Sote-rahoitusmallista puuttuvat kannustimet

Vain viisi prosenttia ekonomisteista katsoo, että Marinin hallituksen esitys sote-uudistukseksi sisältää riittävät kannustimet hyvinvointialueille tehokkaaseen ja laadukkaaseen palvelutuotantoon. Toista mieltä on neljä kymmenestä (38 %). Ekonomistien enemmistö (57 %) on kannastaan epävarma tai vailla mielipidettä. Kommenteissaan ekonomistit toteavat, että sote-uudistuksen rahoitusmallista on vaikea löytää kannustimia kehittämiseen, tehostamiseen ja innovointiin. Lisäksi taloustieteilijät epäilevät budjettikurin pitävyyttä kaavaillussa valtion sote-rahoituksessa.

Kysymys: Marinin hallituksen esitys Sote-uudistukseksi sisältää riittävät kannustimet hyvinvointialueille tehokkaaseen ja laadukkaaseen palvelutuotantoon.

Vastaaja	Yliopisto/tutkimuslaitos	Vastaus	Varmuus	Kommentti	Profiili ja vastaukset
Petri Böckerman	Jyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABORE	Epävarma	5		Profiili ja vastaukset
Mikael Collan	VATT	Epävarma	7	On hyvin vaikeaa arvioida esityksen insentiivien tehoa tuottaa palveluita mahdollisimman tehokkaasti, kun raha tulee valtiolta.	Profiili ja vastaukset
Essi Eerola	VATT	Eri mieltä	6	Koska hyvinvointialueilla ei ole verotusoikeutta, kustannusten kasvuun vaikuttaa suurelta osin se, miten hyvin valtio pystyy ohjaamaan hyvinvointialueita kustannustehokkaaseen toimintaan. Valtion on todennäköisesti vaikeaa sitoutua budjettikuriin. Esim. Kortelainen & Lapointe (2019) arvioivat, että sitoutumisen ongelma on erityisen hankala terveyspalveluissa (https://www.doria.fi/handle/10024/166973)Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Mika Haapanen	Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu	Ei mielipidettä	7		Profiili ja vastaukset
Jarkko Harju	Tampereen yliopisto	Epävarma	3		Profiili ja vastaukset
Seppo Honkapohja	Aalto Yliopiston KKK	Eri mieltä			Profiili ja vastaukset
Ari Hyytinen	Hanken	Epävarma	6		Profiili ja vastaukset
Edvard Johansson	Åbo Akademi	Eri mieltä			Profiili ja vastaukset
Esa Jokivuolle	Suomen Pankki	Samaa mieltä	6		Profiili ja vastaukset
Panu Kalmi	Vaasan yliopisto	Ei mielipidettä			Profiili ja vastaukset
Aki Kangasharju	Elinkeinoelämän tutkimuslaitos	Vahvasti eri mieltä	8	Sote-esitys painottaa tarjonnan parantamista, mikä luonnollisesti maksaa. Tehokkuuteen ja laadun parantamiseen tähtääviä kannusteita ei juuri ole. Ihmisillä on oikeus sote-palveluihin, joten rahojen loppuessa alueilta, rahoitusta on saatava lisää. Kustannusten rajoittamisen malli perustuu yleiseen säästäväisyyteen ja menokehyksiin, eikä varsinaisia tuottavuutta, tehokkuutta ja laadun nostamista parantavia mekanismeja ole.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Vesa Kanniainen	Helsingin yliopisto	Eri mieltä	6	Suomessa on hyvin toimiva terveydenhuolto paitsi 1) Terveyskeskusjonot ja jonoton työterveyshuolto puhuvat eriarvoisuudesta. 2) Kunnat ovat aivan liian pieniä yksiköitä kyetäkseen vastaamaan terveys- ja hyvinvointipalveluista. Epäilen silti maakuntamallin järkevyyttä; sotealueita voi olla liikaa. En ole nähnyt uskottavaa analyysia kysytyistä kannusteista.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Ohto Kanninen	Labore	Epävarma	2		Profiili ja vastaukset
Seppo Kari	VATT	Epävarma			Profiili ja vastaukset
Juha Kilponen	Suomen Pankki	Ei mielipidettä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2021-05-25			Profiili ja vastaukset
Jarmo Kontulainen		Eri mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2021-03-03	3		Profiili ja vastaukset
Iikka Korhonen	Suomen Pankki	Ei mielipidettä		En tiedä.	Profiili ja vastaukset
Mika Kortelainen	Turun yliopisto	Eri mieltä	7	Tehokkaamman palvelutuotannon takaaminen edellyttää vähintäänkin verotusoikeutta järjestäjille eli hyvinvointialueille. Hyvinvointialueiden verotusoikeutta suunnittellaan toteutettavaksi seuraavalla vaalikaudella, mutta tässä vaiheessa toteutukseen liittyy epävarmuuksia. Lisäksi esitetty uudistus ei kiinnitä juuri huomiota kilpailun lisäämiseen julkistetusti rahoitetussa palvelutuotannossa, vaan ennemminkin vaikuttaisi rajoittavan valinnanvapautta ja kilpailua julkisissa palveluissa aiempaan verrattuna. Julkisesti tuotettujen palvelujen valinnanvapauteen pitäisi vähintäänkin kiinnittää enemmän huomiota, koska tutkimuskirjallisuuden perusteella valinnanvapaus terveydenhuollon julkisessa palvelutuotannossa voi lisätä palvelujen laatua ja mahdollisesti myös tehokkuutta.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Tuomas Kosonen	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Epävarma	2		Profiili ja vastaukset
Kaisa Kotakorpi	Tampereen yliopisto; VATT	Eri mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2021-03-03	9	Hyvinvointialueiden rahoitus tulee lähes kokonaan valtiolta (lukuunottamatta asiakasmaksuja). Hyvinvointialueilla on kannustin käyttää kaikki niille tuleva rahoitus. Säästöt johtaisivat rahoituksen osittaiseen pienenemiseen jatkossa, vuosittain maan tasolla tehtävän kustannusten tasauksen kautta. Tästä syystä palveluntuotannon tehostamiseen on huonot kannusteet. Myös kannusteet investoida ennaltaehkäisyyn voivat olla heikot, koska hyvinvointialueet saavat sitä enemmän rahoitusta, mitä sairaampaa väestö alueella on.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Timo Kuosmanen	Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto	Eri mieltä	5	Näin mittavan uudistuksen vaikutuksia on hyvin vaikea ennakoida, mutta kannustinten osalta varmasti löytyisi kehitettävää.	Profiili ja vastaukset
Tero Kuusi	Etla	Eri mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Tomi Kyyrä	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Ei mielipidettä			Profiili ja vastaukset
Markus Lahtinen	PTT	Samaa mieltä		Esityksessä itsessään on oikeitab elementtejä. Lisäksi hallitus on linjannut maakuntaveron valmistelusta.	Profiili ja vastaukset
Teemu Lyytikäinen	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Eri mieltä	8	Täyteen valtionrahoitukseen perustuvassa mallissa hyvinvointialueen väestön ja poliitikkojen intressissä on käyttää kaikki rahoitus ja pyrkiä saamaan valtiolta lisärahoitusta. Kannusteet tehokkaaseen palvelutuotantoon paranevat, jos maakuntavero otetaan käyttöön. Silloin tuotannon tehostamisen hyödyt jäävät maakuntaan alempien verojen muodossa. Myös osa rahoituksen määräytymistekijöistä on ongelmallisia kannusteiden näkökulmasta. Hyvinvointialue saa sitä enemmän rahoitusta, mitä sairaampaa sen väestö on. Tämä voi olla perusteltua tarvevakioinnin näkökulmasta, mutta toisaalta sairastavuuteen perustuva rahoitus vähentää kannusteita ennaltaehkäisevään toimintaan. Maakunnan verotusoikeus parantaisi myös ennaltaehkäisyn kannusteita, koska maakunta joutuisi itse kattamaan osan sairastavuuden kasvun kustannuksista (tai hyötyisi sairastavuuden vähenemisestä). Lisäksi valtionosuusjärjestelmä voitaisiin ehkä laatia karkeammaksi ja kannustavammaksi, kun sen ei tarvitsisi perustua yhtä tarkkoihNäytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Mika Mailiranta	Työn ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopisto	Epävarma			Profiili ja vastaukset
Topi Miettinen	Svenska Handelshögskolan	Ei mielipidettä	6		Profiili ja vastaukset
Hennamari Mikkola	Kansaneläkelaitos	Eri mieltä		Tarveperusteinen rahoitusmalli perustuu enemmän rahoituksen oikeudenmukaiseen jakoon ja kapitaatiorahoitus voi kannustaa minimoimaan kustannuksia, mutta ei välttämättä kustannusvaikuttavaa hoitoa	Profiili ja vastaukset
Niku Määttänen	Helsingin yliopisto ja Helsinki GSE	Epävarma	10	Toivottavasti edes muutama ekonomisti ehtii perehtymään tähän kokonaisuuteen!	Profiili ja vastaukset
Elias Oikarinen	Oulun yliopisto	Ei mielipidettä	5		Profiili ja vastaukset
Tapio Palokangas	Helsingin yliopisto	Epävarma	5	Koko paketti on niin sekava, että sen kannustinvaikutuksista on vaikea sanoa yhtään mitään.	Profiili ja vastaukset
Jukka Pirttilä	Helsingin yliopisto	Epävarma			Profiili ja vastaukset
Matti Pohjola	Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu	Epävarma	6		Profiili ja vastaukset
Timm Prein	Helsingin yliopisto ja Helsinki GSE	Ei mielipidettä			Profiili ja vastaukset
Ritva Reinikka		Epävarma	6	SOTE on uskomaton reformiprosessi. Yli kymmenen vuotta, eikä sitä vieläkään ole saatu valmiiksi. SOTEsta on myös vaikea saada kokonaiskuvaa julkisen keskustelun perusteella. Kukaan ei artikuloi kokonaisuutta. Olen työskennellyt lukuisien muiden maiden rakenneuudistusten parissa, SOTE tuntuu todella uskomattomalta maassa, joka on monien kv. vertailujen kärjessä.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Olli-Pekka Ruuskanen	Pellervon taloustutkimus, Vaasan yliopisto	Eri mieltä			Profiili ja vastaukset
Hannu Salonen	Turun yliopisto	Epävarma	10		Profiili ja vastaukset
Rune Stenbacka	Svenska handelshögskolan	Eri mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2021-03-03	5		Profiili ja vastaukset
Tuomo Suhonen	Työn ja talouden tutkimus LABORE	Eri mieltä	5		Profiili ja vastaukset
Juha Tervala	Helsingin yliopisto	Ei mielipidettä	10	En tunne aihetta.	Profiili ja vastaukset
Marko Terviö	Aalto-yliopisto	Eri mieltä	7	Rajakustannusten pitäisi mennä kokonaan hyvinvointialueen itse päättämästä paikallisesta verotuksesta. Alueiden välisten tulo- ja väestörakenne-erojen tasaamisen voi tehdä kiinteän perustason turvaavana järjestelynä.	Profiili ja vastaukset
Janne Tukiainen	Turun yliopisto	Vahvasti eri mieltä	9	Ehdotetun järjestelmän keskeinen ongelma on se, että hyvinvointialueilla ei ole juurikaan kannustimia säästöihin, tehostamiseen ja innovointiin, koska jaettava rahasummaa tarkistetaan jälkikäteen vastaamaan syntyneitä kustannuksia. Taloustieteessä tämä ongelma tunnetaan pehmeän budjettirajoitteen nimellä, joka syntyy, koska valtio viime kädessä kattaa kustannukset eli pelastaa taloudelliseen ahdinkoon joutuneet hyvinvointialueet. Tutkimuskirjallisuuden perusteella pehmeän budjettirajoitteen ongelma on erityisen relevantti terveydenhuoltopalvelujen järjestämisessä.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Roope Uusitalo	Helsingin yliopisto	Samaa mieltä Aiemmat vastaukset Epävarma 2021-03-03	7		Profiili ja vastaukset
Hannu Vartiainen	Helsingin yliopisto	Epävarma			Profiili ja vastaukset
Juuso Välimäki	Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu	Vahvasti eri mieltä	10		Profiili ja vastaukset
Pablo Warnes	Aalto University	Ei mielipidettä			Profiili ja vastaukset