Petri Rouvinen
Tutkimusjohtaja
ETLA, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos
- Kotisivu
- @Petri_Rouvinen
- Liittynyt 23.10.2017
Kesäkuusta 2012 lähtien Petri Rouvinen on toiminut Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan Tieto- ja teknologia -ohjelman tutkimusjohtajana ja Etlan tytäryhtiön Etlatieto Oy:n toimitusjohtajana. Näissä rooleissa hän vastaa noin kymmenen henkilön tutkimustyön suunnittelusta ja johtamisesta. Yli kahdenkymmenen vuoden ajan Rouvinen on osallistunut elinkeino-, innovaatio- ja tiedepolitiikkaa tukevan tutkimuksen tekemiseen niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Rouvinen suoritti PhD in Economics -tutkintonsa Vanderbiltin yliopistossa vuonna 2000. Hän oli Jean Monnet Fellow Eurooppa-yliopistossa (Firenze) vuosina 2004–2005 ja vieraileva tutkijana International Institute for Applied Systems Analysis (Itävalta) vuosina 2010–2011. Rouvisen tutkimusaiheet sivuavat digitalisaatiota, globalisaatiota, kilpailukykyä, rakennemuutosta, innovaatiotoimintaa ja yrittäjyyttä. Rouvinen on julkaisut yli kaksikymmentä artikkelia tieteellisissä aikakauskirjoissa. Lisäksi hän on muun muassa ollut kirjoittajana tai toimittajana kahdessakymmenessä kirjassa. Rouvinen edustaa Suomea IMD:n and World Economic Forumin kilpailukykyohjelmissa.
Vastaukset
Euroopan keskuspankin pääjohtajan itsenäisyys poliittisesta vaikuttamisesta on hyödyllistä Euroopan talouskehitykselle..
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Samaa mieltä
| 8 | Vahvasti samaa mieltä | 8 | |||||
Suomelle olisi hyödyllistä, jos Euroopan keskuspankin pääjohtajaksi nimitettäisiin suomalainen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Samaa mieltä
| 8 | Epävarma | 7 | |||||
Olisi tärkeää, että Euroopan keskuspankin tuleva pääjohtaja kertoisi laajasti etukäteen talouspoliittisesta ajattelustaan.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Samaa mieltä
| 8 | Samaa mieltä | 7 | |||||
Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden takaamiseksi eläkkeiden tasokorotukset tulisi sitoa yksinomaan hintojen muutokseen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Ei mielipidettä | Eri mieltä | 6 |
Lakisääteistä työeläkettä hoitaisi tehokkaammin yksi suuri julkisen vallan omistama mutta asiantuntijoiden hoitama rahasto kuin nykyinen kilpailuun perustuva järjestelmä.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Ei mielipidettä | Epävarma | 7 |
EU:n tulisi globaalien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi asettaa hiilitulli tuonnille niistä maista, joissa päästöjen hinnoittelu (päästökaupan tai hiiliveron kautta) on vähemmän kunnianhimoista kuin EU:ssa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 7 | EU:n tulisi tarjota alueellaan ja sen ulkopuolella harjoitetulle tuotannolle yhtäläiset mahdollisuudet menestyä sisämarkkinakilpailussa. | Samaa mieltä | 7 |
Kasvihuonekaasupäästöjen verottaminen (esimerkiksi hiiliverolla) on päästökauppaa parempi tapa harjoittaa ilmastopolitiikkaa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | Epävarma | 7 |
Äänestäjät keskimäärin yliarvioivat kulloisenkin hallituksen toimien vaikutusta heidän omaan taloudelliseen tilanteeseensa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 8 | Talous on laaja ja monimutkainen kokonaisuus, jossa yksittäisen päätöksen kokonaisvaikutukset tulevat helposti yliarvoiduksi. | Samaa mieltä | 6 |
Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii rajoitteita ja kannusteita yksilöiden ja yritysten toiminnalle.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti samaa mieltä | 10 | Tietoisuus ilmastomuutoksesta ja sen hillinnästä on kasvanut, mutta ihmiset ja yritykset muuttavat käyttäytymistään liian vähän ja hitaasti ilman hintamekanismin kautta toimivia kannustimia ja ohjaavaa lainsäädäntöä. | Vahvasti samaa mieltä | 9 |
Valtion vuoden 2019 budjetin finanssipoliittinen linja on suhdannetilanne huomioon ottaen sopiva.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 7 | Mielestäni finanssipolitiikka olisi voinut olla kireämpää. | Epävarma | 6 |
Hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi Suomen tulee pyrkiä vaikuttamaan siihen, että EU ja sen jäsenmaat sitoutuvat nykyistä kunnianhimoisempiin päästötavoitteisiin sekä ajavat kansainvälisen ilmastosopimuksen tavoitteiden kiristämistä.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 9 | Tässä asiassa EU on Suomelle oikea vaikuttamistaso ja Suomen tulee edetä eurooppalaisessa linjassa omissa toimissaan. | Samaa mieltä | 8 |
Euroopan Keskuspankin määrällisen keventämisen (quantitative easing, QE) myönteiset vaikutukset euroalueen talouteen ovat olleet kielteisiä vaikutuksia suuremmat.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 7 | ECB:n QE oli nähdäkseni tarpeellinen elementti osana Euroopan kokonaisreaktiota 2008-9 alkaneeseen talouskriisiin, vaikka QE mittakaavan ja keston voikin kyseenalaistaa. | Samaa mieltä | 7 |
Euroopan Keskuspankin määrällisen keventämisen lopettaminen vuoden 2018 lopussa on järkevää euroalueen taloustilanteen parantumisen takia.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 4 | QE:sta, ainakin nykyisessä laajuudessa, on käsittääkseni syytä luopua jollain aikavälillä. Suhdannetilanteen puolesta 2018/9 vuodenvaihde vaikuttaisi kohtuulliselta ajankohdalta aloittaa tämä sopeuttaminen, joskin tässä prosessissa on edettävä varoen.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 6 |
Irtisanomisten helpottaminen pienissä yrityksissä kasvattaa työllisyyttä.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 7 | Irtisanomisen helpottamisen mahdollinen positiivinen työllisyysvaikutus erinäisiin dynaamisiin vaikutuksiin, joiden käytännön merkitys on viimekädessä empiirinen kysymys. Irtisanomissuojaa helpotettaessa saattaa purkautua patoutuneita tarpeita, millä olisi kertaluonteinen negatiivinen vaikutus. Dynaamiset vaikutukset voivat liittyä seuraaviin seikkoihin: Yritykset kokevat uuden henkilön palkkaamisen pienemmäksi riskiksi tilanteessa, jossa mahdollinen tuleva irtisanominen on aiempaa helpompaa, mikä saattaa lisätä uusien työntekijöiden palkkaamista. Lisääntyneet mahdollisuudet säätää työvoiman määrää saattavat myös vaikuttaa yritystoiminnan kannattavuuteen, mikä ajanolon vaikuttaa myös liiketoiminnan laajuuteen ja työllistävyyteen. Helpottunut irtisanominen saattaa lisätä työvoiman liikkuvuutta ja kiihdyttää luovaa tuhoa, jotka puolestaan nostavat tuottavuutta ja kilpailukykyvaikutusten kautta myös työllisyyttä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 |
Irtisanomisten helpottaminen pienissä yrityksissä edistää tuottavuuden kasvua.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 7 | Työn tuottavuus on arvonlisäyksen ja työpanoksen suhde. Jos työpanosta voi säätää aiempaa vapaammin vastaan yrityksen kulloistakin tilannetta, mitatun tuottavuuden pitäisi nousta. Jos liikkuvuus työmarkkinoilla lisääntyy, ihmiset löytävät parhaiten itselleen sopivimman, ja myös tuottavimman, työpaikan. Lisääntynyt liikkuvuus voi ruokkia myös luovaa tuhoa, kun tuottavimpien yritysten mahdollisuudet houkutella haluamaansa lisätyövoimaa paranevat.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 6 |
Työttömien velvoittaminen hakemaan vähintään neljää työpaikkaa kuukauden aikana nopeuttaa työttömien työllistymistä.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 7 | Työttömän aito oma aktiivisuus lisää hänen mahdollisuuksiaan työllistyä. Jollain osalla työttömistä pakko lisää aktiivisuutta tavalla ja nostaa työllistyöllistymistodennäköisyyttä. Pakko ei välttämättä vaikuta lainkaan omiin aitoihin haluihin työllistyä ja toteutuessaan suurelle massalle ihmisiä se muuttaa työhakumarkkinoita, jolloin nettovaikutuksen arviointi käy hankalaksi.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 5 |
Valitusoikeutta maankäyttöä koskevissa asioissa tulisi rajoittaa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 8 | Valitusoikeus sinänsä on perusteltu ja tarpeellinen, mutta sen ei tulisi kohtuuttomasti viivästyttää hyviä hankeita. | Epävarma | 6 |
Ulkomaisen työvoiman ns. tarveharkinta tulisi poistaa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 7 | Samaa mieltä | 7 |
Vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus on selvästi tukenut Suomen talouskasvua.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 8 | Kilpailukykysopimuksen vaikutukset tulevat pienistä puroista ja ovat siten vaikeasti havaittavissa/mitattavissa, mutta käsittääkseni sopimuksen saldo Suomen talouskasvun kannalta on ollut positiivinen. | Samaa mieltä | 6 |
Vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus on parantanut Suomen kustannuskilpailukykyä merkittävästi.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 6 | Nähdäkseni kilpailukykysopimuksen talouskasvuvaikutukset ovat tulleet nimenomaan kustannuskilpailukykyvaikutuksen kautta. | Samaa mieltä | 7 |
Suomessa olisi tullut tällä eduskuntakaudella tehdä useita työmarkkinauudistuksia kasvun tukemiseksi, kuten laajentaa paikallista palkoista sopimista. Kilpailukykysopimus on vaikeuttanut näiden työmarkkinauudistusten toteuttamista.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 5 | Kilpailukykysopimus oli nähdäkseni pikemminkin keskitettyä kuin paikallista sopimista; tässä mielessä sen voi nähdä olleen paikallista sopimista “vastaan“. Toisaalta kiky oli lähihistorian merkittävin työmarkkinauudistus ja saattaa siten toimia pelinavauksena muussakin työmarkkinoiden kehittämisessä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 6 |
Yritystukia olisi syytä ryhtyä leikkaamaan kunnianhimoisesti.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 7 | Lähtökohtaisesti yritystuet eivät kuulu toimivaan markkinatalouteen. Yksityisiin markkinoihin puuttuminen on kuitenkin perusteltua, jos se ei muutoin tuota kansalaisille korkeinta saavutettavissa olevaa elämisentasoa ja julkinen sektori on kyvykäs korjaamaan tämän “valuvirheen“ siten, että pitkällä aikavälillä nettovaikutus kansalaisten hyvinvointiin on positiivinen. Yleisimmin hyväksytyt motiivit julkisille interventioille liittyvät tiedon perusominaisuuksista kumpuavaan tahattomaan leviämiseen (ulkoisvaikutuksiin) ja rahoitusmarkkinoiden puutteelliseen toimintaan (usein yhteydessä eri toimijoiden toisistaan poikkeavaan informaatioon).Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Euroalueen nykyinen inflaatiotavoite (alle 2 prosenttia) on kilpailukykyerojen umpeen kuromisen ja työllisyyden kannalta liian matala.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 4 | Hieman reilumpi inflaatio voisi lieventää euroalueen haasteita. | Eri mieltä | 6 |
Hallituksen esitys HE 16/2018 vp laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta on järkevä tapa lisätä kilpailua julkisrahoitteisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotannossa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 8 | Minkä tahansa kilpailun välttämättömänä edellytyksenä on mahdollisuus valita useammasta vaihtoehdosta. Sikäli kun tarkoituksena on nimenomaan lisätä kilpailua (eikä esimerkiksi säästää kustannuksia), hallituksen esitys on toimiva.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 |
Jos maakunnilla on jatkossa vastuu julkisista sote-palveluista, tulisi niillä olla myös verotusoikeus.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 6 | Voisi olla eduksi, että sama taho vastaa sekä menoista että tuloista, vaikkakin tässä tapauksessa jälkimmäisestä verotusoikeuden kautta. Tällöin maakunnat olisivat periaatteessa suoraan vastuussa asukkailleen palvelujen kustannustehokkaasta tarjonnasta. Verotusoikeus ei kuitenkaan ole välttämätön tehokkuuspaineen aikaansaamiseksi; samaa vaikutusta synnyttää esimerkiksi maakunnittaisia sote-suoritehintojen julkaisemalla.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Olisi järkevää luopua alennetuista arvonlisäverokannoista ja siirtyä yhteen arvonlisäverokantaan, jonka tuotto olisi nykyisen suuruinen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 7 | Eriävät arvolisäverokannat ohjaavat kulutuspäätöksiä tavoilla, joita on vaikea nähdä hyvinvointia lisäävinä. Jos eriävillä arvonlisäverokannalla on sosiaalisia päämääriä, samaan päämäärään päästäisiin tehokkaammin muilla työkaluilla.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Elinkeinotoiminnan arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa (nykyisin 10 000 euron liikevaihto vuodessa) tulisi nostaa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 7 | Yritysten/yrittäjien toisistaan poikkeava verokohtelu vääristää kilpailua ja tuo mukanaan kummallisia kannustimia liiketoiminnan kehittämiselle. Jos pienimuotoisen liiketoiminnan arvolisäverottomuutta perustellaan keveämmällä hallinnolla, ensisijaisena työkaluna tulisi olla työvälineiden (kirjanpitoohjelmistojen ja kassajärjestelmien) ja menettelyjen (esim. tilityskäytännöt) kehittäminen.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 |
Yksityisille voittoa tavoitteleville yrityksille tulisi sallia nykyistä vapaammin perus- ja toisen asteen koulutuksen järjestäminen ja tuotanto.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 7 | Opetus ja koulutus, varsinkin sen alemmilla asteilla, on hyvästä syystä pääosin julkisesti rahoitettua. Näiden palvelujen ei kuitenkaan ole mitenkään välttämättä oltava myös julkisesti tuotettuja; yksityiseen tuotantoon voidaan hyvin liittää julkinen (osa)rahoitus sekä julkinen valvonta sisällön ja laadun osalta.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 7 |
Työttömien kannustaminen lyhyidenkin työjaksojen tekemiseen tai työvoimakoulutukseen työttömyyspäivärahan pienentämisen uhalla on järkevää työllisyyspolitiikkaa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 8 | Enemmistö työttömistä tekee ilman erityisiä porkkanoita tai keppejä joka tapauksessa kaikkensa työllistyäkseen mahdollisimman pian. Osan työllistymistodennäköisyys kuitenkin nousee lisäkannustimien myötä. | Samaa mieltä | 7 |
Oppivelvollisuusikä pitäisi nostaa 18 vuoteen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti samaa mieltä | 10 | Nyky-yhteiskunta tarjoaa vähän työllistymismahdollisuuksia peruskoulun varaan jääville henkilöille. Vaikka koulutuksen ei tarvitsekaan olla yksi yhtenäinen putki, kriittisessä iässä olevan nuoren sivuunjäänti saattaa johtaa elinikäiseen syrjäytymiseen, josta koituu suuret henkilökohtaiset ja yhteiskunnalliset tappiot. Oppivelvollisuusiän nosto on nähdäkseni toimiva tapa vähentää tällaisen syrjäytymisen uhkaa.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Valtion vuoden 2018 budjetin finanssipoliittinen linja on suhdannetilanne huomioon ottaen sopiva.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 7 | Parhaillaan ollaan oletettavasti jotain vuosia kestävässä noususuhdanteessa. Tässä tilanteessa olisi toivottavaa, ettei julkinen sektori lisävelkaantuisi aivan nykyistä tahtia. | Eri mieltä | 6 |
Maahanmuuttajien kotouttamista tulisi edistää sallimalla määräaikaisesti työehtosopimuksen vähimmäistason alittavat palkat.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 8 | Aikuisena Suomeen tuleville maahanmuuttajille työ on nähdäkseni pääasiallinen tapa integroitua paikalliseen yhteisöön ja yhteiskuntaan. Mitä aiemmin ja laajemmin tämä integroituminen käynnistyy sitä parempi. Koska kyse olisi määräaikaisesta ja rajattuun joukkoon kohdistuvasta toimesta ja koska näiden henkilöiden työllistymiseen liittyy työnantajan puolella ylimääräisiä kustannuksia en näe, että tällainen toimi sotkisi kohtuuttomasti työmarkkinoiden toimintaa.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Työntekijälle osoitettu matalapalkkatuki on pätevä keino työllistää heikon osaamisen tai matalan tuottavuuden työntekijöitä.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 8 | Työ on edelleen pääasiallinen tapa integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan ja nauttia arvostusta muiden silmissä. Niinpä työn tekemisellä on itseisarvoista merkitystä ja siten erityisryhmien työllistymistä kannattaa tukea. | Samaa mieltä | 7 |
Työajan lyhentäminen ja työn jakaminen on toimiva keino työllisten määrän lisäämiseksi.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti eri mieltä | 7 | Väittämässä on monia ongelmia, jotka tekevät sen epätodeksi: (1.) Talous on vahvasti kiertokulku. Toisen meno on toisen tulo. Työ siis luo työtä. (2.) Edelliseen liittyen: työtä ei ole vakioista määrää, vaan tekemätöntä ja sinänsä hyödyllistä työtä on rajattomasti; niinpä työn määrän lisäämiseen tähtäävän politiikan täytyy perustua taloudellisen aktiviteetin mahdollisimman korkeaan tasoon. (3.) Työtä ei tehdä työtuntien vaan niillä aikaansaadun tuotoksen tähden. Työtä väkisin jakamalla tunnit saadaan ehkä pidettyä samana mutta työpanosten summana syntyvä tuotos uhkaa laskea.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 8 |
Suomen nykyisillä työmarkkinoilla nollatuntisopimukset ovat tarpeellinen joustomekanismi erityisesti palvelualoilla.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 8 | Nollatuntisopimukset tarjoavat yrityksille yhden mahdollisuuden säätää kysynnän ja tarjonnan tasapainoa esim. ravintolassa, minkä pitäisi sekä lisätä ao. toiminnan määrää ja tehokkuutta, joka ovat hyviä ja kannettavia asioita. Työntekijän kannalta nollatuntisopimus saattaa olla epäreilu järjestely varsinkin, jos sopimuksen kautta käytännössä realisoituva tuntimäärä on kovin alhainen/vaihteleva tai jos sen perusteella pitää olla jatkuvassa valmiudessa ja siten poissa muista työ- tai vapaa-ajan aktiviteeteista.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 6 |
Työttömyysaste riippuu pitkällä aikavälillä ensi sijassa työmarkkinoiden toimivuudesta.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 8 | Jos työmarkkinoiden toiminnan ymmärtää laajasti, sisältäen kannustimet ja kustannukset työpanoksen ostamisessa ja myymisessä sekä työn hinnan (palkan ohella ml. palkkaus- ja irtisanomiskustannukset sekä ostettavan “työköntin“ pienimmän tehokkaan mittakaavan), tämän väittämän kanssa täytyy olla samaa mieltä. Toki kaikilla markkinoilla, myös työmarkkinoilla, on kyse kysynnän ja tarjonnan tasapainosta, mikä työmarkkinoiden tapauksessa itse asiassa tarkoittaa lukemattomia tasapainoja esim. alueiden ja osaamisen mukaan eriytyneillä “mikrotyömarkkinoilla“.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 8 |
Paikallisen sopimisen lisääminen yrityksissä on nopein tapa kasvattaa kansantalouden tuottavuutta.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 4 | Uskoakseni paikallisessa sopimisessa on palkkoja enemmän kyse muista työhön liittyvistä järjestelyistä. Niinpä paikallisen sopimisen lisääminen pitäisi lisätä yritysten mahdollisuuksia vastata niiden kohtaamaan kysyntään. Työntekijän näkökulmasta on ainakin periaatteessa mahdollista, että samalla mahdollisuudet omat toimenkuvan kehittämiseen ja aiempaa sopivampiin työaikoihin lisääntyvät.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 |
Paikallisen sopimisen lisääminen yrityksissä on nopein tapa kasvattaa kansantalouden työllisyyttä.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 4 | Jos palkkaus on tiukemmin yhteydessä sekä yrityksen “maksuvaraan“ (yritystason tuottavuuteen) että työntekijän henkilökohtaiseen tuottavuuteen sekä lisääntyvät joustot mahdollistavat yritystasolla paremman kysyntämuutoksiin reagoinnin, ajan oloon paikallisen sopimisen tulisi voimistaa tuottavuutta vahvistavaa rakennemuutosta ja samalla tukea työllisyyttä. Ylipäätään uskon, että paikallisessa sopimisessa on palkkoja enemmän kyse muista työhön liittyvistä järjestelyistä. Työntekijän näkökulmasta on ainakin periaatteessa mahdollista, että samalla mahdollisuudet omat toimenkuvan kehittämiseen ja aiempaa sopivampiin työaikoihin lisääntyvät.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 |
Jos Suomessa otettaisiin käyttöön sosiaalisen vähimmäisturvan korvaava kansalaisen perustulo, se heikentäisi työn tarjontaa. Perustulolla tarkoitetaan tässä ratkaisua, joka olisi julkisen talouden kannalta kustannusneutraali, olisi suuruudeltaan noin 560 euroa, ja kuuluisi myös työssä käyville henkilöille.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 7 | Kaikille vastikkeetta maksettavassa tulossa piilee epäilemättä vaaroja (Ehkä osa nykyisistä työttömyys- ja sosiaalietuuksista yhdistettynä jakauman alapäässä negatiiviseen tuloveroon olisi vaihtoehto?). Toisaalta nykyjärjestelmän korkeat ja joissain kohdin yli 100 % menevät marginaaliveroasteet ovat yhtä lailla ongelma, puhumattakaan järjestelmän monimutkaisuudesta niin hallinnon kuin kansalaisten näkökulmasta. Sikäli kun ainakin jollain asteella ollaan matkalla kohti “epätyypillisten“ työsuhteiden kasvavaa osuutta, kannatan perustulon kaltaisten ideoiden kokeilua. Tässä yhteydessä en ymmärrä, miksi tulo pitäisi olla universaali ja samansuuruinen kaikille? Eikö se voisi esim. laskea muiden tulojen noustessa?Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 6 |
Eriytetystä ansio- ja pääomatulojen verotuksesta luopuminen ja siirtyminen yleiseen tuloveromalliin olisi järkevä tapa pienentää taloudellista epätasa-arvoa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 3 | Tulo- ja pääomaverojen “veropohjat“ ovat kovin erilaisia (ensimmäisessä bruttotulo ja jälkimmäisessä nettoarvonnousu). Lisäksi jälkimmäisessä on ainakin normipalkansaajan osalta kyse jo kertaalleen verotetun tulon sijoittamisesta myöhempää käyttöä varten (mahdollisesti jälkipolvien toimesta). Niinpä minulle ei ole lainkaan selvää, olisivatko ansio- ja pääomatulot “samalla viivalla“ sillä, että niiden veroprosentti olisi sama.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 |
Omistusasumisen verotuksen kiristäminen niin sanotulla laskennallisella asuntotuloverolla parantaisi asuntomarkkinoiden toimintaa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 4 | Vaikuttaa järkevältä, että eri asumismuodot olisivat verotuksen näkökulmasta “samalla viivalla“. Kokonaisuutena nykyjärjestelmä suosii omistusasumista, mikä on mm. omiaan vähentämään alueellista liikkuvuutta ja siten heikentää työmarkkinoiden kohtaantoa.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 |
Suomalaisten tuloerojen kasvu nykyisestä haittaisi talouskasvua.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 7 | “Suomen mallin“ perusominaisuutena EI mielestäni ole mahdollisimman tasainen tulonjako, vaan heikoimmassa asemassa olevista huolehtiminen. Niinpä EN sinänsä näe ongelmallisena sitä, että tuloerot kasvavat hyväosaisten osuuden kasvamisen kautta.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 7 |
Hallituksen esityksen mukaiseen sote-uudistukseen liittyvät mahdolliset kannusteongelmat ovat suurempia kuin valinnanvapausmallista koituva hyöty.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 6 | Kansalaisten silmissä valinnanvapaudessa on käsittääkseni eniten kyse hoitoon pääsystä eikä niinkään siitä, missä ja kenen toimesta hoitoa tarjotaan. Valinnanvapaus kuulostaa siis houkuttelevalta erityisesti siksi, että kansalaiset laskevat pääsevänsä hoitoon heti niin halutessaan. Vaikeasti ratkaistavia kannustinongelmia syntyy tarjonta- ja kysyntäpuolella. Lisäksi valinnanvapaus pikemminkin nostaa kuin laskee kokonaiskustannuksia.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 6 |
Voimakkaampi finanssipolitiikan keventäminen (verojen alentaminen, valtion menojen lisääminen) olisi viime vuosina elvytysvaikutusten takia pienentänyt valtion velkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 8 | Jonkin verran elvyttävämpi finanssipolitiikka ainakin lähinnä oman tontin eli tiede- ja innovaatiopolitiikan osalta olisi ollut paikallaan (ts. en pidä hallituksen toteuttamia leikkauksia tällä puolella järkevinä) mutta yleisesti ottaen olen samaa mieltä vuoden 2008 jälkeisen finanssipolitikan perusvirityksestä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 7 |
Koska on epätodennäköistä, että valtionyhtiöt voisivat jatkuvasti pärjätä yksityisesti omistettuja yhtiöitä paremmin, on niiden myynti perusteltua (ei koske huoltovarmuuden kannalta elintärkeitä yhtiöitä).
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 8 | Valtio on useaan otteeseen osoittautunut yksityisiä tahoja huonommaksi omistajaksi. Huoltovarmuusnäkökohtien ulkopuolellakin olen silti sitä mieltä, että saattaa olla luonnollisen monopolin kaltaisia tilanteita (tai tapauksia, joissa yhteisön pitkän aikavälin kokonaisintressi on yksinkertaisesti liian vaikea delegoida kolmannelle osapuolelle); niinpä esimerkiksi sähköverkkojen yksityisomistuksen yhteisön näkökulmasta optimaalinen järjestäminen on visainen pähkinä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Eurosta on tähän mennessä ollut Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 6 | Yksi keskeisistä ideoista euroon mennessä oli, että ulkoisen pakkopaidan ja ajoittaisista devalvaatioista luopuminen pakoittaisi sisäiseen joustavuuteen. Sittemmin kävi ilmeiseksi, että pakkopaita kyllä sitoo mutta sisäistä joustavuutta ei löydy ainakaan riittävästi. Tästä näkökulmasta Suomi olisi ehkä ollut paremmassa asemassa ilman euroa (sivuutan tässä koko euron kaatumiseen liittyvän uhan). Toisaalta uskon, että euro on tuonut vakautta sekä jatkuvaa hyötyä niin yrityksille kuin kuluttajille paremman hintojen vertailtavuuden, lisääntyneen tuontitarjonnan/-kilpailun sekä valuutanvaihto ja -suojauskustannusten laskun kautta. Yleisen keskustelun kannalta ongelmana on, että nämä hyödyt syntyvät kovin pieninä puroina, hajautetusti ja pitkän ajan kuluessa, jolloin nämä edut tulevat aliarvostetuksi.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Sipilän hallituksen ajama kilpailukykysopimus oli Suomen talouskasvun kannalta oikeansuuntainen ratkaisu.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 8 | Ratkaisun suunta oli oikea, joskaan ei ainakaan välittömästi siihen uhratun “poliittisen pääoman“ arvoinen (varsinkin, kun hallituksen ponnistuksen toisaalla olivat paljolti jäissä kk-sopimusta puristettaessa). Toisaalta ratkaisu voidaan nähdä jonkinlaisena “patovallin murtumisena“, jonka myötä Suomi saattaa pidemmässä juoksussa seurata Ruotsin, Saksan ja miksei Tanskan viitoittamaa tietä työmarkkinoita uudistettaessa.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Pieniä yrityksiä kannattaa suosia ylimääräisin verohelpotuksin tai yritystuin, koska uudet työpaikat syntyvät pääsääntöisesti niihin.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti eri mieltä | 8 | Yrityskoon ei pitäisi olla lainkaan erottelevana tekijänä elinkeinotoiminnan julkisia kannustimia pohdittaessa, joskin koko on toki usein yhteydessä järkevämpiin erotteleviin tekiijöihin kuten yrityksen ikään. | Eri mieltä | 8 |
Suomen on järkevää tukea telakoitaan kilpailukyvyn turvaamiseksi, koska useimmissa muissakin maissa tehdään niin.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 6 | Yleisesti ottaen yritystuet eivät ole hyvää talouspolitiikka (keskeisin poikkeus tästä perussäännöstä liittyy innovaatiopolitiikkaan). Erityisesti näin on silloin, kun ne kohdistuvat yhteen vakiintuneeseen toimialaan ja jopa yritykseen. Mutta jos ottaa päästään ideologisemman/periaatteellisemman hatun niin “kompensoivissa“ ja “pelikentää“ tasoittavissa yritystuissa on kieltämättä oma logiikkansa. Ja jos puhuu käytännön tapauksestamme, Turun telakan omistajavaihdosta edeltävästä väännöstä ja laskee tässä yhteydessä käytetyn julkisen rahan ja hien nettonykyäarvoa, niin laskelma jää mielestäni kirkaasti plussalle. Goolsbee ja Krueger käyvät hieman analogisen tapauksen, GM:n & Chryslerin pelastamisen, hyvin läpi tässä artikkelissa: https://www.aeaweb.org/articles?id=10.1257/jep.29.2.3 . Käytännön politiikka on joskus mutapainia.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 7 |
Äkillisen rakennemuutoksen alueille suunnatut tuet hidastavat rakennemuutosta ja ovat siksi haitallisia.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 6 | Äkillisen rakennemuutoksen tuessa on kyse tilapäisestä yritysten ja yksilöiden uudelleensuuntautumiseen kohdistuvasta tuesta. En näe, että ne haittaisivat -- ja saattavat jopa tukea -- pitkän aikavälin rakennemuutosta. | Epävarma | 7 |
Vuokrasääntelyllä pitäisi pyrkiä hillitsemään vuokrien nousua, vaikka se tarkoittaisi vuokra-asuntotarjonnan pienenemistä.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti eri mieltä | 9 | Ensisijaiset tavat vaikuttaa vuokratasoon pitäisivät olla vuokra-asuntotarjonnan sekä omistus- ja vuokra-asumisen kannattavuuden suhteen säätelyt. Sääntely ei varsinkaan pidemmällä aikavälillä johda toivottuihin tulemiin. | Vahvasti eri mieltä | 8 |
Kotitalousvähennys on tehokas tapa torjua harmaata taloutta.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 8 | Mielestäni kotitalousvähennys sai kyllä aikaan sen, että kotitalouksissa ulkopuolisilla pimeästi ja laillisesti teetetyn työn hinta saatiin kutakuinkin samalle viivalle. Voi olla, että vähennys on aiheuttanut muita ongelmia mutta tiettyä osaa harmaasta taloudesta se on mielestäni kiistatta torjunut.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Robottivero on tulevaisuudessa välttämätön keino rahoittaa sosiaaliturvaa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti eri mieltä | 7 | Yleisesti ottaen robottiverossa on kyse lisäkustannuksesta uuden teknologian käyttöönotolle ja hyödyntämiselle. Toteutuessaan se hidastaisi tuottavuuden nousua. Mikäli se olisi toteutettu vain kansallisesti tai vain osassa maailmaa, se heikentäisi sitä käyttävien maiden kilpailuasemaa. Kolmanneksi, robottiveron kohteen määrittäminen olisi haastavaa, koska kyse ei ole vain fyysisistä roboteista vaan yleisemmin automaatiosta, jonka merkittävin osa liittyy “virtuaalisiin“ ohjelmistorobetteihin, siis vähimmillään esim. Excel-makrojen hyödyntämiseen toimistorutiinien automatisoinnissa.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 7 |
Perintövero on talouskasvun kannalta muita veroja vähemmän haitallinen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 3 | Samaa mieltä | 7 |