Sote-rahoitusmallin tarkoituksenmukaisuus jakaa mielipiteet

Viidennes (21 %) ekonomista pitää Marinin hallituksen sote-uudistukseen sisältyvää rahoitusmallia tarkoituksenmukaisena. Eri mieltä on noin yhtä moni (22 %). Suurin osa taloustieteilijöistä on kuitenkin kannastaan epävarma (31 %) tai vailla mielipidettä (26 %).  Kommenteissaan ekonomistit tuovat esiin mallista puuttuvia kannustimia, joita voitaisiin korjata esimerkiksi hyvinvointialueiden verotusoikeudella.

Kysymys: Nykyisen hallituksen esittämä sote-rahoitusmalli, jossa hyvinvointialueiden saama rahoitus määräytyy pääosin palvelutarvekertoimen mukaan, on tarkoituksenmukainen.

Vastaaja	Yliopisto/tutkimuslaitos	Vastaus	Varmuus	Kommentti	Profiili ja vastaukset
Luis Alvarez		Eri mieltä	10		Profiili ja vastaukset
Petri Böckerman	Jyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABORE	Samaa mieltä	5		Profiili ja vastaukset
Mika Haapanen	Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu	Samaa mieltä	7	Kyllä mutta rahoitusmallissa on syytä olla myös elementti, joka kannustaa terveydenedistämiseen (vaikka se johtaisi myöhemmin palvelutarvekertoimen mukaisesti rahoituksen laskuun).	Profiili ja vastaukset
Seppo Honkapohja	Aalto Yliopiston KKK	Eri mieltä	6	Kustannusrakenteiden erot mukaan.	Profiili ja vastaukset
Anni Huhtala	VATT	Epävarma			Profiili ja vastaukset
Ari Hyytinen	Hanken	Ei mielipidettä			Profiili ja vastaukset
Esa Jokivuolle	Suomen Pankki	Epävarma			Profiili ja vastaukset
John M. Juselius	Suomen Pankki	Eri mieltä			Profiili ja vastaukset
Markus Jäntti	Tukholman yliopisto	Samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Panu Kalmi	Vaasan yliopisto	Ei mielipidettä			Profiili ja vastaukset
Aki Kangasharju	Elinkeinoelämän tutkimuslaitos	Vahvasti eri mieltä	10	Mallista puuttuvat tuottavuuden kasvuun ja kustannusten hillintään kannustavat elementit.	Profiili ja vastaukset
Vesa Kanniainen	Helsingin yliopisto	Epävarma		En tunne tätä yksityiskohtaa sote-hankkeessa. Äkkiseltään kuulostaa perustellulta.	Profiili ja vastaukset
Ohto Kanninen	Labore	Epävarma	6		Profiili ja vastaukset
Seppo Kari	VATT	Epävarma	7		Profiili ja vastaukset
Antti Kauhanen	Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu	Ei mielipidettä	5		Profiili ja vastaukset
Karlo Kauko	Suomen Pankki	Samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Ilkka Kiema	Työn ja talouden tutkimus LABORE	Epävarma	5		Profiili ja vastaukset
Juha Kilponen	Suomen Pankki	Ei mielipidettä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2020-11-03			Profiili ja vastaukset
Jarmo Kontulainen		Eri mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Iikka Korhonen	Suomen Pankki	Ei mielipidettä		Keine Ahnung	Profiili ja vastaukset
Mika Kortelainen	Turun yliopisto	Samaa mieltä	9	Esitetty rahoitusmalli voi kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja ja tuoda hyvinvointialueille turvaa (ts. vakuutuksen) kustannusten (alueesta riippumatonta) vaihtelua vastaan. Tähän tarkoitukseen pääosin valtionrahoitukseen perustuva rahoitusmalli on perusteltu ja tarkoituksenmukainen. Toisaalta taloustieteellinen kirjallisuus puoltaa vahvasti verotusoikeuden antamista hyvinvointialueille (tai maakunnille) valtionrahoituksen ohella, koska verotusoikeus eli osavastuu rahoituksesta luo paremmat kannusteet kustannusten hillintään. Sote-uudistuksen tavoitteiden kannalta parempaan ratkaisuun päästäänkin valtionrahoituksen ja verotusoikeuden yhdistelmällä kuin kummallakaan näistä yksinään. Hallitus vaikuttaisi vievän rahoitusmallia perustellusti tähän suuntaan, vaikka verotusoikeutta ei ole tulossa vielä ensi vaiheessa ja sen osuudesta rahoitusjärjestelmässä ei vielä tiedetä yksityiskohtia.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Tuomas Kosonen	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Epävarma	2		Profiili ja vastaukset
Klaus Kultti	helsingin yliopisto	Epävarma	10		Profiili ja vastaukset
Timo Kuosmanen	Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto	Samaa mieltä	8	Mielestäni tämä on hyvä lähtökohta sote-rahoitusmalliksi. Toki sopivan palvelutarvekertoimen määrittämiseen sisältyy lukuisia haasteita. Jatkossa mallia voitaisiin kehittää mittatikkukilpailun suuntaan, jotta alueilla olisi kannustin kehittää toiminnan tehokkuutta.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Tomi Kyyrä	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Ei mielipidettä			Profiili ja vastaukset
Markus Lahtinen	PTT	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Teemu Lyytikäinen	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Eri mieltä	5	Pidän valtionosuuksien ja maakuntaveron yhdistelmää parempana kannusteiden näkökulmasta. Ilman verotusoikeutta maakunnilla ei ole mahdollisuutta jakaa esimerkiksi tuotannon tehostamisen tai sairauksien ennaltaehkäisyn kautta saavutettuja säästöjä takaisin maakunnan veronmaksajille. VATT:n tutkijat toivat pelkkään valtionrahoitukseen perustuvan järjestelmän ongelmia esille lausunnossaan. Ks. blogi: https://vatt.fi/-/sote-uudistus-jaa-tyngaksi-ilman-maakuntien-verotusoikeutta Lausuntokierroksen jälkeen sote-esitystä on muutettu. Maakuntaveron käyttöönottoa valmistellaan ja sen kaavaillaan tulevan voimaan 2026.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Mika Mailiranta	Työn ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopisto	Epävarma			Profiili ja vastaukset
Topi Miettinen	Svenska Handelshögskolan	Epävarma	5	Se on tarkoituksenmukaisempi monet vaihtoehdot, mutta kyllä siihenkin liittyy tietysti huomattavia kannustinongelmia.	Profiili ja vastaukset
Niku Määttänen	Helsingin yliopisto ja Helsinki GSE	Epävarma	9		Profiili ja vastaukset
Elias Oikarinen	Oulun yliopisto	Epävarma	5		Profiili ja vastaukset
Tapio Palokangas	Helsingin yliopisto	Epävarma		Rahoitusmalli on vieläkin sekava ja keskeneräinen.	Profiili ja vastaukset
Hannu Piekkola	Vaasan yliopisto	Epävarma Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2021-02-02		Epävarma koska se voi palkita siitä että maakunta hoitaa asiat huonosti.	Profiili ja vastaukset
Jukka Pirttilä	Helsingin yliopisto	Ei mielipidettä			Profiili ja vastaukset
Matti Pohjola	Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu	Ei mielipidettä	7		Profiili ja vastaukset
Elina Pylkkänen	Palkansaajien tutkimuslaitos	Eri mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2020-12-22			Profiili ja vastaukset
Ritva Reinikka		Epävarma Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2021-04-20	6		Profiili ja vastaukset
Olli-Pekka Ruuskanen	Pellervon taloustutkimus, Vaasan yliopisto	Ei mielipidettä			Profiili ja vastaukset
Hannu Salonen	Turun yliopisto	Ei mielipidettä	6		Profiili ja vastaukset
Matti Sarvimäki	Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu	Ei mielipidettä			Profiili ja vastaukset
Rune Stenbacka	Svenska handelshögskolan	Samaa mieltä	6		Profiili ja vastaukset
Juha Tervala	Helsingin yliopisto	Ei mielipidettä	6		Profiili ja vastaukset
Marko Terviö	Aalto-yliopisto	Samaa mieltä	2	Periaatteessa palvelutarve on tärkein rahoituksessa huomioitava asia. En ole tarpeeksi perehtynyt kertoimen määriytymisen yksityiskohtiin, ja kyllä sen voisi erittäin huonostikin toteuttaa.	Profiili ja vastaukset
Janne Tukiainen	Turun yliopisto	Vahvasti eri mieltä	9	Maakuntaveron osuus tulisi olla huomattavasti suurempi.	Profiili ja vastaukset
Roope Uusitalo	Helsingin yliopisto	Samaa mieltä	7	Jonkinlainen palvelujen tarpeeseen perustuva rahoitusmalli tarvitaan.	Profiili ja vastaukset
Hannu Vartiainen	Helsingin yliopisto	Eri mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2020-11-03			Profiili ja vastaukset
Jouko Vilmunen	Turun yliopisto/kauppakorkeakoulu	Eri mieltä	7	Rahoitusmalli ei ota riittävästi huomioon kuntien ja alueiden kovin erilaisia lähtökohtia, vaan ikäänkuin pakottaa ainakin osan kunnista ehkä kohtuuttomiinkin sopeutustoimiin. Vaarana ei ole ainoastaan kuntien eriarvoistumisen kasvu, vaan myös osaamisen, esim. erikoissairaanhoidon, rapautuminen tai kuoleminen.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Juuso Välimäki	Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu	Eri mieltä			Profiili ja vastaukset
Pablo Warnes	Aalto University	Ei mielipidettä			Profiili ja vastaukset