Vain harva (5 %) ekonomisti uskoo, että työn tuottavuuden kasvun myötä työviikko voidaan tulevan neljännesvuosisadan aikana lyhentää nelipäiväiseksi ilman, että se runnoisi taloutta. Enemmistö (63 %) on asiasta eri mieltä. Epävarmoja on noin kolme kymmenestä (32 %). Kommenteissaan tutkijat toteavat, että vaikka tuottavuuskasvu olisi nopeatakin, ei suuren julkisen sektorin ylläpitäminen mahdollista työajan lyhentämistä.
Kysymys: Työn tuottavuuden kasvu mahdollistaa työajan lyhentämisen nelipäiväiseksi seuraavan 25 vuoden aikana niin, ettei tästä aiheudu merkittäviä kansantaloudellisia vaikeuksia.
Vastaaja | Yliopisto/tutkimuslaitos | Vastaus | Varmuus | Kommentti | Profiili ja vastaukset | ||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Petri Böckerman | Jyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABORE | Eri mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | |||||
Essi Eerola | VATT | Eri mieltä | 5 | Työajan lyhentyminen kestävällä tavalla voi periaatteessa perustua työn tuottavuuden kasvuun. Ongelmana on kuitenkin se, että monissa julkisen sektorin tehtävissä työn luonteen takia tuottavuuskasvu ei voi olla nopeaa. Jos työaikaa lyhennetään tekemättä muita muutoksia, suurempi osa työvoimasta tarvitaan näihin tehtäviin. On hankala tilanne julkisen talouden kannalta, koska edellyttänee selvää kokonaisveroasteen nousua.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Mika Haapanen | Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu | Eri mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | |||||
Seppo Honkapohja | Aalto Yliopiston KKK | Epävarma | Profiili ja vastaukset | ||||||
Ari Hyytinen | Hanken | Eri mieltä | 4 | Profiili ja vastaukset | |||||
Edvard Johansson | Åbo Akademi | Eri mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Esa Jokivuolle | Suomen Pankki | Eri mieltä | 7 | Ks. kommentti edelliseen | Profiili ja vastaukset | ||||
John M. Juselius | Suomen Pankki | Eri mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Markus Jäntti | Tukholman yliopisto | Samaa mieltä
| 5 | Profiili ja vastaukset | |||||
Panu Kalmi | Vaasan yliopisto | Eri mieltä
| Profiili ja vastaukset | ||||||
Aki Kangasharju | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos | Vahvasti eri mieltä | 10 | Ikääntyminen on pahimmillaan seuraavan 25 vuoden aikana, joten kokoaikaisten työaikaa ei voida lyhentää. Keskimääräinen työaika tosin voi lyhentyä, jos työmarkkinauudistukset saavat useamman nyt töitä vailla olevan tekemään lyhennettyä työpäivää.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Vesa Kanniainen | Helsingin yliopisto | Eri mieltä | 7 | Työajan lyhentämisen täytyy heijastaa työvoiman preferenssien kehitystä. Julkisen ja yksityisen sektorin työvoima ovat eri asemassa. Yksityisillä sektoreilla ihmisten mahdollisuutta valita lyhyempi työaika ja pienempi tulojen nousuvauhti vahvistaisi tuottavuuden kasvu. Varmaan heidän edustajansa tunnustelevat tätä trade-offia. Julkisella puolella hyvinvointiyhteiskunta on saavuttanut jo maksimaaliset puitteensa samalla, kun työvoimaa on yhä vaikeampi houkutella sen tehtäviin. Tuottavuuden kasvu myös julkisella puolella on mahdollinen, mutta alat ovat silti työintensiivisiä. Hoiva- ja terveydenhuoltopalvelujen tarve ovat kasvavia ja työntekijät kovilla. Julkisen sektori on toiminut ainoana työvoiman palvelujen ostajana ja pitänyt työvoiman alipalkattuna. Yksityisen hoiva- ja terveyspalvelujen laajeneminen on luonut kilpailua työvoimasta ja nostanut palkkatasoja. Tätä kehitystä tukee teknologisen kehityksen mahdollistama tuottavuuden nousu.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Ohto Kanninen | Labore | Samaa mieltä | Tämä on melko yksinkertainen kysymys siitä, arvostammeko vapaa-aikaa vai kulutusta. Keskitetty työviikon lyhentäminen voi olla hyvä idea, jos koordinointi auttaa optimiin pääsemistä. | Profiili ja vastaukset | |||||
Seppo Kari | VATT | Eri mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | |||||
Antti Kauhanen | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu | Eri mieltä | 5 | Tällä hetkellä ei ole näkyvissä näin voimakasta tuottavuuskasvua | Profiili ja vastaukset | ||||
Karlo Kauko | Suomen Pankki | Eri mieltä | 3 | Kyse on käsitteen “merkittävä vaikeus“ merkityksestä. Kuinka pahoja vaikeuksien pitäisi olla, jotta ne olisivat merkittäviä? | Profiili ja vastaukset | ||||
Ilkka Kiema | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Eri mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | |||||
Juha Kilponen | Suomen Pankki | Epävarma
| 6 | Profiili ja vastaukset | |||||
Jarmo Kontulainen | Epävarma | 10 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Iikka Korhonen | Suomen Pankki | Vahvasti eri mieltä | 7 | Julkisen talouden nykyinen menorakenne ja -taso ei mahdollista tätä. En usko, että työn tuottavuuden kasvu kiihtyy niin paljon tulevina vuosina, että tätä voitaisiin tehdä. | Profiili ja vastaukset | ||||
Pekka J. Korhonen | Epävarma | 3 | Tähän on mahdotonta antaa tieteellisesti kestävää ratkaisu. Työn tuottavuus kasvaa, mutta tulevaisuudessa uusien työtehtäviin tarvitaan työntekijöitä. Tästä voi seurata, että vaikka “vanhat työtehtävät“ hoituvat nykyistä vähäisemmällä työmäärällä, niin tehtävät hoidetaan vähäisemmällä henkilömäärällä - eikä samalla henkilömäärällä vähäisemmällä työtuntimäärällä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Tuomas Kosonen | Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Epävarma
| 7 | Ennustaminen 25 vuoden päähän on vaikeaa. On mahdollista, että työn tuottavuus kasvaa. Toisaalta nykyiset trendit osoittavat myös, että matalan tuottavuuden työllisyys lisääntyy. Joka tapauksessa pelkällä yleisen työn tuottavuuden kasvulla ei saavuteta työnajan lyhentämistä ilman että ratkaistaan miten jaetaan tuottoa korkean ja matalan tuottavuuden työn välillä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Klaus Kultti | helsingin yliopisto | Epävarma | 10 | Profiili ja vastaukset | |||||
Timo Kuosmanen | Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto | Epävarma | 8 | Tekninen kehitys ja työn korvaaminen pääomalla auttavat lyhentämään työaikaa, mutta 25 vuotta on pitkä aika ja tulevaa tuottavuuskehitystä on vaikea ennustaa. | Profiili ja vastaukset | ||||
Tomi Kyyrä | Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Eri mieltä | 5 | On mahdollista, ellei jopa todennäköistä, että tuottavuus kasvaa siinä määrin, että nykyisen tasoinen tuotanto saadaan aikaiseksi neljänneksen pienemmällä kokonaistyötuntien määrällä. Mutta väestön ikääntymisen vuoksi tarvitaan sekä tuottavuuden kasvua että korkeaa työllisyyttä, jotta nykyisen tasoisen hyvinvointivaltion rahoitus saadaan hoidettua myös jatkossa.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Markus Lahtinen | PTT | Eri mieltä | Riippuu täysin oletetusta tuottavuuskehityksestä. Nykyisellä tuottavuuskasvulla ei ole mahdollista. | Profiili ja vastaukset | |||||
Mika Mailiranta | Työn ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopisto | Vahvasti eri mieltä | 6 | Tuottavuuskasvu on ollut jo pitkään poikkeuksellisen hidasta kaikissa kehittyneissä maissa. Tuottavuustutkijoiden keskuudessa esiintyy skeptisyyttä siitä, että tuottavuuden kasvu voisi tulevinakaan vuosina olla kovin nopeaa. Toisaalta tuottavuustutkijoiden ennusteet eivät ole ennenkään onnistuneet kovin hyvin. Toisaalta vaikka yrityssektorin tuottavuuskasvu kiihtyisikin, hyvinvointivaltion palvelulupauksia on vaikea pitää, jos työtunnin vähenevät merkittävästi.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Niku Määttänen | Helsingin yliopisto ja Helsinki GSE | Eri mieltä | 7 | Työnteon nopea vähentäminen olisi ongelma erityisesti julkiselle taloudelle. Julkinen sektori rahoittaa verotuloilla monia sellaisia palveluita, joissa tuottavuuskasvu ei vähennä työvoiman tarvetta ainakaan kovin nopeasti. En esimerkiksi pidä todennäköisenä, että voimme lähitulevaisuudessa huolehtia hoivaa tarvitsevista vanhuksista selvästi pienemmällä määrällä sairaanhoitajia ja muita työntekijöitä kuin nyt. Jos työaikaa lyhennetään, yhä suurempi osa koko työvoimasta tarvitaan palveluihin, jotka rahoitetaan veroilla. Vastaavasti julkisen palvelulupauksen rahoittaminen edellyttää yhä korkeampaa veroastetta. Ei ole edes selvää, että veroja pystyttäisiin tällöin keräämään riittävästi, sillä veroaste on Suomessa jo valmiiksi varsin korkea.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Elias Oikarinen | Oulun yliopisto | Eri mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | |||||
Tapio Palokangas | Helsingin yliopisto | Epävarma | Mitä tarkoitetaan kansantaloudellisilla vaikeuksilla? Työtä korvaavat investoinnit (robotisaatio) mahdollistavat nykyisen tavaramäärän tuottamisen huomattavasti vähemmällä työllä jo lähituleivaisuudessa. Taloustieteellisessä kirjallisuudessa robotisaatio nähdään kuitenkin myös tulonjakokysymyksenä ja siten yhteiskunnallisena ongelmana: jos palkat eivät nouse työn tuottavuutta vastaavasti, työtulojen osuus BKT:sta pienenee. Henkilökohtaisen työajan lyhentäminen ei ratkaise tätä ongelmaa.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Tuomas Pekkarinen | VATT | Epävarma | Työn tuottavuuden kasvun ennustaminen 25 vuoden päähän on aika uskaliasta. Mitä ovat merkittävät kansantaloudelliset vaikeudet? | Profiili ja vastaukset | |||||
Hannu Piekkola | Vaasan yliopisto | Eri mieltä
| 10 | Väestön ikääntyminen ja alhaisen syntyvyys takaavat jo sinällään työpanoksen vähenemisen. Mukaan tulevat vielä kohoava rajaveroasteet jotka vähentävät panosta entisestään. Mihin tässä vielä kuuden tunnin työpäivää tarvitaan? | Profiili ja vastaukset | ||||
Jukka Pirttilä | Helsingin yliopisto | Epävarma | Profiili ja vastaukset | ||||||
Matti Pohjola | Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu | Epävarma | 7 | Olisin samaa miltä, jos työn tuottavuus varmasti kasvaisi riittävästi. Tällä hetkellä sellaista kasvua ei vielä ole nähtävissä. | Profiili ja vastaukset | ||||
Olli-Pekka Ruuskanen | Pellervon taloustutkimus, Vaasan yliopisto | Eri mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Hannu Salonen | Turun yliopisto | Epävarma | 6 | Profiili ja vastaukset | |||||
Rune Stenbacka | Svenska handelshögskolan | Eri mieltä
| 4 | Profiili ja vastaukset | |||||
Olli Tahvonen | Helsingin yliopisto | Epävarma
| Profiili ja vastaukset | ||||||
Juha Tervala | Helsingin yliopisto | Vahvasti eri mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | |||||
Marko Terviö | Aalto-yliopisto | Vahvasti eri mieltä | 3 | Ihmeitä on tapahtunut ennenkin, mutta etukäteen niiden varaan olisi vaarallista laskea. | Profiili ja vastaukset | ||||
Janne Tukiainen | Turun yliopisto | Epävarma | En halua ennustaa tulevaa ylipäänsä enkä ainakaan 25 vuoden päähän. | Profiili ja vastaukset | |||||
Roope Uusitalo | Helsingin yliopisto | Eri mieltä | 3 | Työaika pitkällä aikavälilä varmaankin lyhenee, mutta veikkaisin että hitaammin ja että 25 vuoden päästä tehdään edelleen pääosin 5-päiväistä työviikkoa. | Profiili ja vastaukset | ||||
Hannu Vartiainen | Helsingin yliopisto | Eri mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Jouko Vilmunen | Turun yliopisto/kauppakorkeakoulu | Eri mieltä | 7 | Mitään sellaista kokonaistuottavuuden innovaatiota, joka mahdollistaisi työajan tällaisen lyhennyksen ilman kustannus- yms vaikutuksia ei ole näköpiirissä. Tuottavuusinnovaatioiden toivotaan tällä hetkellä korvaavan ikääntyvän väestön taloudellisia vaikutuksia.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Juuso Välimäki | Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu | Eri mieltä | Profiili ja vastaukset |