Lähes joka toinen ekonomisti katsoo, että maakuntavero tarvitaan, jos maakunnat hoitavat sote-palvelut. Maakuntaveron torjuu vain 18 prosenttia, mutta jopa 36 prosenttia taloustietieteilijöistä ei ota asiaan kantaa.
Kysymys: Jos maakunnilla on jatkossa vastuu julkisista sote-palveluista, tulisi niillä olla myös verotusoikeus.
| Vastaaja | Yliopisto/tutkimuslaitos | Vastaus | Varmuus | Kommentti | Profiili ja vastaukset | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Jyrki Ali-Yrkkö | ETLA | Eri mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||||||
 Tom Berglund | Hanken | Eri mieltä
| 10 | Se, että palvelut rahoitettaisiin kokonaan alueen sisäisillä verotuloilla ei kuitenkaan tule toteutumaan (vrt. Ruotsi) joten alueiden välisiä tulonsiirtoja tulee jatkossakin olemaan josta seuraa se moral hazard ongelma, että alue voi hyötyä siitä, että pystyy uskottavasti osoittamaan ettei paikalliset tulot riitä kustannusten kattamiseen. Tämä riippumatta verotusoikeudesta. Vastakkain ovat mahdollinen tehokkaampi kontrolli paikallistasolla alueverotuksessa ja se, että yhden tason lisääminen verojärjestelmään lisää hallinnointikustannuksia. Kumpi näistä dominoi on vaikea arvioida.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||||||
 Petri Böckerman | Jyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABORE | Samaa mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | |||||||||
 Essi Eerola | VATT | Samaa mieltä | 7 | Ilman verotusoikeutta maakuntien kannustimet palvelutuotannon tehostamiseen ovat heikot, koska ne eivät pysty ohjaamaan toteutuneita säästöjä asukkailleen. Lisäongelmia voi aiheuttaa se, että valtion saattaa olla vaikeaa sitoutua tiukkaan budjettikuriin tilanteessa, jossa maakunta ei pysty suoriutumaan lakisääteisistä tehtävistään.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||||||
 Bengt Holmström | MIT | Samaa mieltä
| 4 | Profiili ja vastaukset | |||||||||
| Seppo Honkapohja | Aalto Yliopiston KKK | Ei mielipidettä
| 7 | Samalla on katsottava verotuksen kokonaisuutta ja mm. alennettava kunnallisveroja. | Profiili ja vastaukset | ||||||||
 Anni Huhtala | VATT | Samaa mieltä
| 9 | Tästä asiasta VATT/Janne Tukainen ja Tuukka Saarimaa ovat tutkimustietoon perustuen lausuneet, että “Hyvä järjestelmä olisi yhdistelmä maakuntien omaa verorahoitusta ja valtionosuuksia nykyisen kuntien rahoitusrakenteen tapaan.“ | Profiili ja vastaukset | ||||||||
 Ari Hyytinen | Hanken | Ei mielipidettä | Profiili ja vastaukset | ||||||||||
| Edvard Johansson | Åbo Akademi | Samaa mieltä | 5 | Profiili ja vastaukset | |||||||||
 Esa Jokivuolle | Suomen Pankki | Ei mielipidettä | Profiili ja vastaukset | ||||||||||
 John M. Juselius | Suomen Pankki | Samaa mieltä
| Profiili ja vastaukset | ||||||||||
 Markus Jäntti | Tukholman yliopisto | Samaa mieltä | 9 | On syytä huomata kysymyksen ehto että *jos* maakunnat vastaavat sote-palveluista, niillä tulisi olla myös verotusoikeus. Tästä *ei* seuraa, että maakuntien *tulisi* vastata sote-palveluista. | Profiili ja vastaukset | ||||||||
 Panu Kalmi | Vaasan yliopisto | Epävarma | Profiili ja vastaukset | ||||||||||
 Seppo Kari | VATT | Epävarma
| 8 | Tilivelvollisuus puoltaa verotusoikeutta, mutta monet muut asiat puhuvat vastaan (tulonsiirtojen väistämättömyys, verotuksen monimutkaistuminen, strategisen käyttäytymisen riski). | Profiili ja vastaukset | ||||||||
 Karlo Kauko | Suomen Pankki | Samaa mieltä | 4 | Maakunnan poliittisen johdon pitää vastata tekemisistään niille, jotka sekä hyödyntävät palveluita että maksavat maakunnan toimintakulut. Muissa järjestelyissä on ongelmia kannusteiden kanssa. | Profiili ja vastaukset | ||||||||
 Jaakko Kiander | Samaa mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | ||||||||||
 Juha Kilponen | Suomen Pankki | Epävarma | 8 | Profiili ja vastaukset | |||||||||
| Jarmo Kontulainen | Vahvasti eri mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | ||||||||||
 Iikka Korhonen | Suomen Pankki | Ei mielipidettä
| 3 | Profiili ja vastaukset | |||||||||
 Pekka J. Korhonen | Epävarma | 7 | On olemassa argumentteja puolesta ja vastaan. Verotusoikeuden laajentaminen ei ole hyvä asia eikä epätietoisuus siitä, mihin veroilla kerättävät varata lopulta menevät. Toisaalta toiminnasta vastaavalla pitäisi olla pelimerkit toimintaansa, mutta onko se oikeanlaista vastuuta, jos maakunnilla on mahdollisuus kerätä rahaa ilman, että kukaan arvioisi toiminnan tehokkuutta.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||||||
 Mika Kortelainen | Turun yliopisto | Vahvasti samaa mieltä | 9 | Ilman verotusoikeutta maakunnilla itsellään ei ole juurikaan kannustimia säästää rahaa, koska maakuntien rahat tulevat suurimmaksi osaksi valtiolta. Maakunnilla ei myöskään käytännössä ole tapoja jakaa esimerkiksi tuotannon tehostamisen kautta syntyneitä säästöjä takaisin maakunnan äänestäjille. Mikäli maakunnilla olisi oma veroinstrumentti, säästökannustimet syntyisivät luonnollisesti verotuksen kautta. Kun maakuntien rahankäyttö ei vaikuta asukkaiden veroasteeseen, on asukkaiden ja maakunnan poliitikkojen intresseissä käyttää kaikki saamansa valtion rahoitus. Lisäksi verotusoikeuden puuttuessa keskeinen haaste on maakuntien mahdollisesti kohtaama pehmeä budjettikuri tai se että valtio viime kädessä pelastaa taloudelliseen ahdinkoon joutuneet maakunnat. Tämä voi johtaa ns. common pool ongelmaan, jossa maakunnat käyttäytyvät liian tuhlaavasti, koska ne voivat siirtää osan kustannuksista valtion eli käytännössä muiden maakuntien asukkaiden maksettaviksi.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||||||
 Kaisa Kotakorpi | Tampereen yliopisto; VATT | Samaa mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | |||||||||
 Markku Kotilainen | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos - Etla | Samaa mieltä | 5 | Tästä periaatteesta ei liene suurta erimielisyyttä. Kysymys on siitä, millä aikataululla verotusoikeus toteutetaan. | Profiili ja vastaukset | ||||||||
 Klaus Kultti | helsingin yliopisto | Ei mielipidettä | 10 | Profiili ja vastaukset | |||||||||
 Timo Kuosmanen | Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto | Eri mieltä | 6 | Mielestäni verojärjestelmää ei pitäisi monimutkaistaa maakuntamallin takia. | Profiili ja vastaukset | ||||||||
 Tomi Kyyrä | Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Samaa mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | |||||||||
| Jani Luoto | Helsingin yliopisto | Eri mieltä
| Profiili ja vastaukset | ||||||||||
 Mika Mailiranta | Työn ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopisto | Samaa mieltä | 2 | Profiili ja vastaukset | |||||||||
 Topi Miettinen | Svenska Handelshögskolan | Ei mielipidettä | Profiili ja vastaukset | ||||||||||
 Hennamari Mikkola | Kansaneläkelaitos | Eri mieltä
| 10 | Erot verotuksessa voisivat muodostua kovin suureksi. Valtion on myös syytä ohjata maakuntia, jotta kilpavarustelua maakuntien välillä voidaan vähentää. Pitemmällä aikavälillä olisi parempi että voi valita palvelunsa maakunnasta riippumatta, nyt Uudestamaasta on tulossa Viron kokoinen vakuutusalue. Kannatan edelleen kansallista mallia, mutta sillä ei ole poliittista kannatustaNäytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||||||
 Pauli Murto | Aalto-yliopisto | Samaa mieltä | 5 | Profiili ja vastaukset | |||||||||
 Niku Määttänen | Helsingin yliopisto ja Helsinki GSE | Samaa mieltä | 5 | Profiili ja vastaukset | |||||||||
 Katariina Nilsson Hakkala | Aalto yliopisto/ ETLA | Epävarma | Profiili ja vastaukset | ||||||||||
 Elias Oikarinen | Oulun yliopisto | Samaa mieltä | 5 | Profiili ja vastaukset | |||||||||
 Tapio Palokangas | Helsingin yliopisto | Samaa mieltä
| Jos valtio antaa rahat maakunnille, niin mitä merkitystä silloin on maakuntahallinnolla? | Profiili ja vastaukset | |||||||||
 Hannu Piekkola | Vaasan yliopisto | Epävarma
| 7 | Jos tarkoituksena on todella säästää 3 miljardia euroa niin tämä ei toteudu lisäämällä uusi hallinnollinen lisäporras. Todellisuudessa ministeriöissä on se tieto ja mahdollisuuus neuvotella tasavertaisesti yksityisen sektorin kanssa. Maakuntahallinnossa maakunta lisää poliittista voimaansa ja valtaansa tuhlailevalla järjestelmällä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||||||
 Matti Pohjola | Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu | Ei mielipidettä | 6 | Profiili ja vastaukset | |||||||||
 Petri Rouvinen | ETLA, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos | Epävarma | 6 | Voisi olla eduksi, että sama taho vastaa sekä menoista että tuloista, vaikkakin tässä tapauksessa jälkimmäisestä verotusoikeuden kautta. Tällöin maakunnat olisivat periaatteessa suoraan vastuussa asukkailleen palvelujen kustannustehokkaasta tarjonnasta. Verotusoikeus ei kuitenkaan ole välttämätön tehokkuuspaineen aikaansaamiseksi; samaa vaikutusta synnyttää esimerkiksi maakunnittaisia sote-suoritehintojen julkaisemalla.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||||||
 Olli-Pekka Ruuskanen | Pellervon taloustutkimus, Vaasan yliopisto | Vahvasti eri mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | |||||||||
 Hannu Salonen | Turun yliopisto | Epävarma | Profiili ja vastaukset | ||||||||||
 Rune Stenbacka | Svenska handelshögskolan | Samaa mieltä
| 8 | Profiili ja vastaukset | |||||||||
 Juha Tervala | Helsingin yliopisto | Ei mielipidettä | 10 | Profiili ja vastaukset | |||||||||
 Marko Terviö | Aalto-yliopisto | Samaa mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | |||||||||
 Roope Uusitalo | Helsingin yliopisto | Samaa mieltä | 7 | Aluehallinto, joka saa koko rahoituksensaa keskushallinnolta on pikemminkin aluehallintovirasto kuin itsehallintoyksikkö. ... tosin aika moni muukin kohta olisi helpommin rakennettavissa, jos aluehallintoyksiköitä olisi vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||||||
 Jari Vainiomäki | Tampereen yliopisto | Ei mielipidettä | 5 | Profiili ja vastaukset | |||||||||
 Hannu Vartiainen | Helsingin yliopisto | Samaa mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | |||||||||
 Vesa Vihriälä | Helsingin yliopisto | Samaa mieltä | 8 | Kannustimet tehokkaaseen toimintaan olisivat selvästi paremmat, jos järjestämisvastuuta kantava maakunta joutuisi rahoittamaan osan menoista keräämillään veroilla. Tällöin tehokas toiminta sallisi verotuksen pitämisen muita alueita pienempänä. Vastaavasti jos maakunnassa arvotettaisiin valtion takaamaa palvelutasoa parempaa palvelua, se olisi mahdollista rahoittaa veroilla ja siten preferenssierot pääsisivät toteutumaan. Kiinteä (vaikkakin tarvevakioitu) kokonaisrahoitus luo painetta säästää vain aivan marginaalilla. Silloinkin paine voi olla vähäinen, kun keskushallintoa voi painostaa välttämättömiksi koettujen palveluiden toteuttamatta jättämisellä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||||||
| Jouko Vilmunen | Turun yliopisto/kauppakorkeakoulu | Vahvasti eri mieltä
| 10 | Profiili ja vastaukset | |||||||||
 Sami Vähämaa | Vaasan yliopisto | Ei mielipidettä | 5 | Profiili ja vastaukset | |||||||||
| Juuso Välimäki | Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu | Vahvasti samaa mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | |||||||||
 Eva Österbacka | Åbo Akademi | Eri mieltä | 5 | Profiili ja vastaukset | |||||||||