseen kun nyt koulutuksessa on säästetty. Tyhjästä on paha nyhjästä.	Profiili ja vastaukset
Jukka Pirttilä	Helsingin yliopisto	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Matti Pohjola	Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu	Vahvasti samaa mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Petri Rouvinen	ETLA, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos	Vahvasti samaa mieltä	10	Nyky-yhteiskunta tarjoaa vähän työllistymismahdollisuuksia peruskoulun varaan jääville henkilöille. Vaikka koulutuksen ei tarvitsekaan olla yksi yhtenäinen putki, kriittisessä iässä olevan nuoren sivuunjäänti saattaa johtaa elinikäiseen syrjäytymiseen, josta koituu suuret henkilökohtaiset ja yhteiskunnalliset tappiot. Oppivelvollisuusiän nosto on nähdäkseni toimiva tapa vähentää tällaisen syrjäytymisen uhkaa.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Olli-Pekka Ruuskanen	Pellervon taloustutkimus, Vaasan yliopisto	Samaa mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2018-03-05	4		Profiili ja vastaukset
Hannu Salonen	Turun yliopisto	Vahvasti eri mieltä	7	Mikä mahtaisi olla syy ikärajan nostoon? Syrjäytymisen estäminen tuskin kelpaa syyksi, jos syrjäytymisvaarassa olevalle tuottaa vaikeuksia selvitä 16 vuoden oppivelvollisuudesta.	Profiili ja vastaukset
Rune Stenbacka	Svenska handelshögskolan	Eri mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2018-02-05	6		Profiili ja vastaukset
Juha Tervala	Helsingin yliopisto	Samaa mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Marko Terviö	Aalto-yliopisto	Samaa mieltä	8	On vahva näyttö siitä, että alle 18-vuotiaana koulut keskeyttävien “näpäyttäminen“ käymään koulut loppuun on kustannustehokas tapa auttaa pudokkaita itseään sekä vähentämään heistä muille pidemmän päälle koituvia kuluja.	Profiili ja vastaukset
Roope Uusitalo	Helsingin yliopisto	Samaa mieltä	8	Ilman perusasteen jälkeistä koulutusta olevin asema työmarkkinoilla on vaikea. Oppivelvollisuuden pidentäminen ei yksinään kaikkia ongelmia ratkaise, mutta olisi viesti siitä että pelkkä peruskoulu ei riitä.	Profiili ja vastaukset
Jari Vainiomäki	Tampereen yliopisto	Vahvasti samaa mieltä	8	Työmarkkinoilla vaaditaan entistä enemmän koulutusta, joka voidaan taata kaikille vain nostamalla oppivelvollisuusikää. Edellyttää luonnollisesti koulutuksen maksuttomuutta.	Profiili ja vastaukset
Hannu Vartiainen	Helsingin yliopisto	Vahvasti samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Vesa Vihriälä	Helsingin yliopisto	Vahvasti samaa mieltä	8	Yksi keskeinen koulutuksen ongelma on, että siohko määrä nuoria (erityisesti poikia) jää toisen asteen koulutust vaille ja tämän myötä heidän todennäköisyytensä jäädä työttömäksi ja syrjäytyä muodostuu paljon suuremmaksi kuin jos jatkaisivat koulutuksessa. Pakollinen koulutukseen osallistuminen olisi todennäköisesti kustannustehokas keino antaa näille ihmisille tarpeellisia valmiuksia. Onnistumisen edelltyys lienee kuitenkin, että pakollinen 2. asteen koulutus sisältää ohjelmia, jotka houkuttelevat juuri niitä, joita “koulunpenkillä istuminen“ ei lähtökohtaisesti kiinnosta.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Jouko Vilmunen	Turun yliopisto/kauppakorkeakoulu	Eri mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2018-11-05	10		Profiili ja vastaukset
Sami Vähämaa	Vaasan yliopisto	Samaa mieltä	6		Profiili ja vastaukset
Juuso Välimäki	Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu	Samaa mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Eva Österbacka	Åbo Akademi	Epävarma	3	En usko että ongelma ratkaistaan pelkästään oppivelvollisuusiän nostamalla. Jos nuori keskeyttää opintojansa, hänen pitäisi saada tukea löytämään oikan opiskelupaikan.	Profiili ja vastaukset