Koulun avaaminen yrityksille ei innosta

Vain viidennes suomalaisista taloustieteilijöistä avaisi perus- ja toisen asteen koulutuksen järjestämisen ja tuotannon voittoa tavoitteleville yrityksille. Yli kolmasosa panelisteista ei osaa tai halua ottaa asiaan kantaa.

Kysymys: Yksityisille voittoa tavoitteleville yrityksille tulisi sallia nykyistä vapaammin perus- ja toisen asteen koulutuksen järjestäminen ja tuotanto.

Vastaaja	Yliopisto/tutkimuslaitos	Vastaus	Varmuus	Kommentti	Profiili ja vastaukset
Jyrki Ali-Yrkkö	ETLA	Eri mieltä			Profiili ja vastaukset
Tom Berglund	Hanken	Vahvasti samaa mieltä	8	Edellyttäen että toiminta on luvanvarainen ja lupia myönnetään ja niiden käyttöä seurataan järkevästi.	Profiili ja vastaukset
Petri Böckerman	Jyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABORE	Eri mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Essi Eerola	VATT	Ei mielipidettä			Profiili ja vastaukset
Bengt Holmström	MIT	Samaa mieltä	4	Tama voisi olla yksi niista vaihtoehdoista joista mainitsin edellisessa vastauksessani.	Profiili ja vastaukset
Seppo Honkapohja	Aalto Yliopiston KKK	Eri mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Anni Huhtala	VATT	Ei mielipidettä		Ei kai Ruotsista saatu kokemus yksityisistä kouluista ole kovin rohkaiseva, mutta en tunne tarkemmin asiaa saati tutkimusta aiheesta.	Profiili ja vastaukset
Ari Hyytinen	Hanken	Samaa mieltä	6		Profiili ja vastaukset
Edvard Johansson	Åbo Akademi	Samaa mieltä	5		Profiili ja vastaukset
Esa Jokivuolle	Suomen Pankki	Eri mieltä	8		Profiili ja vastaukset
John M. Juselius	Suomen Pankki	Eri mieltä	5	Competition is good in principle, but I do think that having an evenly and well educated population carries substantial positive externalities for society. Deregulating schooling would lead to greater polarization. Also, there is a significant risk that the quality of public schools would deteriorate as competition for high quality teachers would intensify. The upshot is that the teaching profession may become more attractive as the salary distribution widens.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Markus Jäntti	Tukholman yliopisto	Vahvasti eri mieltä Aiemmat vastaukset Vahvasti samaa mieltä 2018-02-05	8	Yksityinen, voittoa tavoitteleva koulu, jota Ruotsissa on kokeiltu varsin laajassa mitassa, on erittäin ongelmallinen. Paras mitä siitä yleensä voi sanoa, että oppimistulosten ei voi sanoa olevan julkisia huonompia. Konkurssit yms ongelmat asettavat oppilaat erittäin huonoon asemaan. Koulu ei tarvitse lisää ongelmia.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Seppo Kari	VATT	Epävarma			Profiili ja vastaukset
Karlo Kauko	Suomen Pankki	Samaa mieltä		Tämän ei kuitenkaan pitäisi tapahtua julkisen koulutustarjonnan kustannuksella. Koulutuksen laatua pitäisi jonkin puolueettoman tahon valvoa.	Profiili ja vastaukset
Jaakko Kiander		Eri mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Juha Kilponen	Suomen Pankki	Samaa mieltä	6		Profiili ja vastaukset
Jarmo Kontulainen		Samaa mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Iikka Korhonen	Suomen Pankki	Eri mieltä		Ruotsin esimerkit eivät innosta.	Profiili ja vastaukset
Pekka J. Korhonen		Vahvasti eri mieltä	6	Tässä ongelmana on se, että koulutus olisi hyvin kapealaista yritysten välittömiin tarpeisiin keskittyvää.	Profiili ja vastaukset
Mika Kortelainen	Turun yliopisto	Eri mieltä	8	Tutkimustulokset yksityisten voittoa tavoittelevien yritysten vaikutuksista perus- ja toisen asteen koulutuksessa eivät ole kovin selkeitä tai yksikäsitteisiä. Vaikka yksityisten (voittoa tavoittelevien) yritysten vapaampi rooli koulutuksen järjestämisessä voisi periaatteessa lisätä kilpailua, se voi myös johtaa koulujen eriytymisen tai koulujen välisten erojen kasvuun. Tästä on jonkinlaista tutkimusnäyttöä esimerkiksi Ruotsin osalta.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Kaisa Kotakorpi	Tampereen yliopisto; VATT	Eri mieltä			Profiili ja vastaukset
Markku Kotilainen	Elinkeinoelämän tutkimuslaitos - Etla	Epävarma	5	Yksityiset tahot voivat käsittääkseni nytkin järjestää koulutusta. Yksityiset oppikoulut ovat nykyisin voittoa tavoittelemattomien kannatusyhdistysten ylläpitämiä ja ne saavat tuntuvaa julkista tukea. Voi kysyä, onko täysin markkinaehtoisille oppilaitoksille merkittävästi kysyntää Suomessa, jos julkinen sektori hoitaa tonttinsa hyvin.Julkinen tuki ja voitontavoittelu ovat taas vaikea yhdistelmä. Jos julkinen sektori ei jostakin syystä kykenisi järjestämään riittävästi koulutusta, yksityinen sektori voisi täydentää tarjontaa. Yksityisen koulutuksen tarjonta ei kuitenkaan saisi olla syy julkisen koulutuksen alasajoon, jotta koulutuksellinen tasa-arvo ei heikkenisi. Yksityisille koulutuksen järjestäjille on asetettava samat vaatimukset kuin julkisille toimijoille. Jotkin oppilaitokset myyvät opetustaan (markkinaehtoisesti?) ulkomaalaisille opiskelijoille sekä Suomessa että ulkomailla. Ei liene syytä estää suomalaisilta opiskelijoilta osallistumista tähän koulutukseen, jos kysyntää on.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Klaus Kultti	helsingin yliopisto	Vahvasti eri mieltä	10		Profiili ja vastaukset
Timo Kuosmanen	Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto	Epävarma	7		Profiili ja vastaukset
Tomi Kyyrä	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Ei mielipidettä	5		Profiili ja vastaukset
Jani Luoto	Helsingin yliopisto	Vahvasti eri mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2018-11-05			Profiili ja vastaukset
Mika Mailiranta	Työn ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopisto	Samaa mieltä	5	Osaamisvaatimukset muuttuvat kiihtyvään tahtiin ja ne ovat lisäksi pirstaloitumassa. Ripaus lisää markkinaehtoisuutta ei varmaankaan olisi haitaksi tällaisessa tilanteessa. Tällainen tilanne on varmaankin enemmänkin toisen asteen kuin perusasteen koulutuksessa.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Hennamari Mikkola	Kansaneläkelaitos	Epävarma	8	En ole perehtynyt aiheeseen. Mutta	Profiili ja vastaukset
Niku Määttänen	Helsingin yliopisto ja Helsinki GSE	Ei mielipidettä			Profiili ja vastaukset
Katariina Nilsson Hakkala	Aalto yliopisto/ ETLA	Epävarma	5		Profiili ja vastaukset
Elias Oikarinen	Oulun yliopisto	Ei mielipidettä Aiemmat vastaukset Epävarma 2018-03-22	5		Profiili ja vastaukset
Tapio Palokangas	Helsingin yliopisto	Eri mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2019-05-07	10	Tämä on käsittääkseni viranomaistehtävä, joka ei sovi voittoa tavoitteville yrityksille.	Profiili ja vastaukset
Tuomas Pekkarinen	VATT	Vahvasti eri mieltä	9	Mikä sen tällä hetkellä estää? Vai tarkoitetaanko tässä sitä, että veronmaksajien pitäisi maksaa voittoa tavoittelevien järjestämä koulutus? Jos tarkoitetaan jälkimmäistä, niin Ruotsin kokemukset eivät ole erityisen rohkaisevia. Paradoksaalisesti tämä voi johtaa suurempaan säätelyyn ja byrokratiaan.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Hannu Piekkola	Vaasan yliopisto	Epävarma		Ehkä parempi panostaa oppisopimuskoulutukseen. Sivistävällä koulutuksella myös tärkeä rooli toisen asteen koulutuksessa ja se voisi jäädä tämänlaisella räätälöinnillä vähäisemmäksi. Ihmistä pitää opettaa myös ajattelemaan eikä vain suorittamaan.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Jukka Pirttilä	Helsingin yliopisto	Ei mielipidettä			Profiili ja vastaukset
Matti Pohjola	Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu	Eri mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Petri Rouvinen	ETLA, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos	Samaa mieltä	7	Opetus ja koulutus, varsinkin sen alemmilla asteilla, on hyvästä syystä pääosin julkisesti rahoitettua. Näiden palvelujen ei kuitenkaan ole mitenkään välttämättä oltava myös julkisesti tuotettuja; yksityiseen tuotantoon voidaan hyvin liittää julkinen (osa)rahoitus sekä julkinen valvonta sisällön ja laadun osalta.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Olli-Pekka Ruuskanen	Pellervon taloustutkimus, Vaasan yliopisto	Vahvasti eri mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2018-03-05	10		Profiili ja vastaukset
Hannu Salonen	Turun yliopisto	Eri mieltä	7	Tähän asti kaikille avointa ja ilmaista peruskoulutusta on pidetty keinona taata mahdollisuuksien tasa-arvoa edes johonkin mittaan asti.	Profiili ja vastaukset
Rune Stenbacka	Svenska handelshögskolan	Samaa mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2018-02-05	8		Profiili ja vastaukset
Juha Tervala	Helsingin yliopisto	Vahvasti eri mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Marko Terviö	Aalto-yliopisto	Ei mielipidettä		En tunne nykyistä lainsäädäntöä.	Profiili ja vastaukset
Roope Uusitalo	Helsingin yliopisto	Eri mieltä	7	Hyvä julkinen koulu on suomalaisen systeemin vahvuus. Ruotsalaiset kokemukset vapaakouluista eivät ole kovin positiivisia.	Profiili ja vastaukset
Jari Vainiomäki	Tampereen yliopisto	Ei mielipidettä			Profiili ja vastaukset
Hannu Vartiainen	Helsingin yliopisto	Eri mieltä			Profiili ja vastaukset
Vesa Vihriälä	Helsingin yliopisto	Epävarma		Kilpailu luo kaikissa toiminnoissa kannusteita parantaa toimintaa eikä julkisesti rahoitettujen palveluiden tuottamisessa voittoa tavoittelevien tuottajien voimin ole lähtökohtaisesti mitään väärää. Kilpailuun voi kuitenkin liittyä nykyistä suurempaa oppilaiden valikoitumista hyviin ja huonoihin kouluihin, mikä luultavasti heikentäisi erityisesti heikoista kotitaustoista tulevien lasten oppimisedellytyksiä. Ei myöskään ole selvää, että 1. ja 2. asteen koulutusongelmat liittyisivät ensisijaisesti kilpailun puutteeseen. Pikemminkin ne liittyvät joidenkin (useasti vähän tukea oppimiselle kotona saaneiden) lasten kykyyn kiinnostua ja pysyä mukana opetuksessa ja tästä seuraavaan häiriökäyttäytymiseen ja 2. asteen opinnoista putoamiseen. Näihin ongelmiin parempia lääkkeitä voisivat olla huomion suurempi kiinnittäminen perusvalmiuksien opettamiseen kaikille mahdollisimman varhaisesta vaiheesta lähtien (jopa valinnanvapauden kustannuksella) ja oppivelvollisuuden pidennys.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Jouko Vilmunen	Turun yliopisto/kauppakorkeakoulu	Samaa mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2018-11-05	7		Profiili ja vastaukset
Sami Vähämaa	Vaasan yliopisto	Eri mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Juuso Välimäki	Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu	Vahvasti eri mieltä	9		Profiili ja vastaukset
Eva Österbacka	Åbo Akademi	Vahvasti eri mieltä	10		Profiili ja vastaukset