45 prosenttia ekonomistipanelisteista katsoo, että irtisanomisten helpottaminen pienissä yrityksissä kasvattaa työllisyyttä. Reilun kolmanneksen (35 %) mukaan väitteen tueksi tai sitä vastaan ei kuitenkaan löydy riittävästi näyttöä. 16 prosenttia ekonomisteista torjuu käsityksen myönteisistä työllisyysvaikutuksista.
Kysymys: Irtisanomisten helpottaminen pienissä yrityksissä kasvattaa työllisyyttä.
Vastaaja | Yliopisto/tutkimuslaitos | Vastaus | Varmuus | Kommentti | Profiili ja vastaukset | ||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Jyrki Ali-Yrkkö | ETLA | Epävarma | Profiili ja vastaukset | ||||||
Tom Berglund | Hanken | Vahvasti samaa mieltä | 9 | Ilmiselvää on että jos irtisanominen on vaikeaa niin yrittäjä empii pitempään palkkaamispäätöksessä kuin jos irtisanomismahdollisuus on helpompi käyttää mikäli jälkikäteen osoitautuu, että palkkaamispäätös olikin virhe. Uuden henkilön palkkaaminen sisältää aina riskin. Jos kyseisestä henkilöstä on vaikea päästä eroon tämä riski kasvaa.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Petri Böckerman | Jyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABORE | Epävarma | 5 | Profiili ja vastaukset | |||||
Essi Eerola | VATT | Epävarma | 6 | Profiili ja vastaukset | |||||
Seppo Honkapohja | Aalto Yliopiston KKK | Samaa mieltä | 4 | Profiili ja vastaukset | |||||
Ari Hyytinen | Hanken | Samaa mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | |||||
Edvard Johansson | Åbo Akademi | Epävarma | Profiili ja vastaukset | ||||||
Esa Jokivuolle | Suomen Pankki | Epävarma | Profiili ja vastaukset | ||||||
Markus Jäntti | Tukholman yliopisto | Epävarma | 10 | Minusta tämä on kysymys jossa ei yksinkertaisesti ole riittävää tietoa muodostaa käsitystä, mistä syystä nollahypoteesia - ettei vaikutusta olisi - ei voi hylätä. | Profiili ja vastaukset | ||||
Panu Kalmi | Vaasan yliopisto | Samaa mieltä
| Profiili ja vastaukset | ||||||
Seppo Kari | VATT | Samaa mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | |||||
Antti Kauhanen | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu | Eri mieltä | 9 | Lisää sekä irtisanomisia että rekrytointeja. Nettovaikutus lähellä nollaa. | Profiili ja vastaukset | ||||
Karlo Kauko | Suomen Pankki | Epävarma | Vaikutuksia voi olla monenlaisia. Kaipa tuotakin on tutkittu, mutta en ole perehtynyt tuloksiin. | Profiili ja vastaukset | |||||
Jaakko Kiander | Eri mieltä | Muutoksen nettovaikutus on epävarma, koska rekrytointien lisäksi myös irtisanomiset luultavasti lisääntyisivät | Profiili ja vastaukset | ||||||
Ilkka Kiema | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Eri mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | |||||
Juha Kilponen | Suomen Pankki | Samaa mieltä | 6 | Tähän kysymykseen ei ole empiirisessä eikä teoreettisessa kirjallisuudessa yksiselitteistä vastausta suuntaan eikä toiseen. Pidän kuitenkin todennäköisempänä että työllisyys kasvaa, jos irtisanomissuoja on lähtökohtaisesti korkea. Työllisyyttä parantava vaikutus voi syntyä silloin erityisesti tehokkaamman allokaation (tuottavuus) kautta, joka tuo talouteen lisää kasvua.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Jarmo Kontulainen | Vahvasti samaa mieltä | 10 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Iikka Korhonen | Suomen Pankki | Samaa mieltä | 3 | Profiili ja vastaukset | |||||
Pekka J. Korhonen | Samaa mieltä | 7 | Kyllä se työllisyyttä luultavasti kasvattaa, mutta sillä on myös ei-toivottavia seurauksia: 1) Työnantajan valta lisääntyy ja sen seurauksena vallan väärinkäyttö voi lisääntyä, 2) Työntekijän työturva heikkenee, ellei irtosanomistapauksissa käytetä hyväksi puolueetonta arvioijaa 3) Työnantaja voi käyttää mahdollisuutta väärin myös siten, että hän palkkaa isomman joukon kuin tarvitsee ja valitsee jonkun ajan kuluttua parhaasta päästä tarvitsemansa joukon. Nämä epäkohdat voitanee hyvällä suunnittelulla ottaa huomioon.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Mika Kortelainen | Turun yliopisto | Epävarma | 8 | Profiili ja vastaukset | |||||
Tuomas Kosonen | Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Epävarma | 7 | Teoriassa irtisanomisen helpottaminen voi parantaa työllisyyttä sitä kautta, että yritykset uskaltavat aiempaa helpommin palkata uusia työntekijöitä tietäessään että tarvittaessa työntekijät voi irtisanoa helpommin. Eli irtisanomisen helpottaminen vähentää rekrytoimisen riskejä teoriassa. Empiirisesti tämän teoreettisen vaikutuksen voimakkuudesta ei ole kuitenkaan tietääkseni luotettavaa näyttöä. Siksi tämänkaltaisia toimenpiteitä pitäisi tarkkaan harkita. Vastapuolena saattaa tapahtua myös niin, että yritykset irtisanovat aiempaa enemmän työntekijöitä sen tultua helpommaksi, mikä ei tietenkään paranna työllisyyttä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Markku Kotilainen | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos - Etla | Samaa mieltä | 3 | Yksittäisen yrityksen ja yksittäisen henkilön tasolla rekrytointeja pysyvään työsuhteeseen voi toteutua jonkin verran enemmän, jos irtisanominen henkilökohtaisin syin helpottuu. Makrotasolla vaikutuskanavat ovat kuitenkin monimutkaisia ja nettovaikutus on epävarma. Yritykset rekrytoinevat vain tarpeeseen ja osittain kyse voi olla valinnasta eri henkilöiden kesken. Lisäksi mahdollisuus määräaikasiin työsuhteisiin vähentää ongelmaa. Veikkaan silti pientä positiivista vaikutusta. Asiasta tarvittaisiin lisää tutkimustietoa. Irtisanomisten mahdollinen helpottaminen tulisi tehdä taiten ja tiukoin juridisti edellytyksin niin, että siitä ei tule negatiivisia vaikutuksia työilmapiiriin, jolla taas olisi tuottavuutta heikentäviä vaikutuksia.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Klaus Kultti | helsingin yliopisto | Vahvasti samaa mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | |||||
Timo Kuosmanen | Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto | Eri mieltä | 6 | Irtisanomissuojan purkaminen madaltaa kynnystä uusien työntekijöiden palkkaamiseen, mutta toisaalta myös heikentää työnhakijan intoa lähteä pienen yrityksen palvelukseen. Jos toimenpide kohdistuu vain pieniin yrityksiin, en usko, että vaikutus työllisyysasteeseen olisi kovin merkittävä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Tomi Kyyrä | Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Epävarma | 4 | Se laskee rekrytointikynnystä ja siten parantaa työllisyyttä. Toisaalta irtisanomisten helpottaminen myös lisännee irtisanomisia, mikä puolestaan alentaa työllisyyttä. Näin ollen nettovaikutus työllisyyteen on epäselvä. Uudistuksella tuskin olisi suurta vaikutusta työllisyyteen, mutta se luultavasti lisäsi siirtymiä työttömyyden ja työllisyyden välillä. Tämä voisi olla ihan hyvä, sillä se tarkoittaa lyhyempiä työttömyysjaksoja, mikä puolestaan ennaltaehkäisisi pitkäaikaistyöttömyyttä ja syrjäytymistä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Marita Laukkanen | Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Ei mielipidettä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Jani Luoto | Helsingin yliopisto | Ei mielipidettä
| 9 | Profiili ja vastaukset | |||||
Mika Mailiranta | Työn ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopisto | Epävarma | 8 | Vaikutus työllisyyden tasoon on epävarma mutta vaikutus työttömyysjaksojen kestoon ja pitkäaikaistyöttömyyteen on luultavasti myönteinen. | Profiili ja vastaukset | ||||
Topi Miettinen | Svenska Handelshögskolan | Samaa mieltä
| 6 | Profiili ja vastaukset | |||||
Hennamari Mikkola | Kansaneläkelaitos | Epävarma
| 1 | Profiili ja vastaukset | |||||
Niku Määttänen | Helsingin yliopisto ja Helsinki GSE | Epävarma | 5 | Profiili ja vastaukset | |||||
Katariina Nilsson Hakkala | Aalto yliopisto/ ETLA | Samaa mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | |||||
Elias Oikarinen | Oulun yliopisto | Samaa mieltä | 4 | Profiili ja vastaukset | |||||
Tapio Palokangas | Helsingin yliopisto | Eri mieltä
| Miten irtisanomista voitaisiin enään käytännössä helpottaa niin, että sillä olisi jotain makrotaloudellista merkitystä? Uusi tai nuori työntekijä voidaan jo nyt ottaa koeajalle, Jotkut työntantajat tekevät nuorille ja maahanmuuttajille jopa nollatuntisopimuksia. Työstä kieltäytyminen on irtisanomisperuste ja tuotannollisin perusteinkin voidaan sanoa irti. Tässä yhteydessä olisi myös hyvä käydä keskustelua siitä, missä määrin yrittäjäriskiä on suotavaa siirtää palkansaajille.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Tuomas Pekkarinen | VATT | Samaa mieltä | Vaikka nettovaikutus voi periaatteessa olla työllisyyttä pienentäväkin viittaa empiirinen evidenssi positiivisiin vaikutuksiin ennen kaikkea tässä suhdannetilanteessa. Erityisesti marginaalisten ryhmien työllisyyden pitäisi parantua. Yrityksen koon kanssa näillä vaikutuksilla ei pitäisi olla mitään tekemistä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Hannu Piekkola | Vaasan yliopisto | Samaa mieltä | 7 | On mielestäni odotettavissa, että irtisanomisen helpottaminen helpottaa mahdollisuutta kokeilla uusi työntekijöitä. Ovatko he sellaisia joita työnantaja heistä toivoo. Toisaalta työntekijä on riskinkarttaja ja voi mielummin hakeutua suuriin yrityksiin, jossa työsuhde olisi turvatumpi. Näkisin kuitenkin että pienissä yrityksissä syntyy helpommin luottamuksellinen suhde työntekijän ja työnantajan välillä. Eli hyvä työntekijä löytää kyllä paikkansa pienessä yrityksessä ja vähemmän hyvän työntekijät on helpompi tunnistaa pienissä yrityksissä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Jukka Pirttilä | Helsingin yliopisto | Samaa mieltä | 3 | Profiili ja vastaukset | |||||
Matti Pohjola | Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu | Epävarma | 7 | Tutkimusten mukaan lisää joidenkin ryhmien, mm. nuorten työllisyyttä, mutta kokonaisvaikutus työllisyyteen on epäselvä | Profiili ja vastaukset | ||||
Elina Pylkkänen | Palkansaajien tutkimuslaitos | Epävarma | Profiili ja vastaukset | ||||||
Petri Rouvinen | ETLA, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos | Epävarma | 7 | Irtisanomisen helpottamisen mahdollinen positiivinen työllisyysvaikutus erinäisiin dynaamisiin vaikutuksiin, joiden käytännön merkitys on viimekädessä empiirinen kysymys. Irtisanomissuojaa helpotettaessa saattaa purkautua patoutuneita tarpeita, millä olisi kertaluonteinen negatiivinen vaikutus. Dynaamiset vaikutukset voivat liittyä seuraaviin seikkoihin: Yritykset kokevat uuden henkilön palkkaamisen pienemmäksi riskiksi tilanteessa, jossa mahdollinen tuleva irtisanominen on aiempaa helpompaa, mikä saattaa lisätä uusien työntekijöiden palkkaamista. Lisääntyneet mahdollisuudet säätää työvoiman määrää saattavat myös vaikuttaa yritystoiminnan kannattavuuteen, mikä ajanolon vaikuttaa myös liiketoiminnan laajuuteen ja työllistävyyteen. Helpottunut irtisanominen saattaa lisätä työvoiman liikkuvuutta ja kiihdyttää luovaa tuhoa, jotka puolestaan nostavat tuottavuutta ja kilpailukykyvaikutusten kautta myös työllisyyttä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Hannu Salonen | Turun yliopisto | Epävarma | 6 | Profiili ja vastaukset | |||||
Rune Stenbacka | Svenska handelshögskolan | Samaa mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | |||||
Olli Tahvonen | Helsingin yliopisto | Epävarma | 5 | Vastaus riippuu suhdannesyklin vaiheesta | Profiili ja vastaukset | ||||
Juha Tervala | Helsingin yliopisto | Samaa mieltä | 6 | Irtisanomissuojan vaikutuksista työllisyyteen on monenlaisia tuloksia ja vaikutukset taitavat riippua työmarkkinoiden jäykkyydestä ja talouden tilasta (taantuma vai nousukausi). Irtisanomissuojan heikentäminen lisää rekrytointeja ja irtisanomisia, mutta työllisyys taitaa lisääntyä vain jos muutos tehdään nousukaudella (IMF WEO (2016):Too Slow for Too Long, kappale 3).Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Marko Terviö | Aalto-yliopisto | Samaa mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | |||||
Roope Uusitalo | Helsingin yliopisto | Eri mieltä | 9 | Empiirisen tutkimuksen saldo on about 0/0. Näyttö irtisanomisssuojan vaikutuksesta on ristiriitaista ja vaikeasti sovellettavissa nyt tekeillä olevan uudistuksen mahdolliisiin vaikutuksiin, | Profiili ja vastaukset | ||||
Jari Vainiomäki | Tampereen yliopisto | Eri mieltä | 7 | Asia on kiistanalainen sekä teoreettisesti että empiirisesti joten ei voida varmuudella väittää että työllisyys lisääntyisi. | Profiili ja vastaukset | ||||
Hannu Vartiainen | Helsingin yliopisto | Samaa mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Vesa Vihriälä | Helsingin yliopisto | Samaa mieltä | 3 | Irtisanoimisen helpottaminen vähentää rekrytointiin liittyvää riskiä, mikä on omiaan lisäämään työllisyyttä, mutta toisaalta helppous lisää irtisanomisia. Pidemmän päälle irtisanomisen helppouden voi olettaa parantavan yritysten tuottavuutta, mikä tukee tuotannon ja myös työllisyyden kasvumahdollisuuksia. Irisanomisen helppous vähentänee erityisesti havaittujen ominaisuuksien suhteen riskillisemmän työvoiman kuten pitkään työttömänä olleiden rekrytointiin liittyvää riskiä. Tämä voi vähentää jossain määrin pitkäaikaistyöttömyyttä. Kaiken kaikkiaan vaikutukset työllisyyteen jäänevät kuitenkin pieniksi.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Jouko Vilmunen | Turun yliopisto/kauppakorkeakoulu | Samaa mieltä
| 9 | Profiili ja vastaukset | |||||
Juuso Välimäki | Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu | Eri mieltä | 3 | Profiili ja vastaukset |