Selvä enemmistö ekonomisteista leikkaisi yritystukia

Jopa 85 prosenttia taloustieteilijöistä katsoo, että yritystukia olisi syytä ryhtyä leikkaamaan kunnianhimoisesti. Eri mieltä on kuusi prosenttia ja epävarmoja tai vailla mielipidettä 10 prosenttia ekonomisteista.

Kysymys: Yritystukia olisi syytä ryhtyä leikkaamaan kunnianhimoisesti.

Vastaaja	Yliopisto/tutkimuslaitos	Vastaus	Varmuus	Kommentti	Profiili ja vastaukset
Jyrki Ali-Yrkkö	ETLA	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Tom Berglund	Hanken	Vahvasti samaa mieltä	10	Julkisen sektorin työntekijöillä on huomattavasti heikommat mahdollisuudet löytää tulevia menestystapauksia kuin siihen erikoistuneet kaupalliset yritykset ja/tai sijoittajat. Yrityksiin kohdistuvan verotuksen pienentäminen on tehokkaampi tapa edistää kannattavaa yritystoimintaa kuin yritystuet.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Petri Böckerman	Jyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABORE	Samaa mieltä	9		Profiili ja vastaukset
Essi Eerola	VATT	Samaa mieltä	7	Kunnianhimoisesti siinä mielessä, että arvioidaan niiden tavoitteita ja vaikutuksia tapauskohtaisesti eikä tarkastella yhtenä pakettina. Kokonaisuus sisältää hyvin erilaisia osia ja erityisesti verotukien kohdalla täytyy arviot tehdä suhteessa verotuksen normijärjestelmään.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Seppo Honkapohja	Aalto Yliopiston KKK	Epävarma	6	Periatteessa kyllä, mutta esim. Kansainvälinen kilpailutilanne ja muiden maiden käytännöt on huomioitava. Tätä ei ole riittävästi huomioitu keskustelussa.	Profiili ja vastaukset
Anni Huhtala	VATT	Epävarma		Leikkaaminen ei ole itsetarkoitus, jos tuille on yhteiskunnalliset perusteet ja niillä saavutetaan mm. teknologian kehittämiseen ja tuottavuuskasvuun tähtäävät tavoitteet. Meillä on jo paljon evidenssiä, että kaikilta osin näin ei ole, ja tukia on varaa leikata.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Ari Hyytinen	Hanken	Samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Edvard Johansson	Åbo Akademi	Samaa mieltä	5		Profiili ja vastaukset
Esa Jokivuolle	Suomen Pankki	Ei mielipidettä			Profiili ja vastaukset
Markus Jäntti	Tukholman yliopisto	Vahvasti samaa mieltä Aiemmat vastaukset Samaa mieltä 2018-06-06	10		Profiili ja vastaukset
Panu Kalmi	Vaasan yliopisto	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Seppo Kari	VATT	Samaa mieltä	8	Se on kuitenkin hyvä huomata, että tuet ovat keskenään varsin erilaisia - mm. tavoitteiden osalta - ja monien tukien vaikutyksista (tavoitteiden toteutumisesta) tiedetään aika vähän.	Profiili ja vastaukset
Karlo Kauko	Suomen Pankki	Samaa mieltä	6	Kannattaa aloittaa tuista, jotka voivat kannustaa ympäristöä pilaavaan toimintaan. Tukien karsiminen pitkän ainavälin suunnitelman mukaan olisi järkevämpää kuin niiden lakkauttaminen yllättäen ja kertarysäyksellä.	Profiili ja vastaukset
Jaakko Kiander		Eri mieltä	7	Ensin tarvitaan tarkempaa analyysia tuista ja tukien määrittelystä	Profiili ja vastaukset
Juha Kilponen	Suomen Pankki	Ei mielipidettä			Profiili ja vastaukset
Jarmo Kontulainen		Samaa mieltä	6		Profiili ja vastaukset
Iikka Korhonen	Suomen Pankki	Samaa mieltä	6	Suuri osa yritystuista ei ole perusteltavissa positiivisilla ulkoisvaikutuksilla tms.	Profiili ja vastaukset
Pekka J. Korhonen		Vahvasti eri mieltä	7	Noin formuloituun kysymykseen ei voi vastata myönteisesti. Varmasti on olemassa paljon sellaista yritystukea, jota pitäisi leikata, koska ne eivät edistä esim. työllisyyttä, investointeja eikä tuottavuutta.	Profiili ja vastaukset
Mika Kortelainen	Turun yliopisto	Samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Tuomas Kosonen	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Samaa mieltä	7	Yritystuet voivat joissain tapauksissa edesauttaa yritysten toimintaa ja siten hyödyttää esimerkiksi yritysten työntekijöitä. On kuitenkin syytä epäillä, että monen yritystuen takana ei ole tällaista harkintaa, vaan tuet katoavat yritysten voittoihin niiden toiminnan juuri muuttumatta. Yritystukia tulisikin tarkkaan harkita tapauskohtaisesti ja säilyttää vain sellaisia, joiden ajatellaan todella auttavan esimerkiksi heiveröisiä uusia yrityksiä kasvun tielle.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Kaisa Kotakorpi	Tampereen yliopisto; VATT	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Markku Kotilainen	Elinkeinoelämän tutkimuslaitos - Etla	Samaa mieltä	6	Kunkin tuen poistamisesta pitäisi kuitenkin tehdä kunnollinen kustannus-hyötyanalyysi.	Profiili ja vastaukset
Klaus Kultti	helsingin yliopisto	Vahvasti samaa mieltä	10		Profiili ja vastaukset
Timo Kuosmanen	Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto	Samaa mieltä	9		Profiili ja vastaukset
Tomi Kyyrä	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Samaa mieltä	8	Valtaosa tukimuodoista lienee turhia ja epäoikeudenmukaisia sekä mahdollisesti kilpailua vääristäviä. Fiksumpaa olisi pyrkiä matalaan yleiseen yritysveroasteeseen sekä laajaan ja tiiviiseen veropohjaan.	Profiili ja vastaukset
Marita Laukkanen	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Samaa mieltä	10	Yritystukien leikkaaminen ei sinällään ole itsetarkoitus. Tehtyjen selvitysten perusteella yritystukiin kuuluu kuitenkin tukia, joita ei voi pitää julkisen talouden näkökulmasta perusteltuina menoerinä. Tällaisia ovat tuet, jotka eivät nykytiedon valossa palvele niille asetettua tavoitetta. Näiden tukien hyödyt ovat nolla ja kustannukset julkiselle taloudelle suuremmat kuin nolla, jolloin tuet eivät läpäise kustannus-hyöty-testiä eikä niitä voi pitää julkisen talouden näkökulmasta perusteltuina menoerinä. Joidenkin tukien osalta hyödyt saattavat olla jopa negatiiviset, jos tuet kannustavat yhteiskunnan kannalta haitalliseen toimintaan (esim. saastuttamiseen) tai häiritsevät kilpailua ja talouden uusiutumista esimerkiksi tukemalla vain osaa yrityksistä tai vain osaa vientialoista.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Jani Luoto	Helsingin yliopisto	Vahvasti samaa mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2018-11-05			Profiili ja vastaukset
Mika Mailiranta	Työn ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopisto	Vahvasti samaa mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Topi Miettinen	Svenska Handelshögskolan	Samaa mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2018-12-04	6		Profiili ja vastaukset
Hennamari Mikkola	Kansaneläkelaitos	Samaa mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2018-06-06		Ainakin yritystukien tarpeellisuus ja vaikuttavuus tulisi arvioida	Profiili ja vastaukset
Pauli Murto	Aalto-yliopisto	Vahvasti samaa mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Niku Määttänen	Helsingin yliopisto ja Helsinki GSE	Samaa mieltä	7	“Kunnianhimoisesti“ kuulostaa toki aina hyvältä... Karsittavaa löytyy mutta suurimmat arviot yritystukien kokonaissummasta ovat harhaanjohtavia erityisesti verotukien takia. Esimerkiksi se, että yritys maksaa energiastaan vähemmän veroa kuin kotitalous, voi olla verotuksen kokonaisuuden kannalta perusteltua. Mutta vähintään pitäisi pyrkiä siihen, että verotus kohtelee erilaisia yrityksiä yhdenmukaisesti.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Katariina Nilsson Hakkala	Aalto yliopisto/ ETLA	Vahvasti samaa mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Elias Oikarinen	Oulun yliopisto	Epävarma	5		Profiili ja vastaukset
Tapio Palokangas	Helsingin yliopisto	Samaa mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2019-05-07	8	Täysin kaaottinen ja läpinäkymätön tukijärjestelmä vääristää kilpailua ja nostaa omalta osaltaan valtion menoja ja veroastetta.	Profiili ja vastaukset
Tuomas Pekkarinen	VATT	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Hannu Piekkola	Vaasan yliopisto	Vahvasti samaa mieltä	9	Kun säästyvät rahat käytetään T&K toiminnan tukemiseen niin varmasti tuotto on korkeampi.	Profiili ja vastaukset
Jukka Pirttilä	Helsingin yliopisto	Vahvasti samaa mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Matti Pohjola	Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu	Samaa mieltä	10	Epätäydellisten markkinoiden maailmassa kaikki yritystuet eivät toki ole tarpeettomia tai haitallisia, mutta niiden vaikutusta olisi arvioitava nykyistä tarkemmin.	Profiili ja vastaukset
Elina Pylkkänen	Palkansaajien tutkimuslaitos	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Petri Rouvinen	ETLA, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos	Samaa mieltä	7	Lähtökohtaisesti yritystuet eivät kuulu toimivaan markkinatalouteen. Yksityisiin markkinoihin puuttuminen on kuitenkin perusteltua, jos se ei muutoin tuota kansalaisille korkeinta saavutettavissa olevaa elämisentasoa ja julkinen sektori on kyvykäs korjaamaan tämän “valuvirheen“ siten, että pitkällä aikavälillä nettovaikutus kansalaisten hyvinvointiin on positiivinen. Yleisimmin hyväksytyt motiivit julkisille interventioille liittyvät tiedon perusominaisuuksista kumpuavaan tahattomaan leviämiseen (ulkoisvaikutuksiin) ja rahoitusmarkkinoiden puutteelliseen toimintaan (usein yhteydessä eri toimijoiden toisistaan poikkeavaan informaatioon).Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Olli-Pekka Ruuskanen	Pellervon taloustutkimus, Vaasan yliopisto	Vahvasti samaa mieltä	10		Profiili ja vastaukset
Hannu Salonen	Turun yliopisto	Samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Rune Stenbacka	Svenska handelshögskolan	Samaa mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2018-06-06	7		Profiili ja vastaukset
Juha Tervala	Helsingin yliopisto	Vahvasti samaa mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Marko Terviö	Aalto-yliopisto	Vahvasti samaa mieltä	8	Oli menetetty mahdollisuus, että sitä ei yhdistetty yhteisöveroprosentin alentamiseen.	Profiili ja vastaukset
Roope Uusitalo	Helsingin yliopisto	Samaa mieltä	7	Samaa mieltä, mutta puhuminen yritystuista yleisesti on laiskaa. Pitäisi ottaa kantaa yhteen tukeen kerrallaan ja arvioida sen tavoiteltuja vaikutuksia, kustannuksia ja näyttöä toimivuudesta.	Profiili ja vastaukset
Hannu Vartiainen	Helsingin yliopisto	Samaa mieltä Aiemmat vastaukset Vahvasti samaa mieltä 2018-06-06	8		Profiili ja vastaukset
Vesa Vihriälä	Helsingin yliopisto	Samaa mieltä	7	Kaikella julkisella rahoituksella on vaihtoehtoinen käyttö. Yritystuista selviä tuottavuushyötyjä on tutkimusten mukaan vain ns. innovaatiotuilla. Muilla, ns. säilyttävillä tuilla ei näitä hyötyjä ole ja ne voivat myös haitata tehokkuutta vääristäessään eri yrittysten kilpailuehtoja. Tämän vuoksi säilyttäviä tukia olisi järkevää supistaa. Ongelma säilyttävien tukien leikkaamisessa on, että niistä suurin osa, energiaverotuksen laskennallinen alennus, tuo suomalaisen paljon energiaa käyttävän tuotannon energiakulut lähemmäksi kilpailijoiden (mm. Ruotsi, Saksa) alhaisia energiahintoja. Tämän vuoksi näidenkään tukien poistaminen kokonaan ja varsinkin nopea supistaminen olisi ongelmallista. Järkevä ratkaisu on pitkäjänteinen ohjelma, joka asteittain vähentää säilyttäviä tukia ja siirtää niitä osittain innovaatiotuiksi.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Jouko Vilmunen	Turun yliopisto/kauppakorkeakoulu	Vahvasti samaa mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2018-11-05	10		Profiili ja vastaukset
Sami Vähämaa	Vaasan yliopisto	Eri mieltä	5		Profiili ja vastaukset
Juuso Välimäki	Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu	Samaa mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2018-06-06	8		Profiili ja vastaukset
Eva Österbacka	Åbo Akademi	Samaa mieltä Aiemmat vastaukset Ei mielipidettä 2018-06-06	5		Profiili ja vastaukset