Hieman alle puolet (46 %) ekonomistipaneelin vastaajista arvioi, että julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon palkkaharmonisaatio heikentää työvoiman saatavuutta seuduilla, joissa ilmenee rekrytointihaasteita. Eri mieltä on kahdeksan prosenttia ja kannastaan epävarmoja neljä kymmenestä (38 %). Kommenteissaan useat ekonomistit pitävät riskinä, että työvoiman saatavuus heikkenee rekrytointiongelmista eniten kärsivillä seuduilla, jos tehtäväkohtaiset palkat ovat samat koko hyvinvointialueella, eikä palkankorotuksia voida kohdentaa eniten ongelmista kärsiville alueille.
Kysymys: Julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon palkkaharmonisaatio heikentää työvoiman saatavuutta seuduilla, joissa ilmenee rekrytointihaasteita.
Vastaaja | Yliopisto/tutkimuslaitos | Vastaus | Varmuus | Kommentti | Profiili ja vastaukset | ||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Petri Böckerman | Jyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABORE | Epävarma | 5 | Profiili ja vastaukset | |||||
Mikael Collan | VATT | Eri mieltä | 4 | On epäselvää miten harmonisointi tulee vaikuttamaan aluekohtaisesti . Ei ole käsittääkseni evidenssiä tukemaan sitä väittämää, että työvoiman saatavuus heikkenisi. Jos harmonisointi toteutetaan eri alueilla eri tavalla voi alueiden välinen tasapaino saatavuuden osalta muuttua. Vaikea kysymys.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Mika Haapanen | Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu | Ei mielipidettä
| Profiili ja vastaukset | ||||||
Daniel Hauser | Aalto | Samaa mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Seppo Honkapohja | Aalto Yliopiston KKK | Epävarma | Profiili ja vastaukset | ||||||
Ari Hyytinen | Hanken | Samaa mieltä | 6 | Profiili ja vastaukset | |||||
Esa Jokivuolle | Suomen Pankki | Samaa mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Markus Jäntti | Tukholman yliopisto | Epävarma | Profiili ja vastaukset | ||||||
Panu Kalmi | Vaasan yliopisto | Samaa mieltä
| Profiili ja vastaukset | ||||||
Aki Kangasharju | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos | Eri mieltä | 6 | Harmonisaatio nostaa matalimpia palkkoja, joten se helpottaa työvoiman saatavuutta seuduilla, joilla on matalampia palkkoja. Työ- ja elinkeinoministeriön ammattibarometrin mukaan kuitenkin sote-alan työvoimapulaa ilmenee kaikilla alueilla. Harmonisaatio voi jonkin verran pahentaa pulaa alueilla, joissa palkkaharmonisaatio ei korota palkkoja, jos harmonisaatio on voimakas saaden henkilökunnan muuttamaan korkeamman palkan perässä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Vesa Kanniainen | Helsingin yliopisto | Vahvasti samaa mieltä | 7 | En voi vedota tutkimustuloksiin, mutta olettaisin asian olevan noin. | Profiili ja vastaukset | ||||
Ohto Kanninen | Labore | Epävarma | 6 | Empirian mukaan siellä missä palkkoja nostetaan, työvoimaa on enemmän tarjolla. Jos niitä lasketaan, sitä on vähemmän tarjolla. Tai siis itse tarjontakäyrään palkat eivät teoriassa vaikuta, vaan tasapainotyöllisyyteen. | Profiili ja vastaukset | ||||
Hannu Karhunen | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Samaa mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Seppo Kari | VATT | Ei mielipidettä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Antti Kauhanen | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu | Epävarma | 6 | Tämä riippuu olennaisesti siitä, kuinka paljon harmonisointi lopulta nostaa työvoimakustannuksia ja kuinka paljon se kaventaa eri alueiden välisiä palkkaeroja. | Profiili ja vastaukset | ||||
Karlo Kauko | Suomen Pankki | Samaa mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Ilkka Kiema | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Epävarma | Profiili ja vastaukset | ||||||
Juha Kilponen | Suomen Pankki | Epävarma
| Profiili ja vastaukset | ||||||
Jarmo Kontulainen | Epävarma | 5 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Iikka Korhonen | Suomen Pankki | Epävarma | Profiili ja vastaukset | ||||||
Mika Kortelainen | Turun yliopisto | Samaa mieltä | 6 | Profiili ja vastaukset | |||||
Tuomas Kosonen | Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Epävarma | Profiili ja vastaukset | ||||||
Klaus Kultti | helsingin yliopisto | Epävarma | 10 | Profiili ja vastaukset | |||||
Timo Kuosmanen | Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto | Samaa mieltä | 6 | Profiili ja vastaukset | |||||
Tero Kuusi | Etla | Vahvasti samaa mieltä | Työmarkkinoiden tehokas toiminta voi siten vaatia erisuuruiset euromääräiset tehtäväkohtaiset palkat samoissakin tehtävissä työvoiman saannin varmistamiseksi. Nähdäkseni palkkaharmonisointi voi heikentää työmarkkinoiden hintasignaalia. | Profiili ja vastaukset | |||||
Tomi Kyyrä | Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Samaa mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | |||||
Mika Mailiranta | Työn ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopisto | Epävarma | Profiili ja vastaukset | ||||||
Niku Määttänen | Helsingin yliopisto ja Helsinki GSE | Samaa mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | |||||
Elias Oikarinen | Oulun yliopisto | Vahvasti samaa mieltä | 6 | Perustuu oletukseen siitä, että “tehtäväkohtaisen palkan pitää olla sama“ = rekrytointihaasteita kohtaavilla seuduilla ei voi maksaa korkeampaa palkkaa kuin muualla. | Profiili ja vastaukset | ||||
Tapio Palokangas | Helsingin yliopisto | Epävarma | Profiili ja vastaukset | ||||||
Matti Pohjola | Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu | Ei mielipidettä | 8 | Profiili ja vastaukset | |||||
Ritva Reinikka | Epävarma | 5 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Olli-Pekka Ruuskanen | Pellervon taloustutkimus, Vaasan yliopisto | Samaa mieltä | 6 | Profiili ja vastaukset | |||||
Hannu Salonen | Turun yliopisto | Eri mieltä | 5 | Se mitä ymmärsin palkkaharmonisaation määritelmästä ei näyttäisi antavan tukea väitteelle. | Profiili ja vastaukset | ||||
Rune Stenbacka | Svenska handelshögskolan | Samaa mieltä | 6 | Profiili ja vastaukset | |||||
Tuomo Suhonen | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Epävarma | 8 | Palkkaharmonisaatiolla voi olla erisuuntaisia vaikutuksia eri kuntien työmarkkinatilanteeseen. Se vähentää kuntien välistä kilpailua palkoilla ja voi tätä kautta aiheuttaa uusia rekrytointiongelmia joissain kunnissa. Toisaalta joissain kunnissa rekrytointiongelmat ovat voineet johtua kunnan heikosta rahoitustilanteesta, ja sote-uudistus ja palkkaharmonisaatio voivat yhdessä parantaa sote-osaajien tarjontaa tällaisissa kunnissa.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Juha Tervala | Helsingin yliopisto | Samaa mieltä | 4 | Profiili ja vastaukset | |||||
Marko Terviö | Aalto-yliopisto | Samaa mieltä | 8 | Sellainen käytäntö, jossa osan palkkaa ei voi nostaa ilman että kaikkien palkkoja nostetaan, tietenkin vähentää mahdollisuutta targetoida palkankorotuksia sinne missä rekrytointi on vaikeaa. Sotealueiden sisäinen palkkaharmonisointi on politiikkana askel huonompaan; jos sen ansiosta tulee lisää rahaa palkkoihin se toki auttaa rekrytoinnissa mutta paljon vähemmän kuin targetoidut korotukset.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Janne Tukiainen | Turun yliopisto | Vahvasti samaa mieltä | 6 | Harmonisaation tarve on jälleen yksi tehottomuuden ja kustannusten nousun lähde, jonka sote-uudistus tuo tullessaan. Kun palkkaeroilla ei voi kompensoida eroja työpaikan muissa houkuttavuustekijöissä, jouduttaneen työntekijöistä kilpailemaan jollain kalliimmalla ja epäsuoremmalla tavalla.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Jutta Viinikainen | Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu | Samaa mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Jouko Vilmunen | Turun yliopisto/kauppakorkeakoulu | Samaa mieltä
| 5 | Profiili ja vastaukset | |||||
Juuso Välimäki | Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu | Epävarma | Profiili ja vastaukset |