Taloustieteilijät erimielisiä valtion 2022 budjetin finanssipoliittisen linjan sopivuudesta vallitsevaan suhdannetilanteeseen

Neljäsosa (25 %) taloustieteilijöistä katsoo, että valtion vuoden 2022 budjetin finanssipoliittinen linja on suhdannetilanne huomioon ottaen sopiva. Eri mieltä on selvästi useampi (39 %) ja reilu kolmasosa (35 %) on kannastaan epävarma tai ei ota asiaan kantaa. Kommenteissaan monet ekonomistit pitävät vuoden 2022 budjettia linjaltaan liian elvyttävänä suhteessa varsin hyvään suhdanteeseen. Toisaalta osa ekonomisteista huomauttaa koronapandemian edelleen jatkuvan, mikä luo talouden näkymiin enenevästi epävarmuutta.

Kysymys: Valtion vuoden 2022 budjetin finanssipoliittinen linja on suhdannetilanne huomioon ottaen sopiva.

Vastaaja	Yliopisto/tutkimuslaitos	Vastaus	Varmuus	Kommentti	Profiili ja vastaukset
Petri Böckerman	Jyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABORE	Epävarma	5		Profiili ja vastaukset
Mikael Collan	VATT	Epävarma		Nähdäkseni olisi ollut mahdollista tehdä budjetti, joka on vähemmän alijäämäinen. Budjetista ei voida löytää voimakkaita toimenpiteitä työllisyyden edistämiseksi. Pandemian taloudelliset vaikutukset ovat pääasiallisesti osuneet työtä tekevään väestöön siinä missä tulonsiirtojen taso ei ole muuttunut tai pandemian takia “joustanut“.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Essi Eerola	VATT	Epävarma	3	Vaikea arvioida. Suhteessa syksyn tilanteeseen ja talousennusteisiin finanssipolitiikan linja vaikutti liian löysältä. Erityisesti huomio koskee valtiontalouden kehysmenettelyä ja hallituksen päätöstä nostaa kehystä edelleen vuosille 2022 ja 2023. Toisaalta vuoden 2021 loppua kohti koronapandemian aiheuttama epävarmuus on kasvanut uudelleen.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Mika Haapanen	Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu	Epävarma	5		Profiili ja vastaukset
Daniel Hauser	Aalto	Ei mielipidettä			Profiili ja vastaukset
Seppo Honkapohja	Aalto Yliopiston KKK	Samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Anni Huhtala	VATT	Eri mieltä			Profiili ja vastaukset
Ari Hyytinen	Hanken	Samaa mieltä	6		Profiili ja vastaukset
Edvard Johansson	Åbo Akademi	Eri mieltä			Profiili ja vastaukset
Esa Jokivuolle	Suomen Pankki	Samaa mieltä	6		Profiili ja vastaukset
Markus Jäntti	Tukholman yliopisto	Epävarma		Sudannetilanteeseen liittyy merkittävää epävarmuutta.	Profiili ja vastaukset
Panu Kalmi	Vaasan yliopisto	Ei mielipidettä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2022-03-31			Profiili ja vastaukset
Vesa Kanniainen	Helsingin yliopisto	Samaa mieltä	6	Korona on ollut shokki ja päätöksiä on jouduttu tekemään suuren epävarmuuden vallitessa. Koronapolitiikassa on väärää hidastelua, Niinistön nyrkki olisi tarvittu. Budjettimenot ovat olleet silti perusteltuja, paitsi koulu-uudistus. Nyt uuden viruksen johdosta emme tiedä, mitä on edessä. Budjettipolitiikassa ei voi odottaa aikaisempaa normaalia.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Ohto Kanninen	Labore	Epävarma	6	On äärimmäisen vaikea arvioida elvytyksen tarvetta koronavuodelle etukäteen. Tärkeintä on ylläpitää kokonaiskysynnän tasoa, joka tukee työllisyyttä.	Profiili ja vastaukset
Hannu Karhunen	Työn ja talouden tutkimus LABORE	Eri mieltä	5	Joskus on perusteltua elvyttää, ja joskus on aika kerätä puskureita.	Profiili ja vastaukset
Seppo Kari	VATT	Eri mieltä			Profiili ja vastaukset
Antti Kauhanen	Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu	Samaa mieltä	4		Profiili ja vastaukset
Ilkka Kiema	Työn ja talouden tutkimus LABORE	Eri mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Juha Kilponen	Suomen Pankki	Eri mieltä	6		Profiili ja vastaukset
Jarmo Kontulainen		Eri mieltä	5		Profiili ja vastaukset
Iikka Korhonen	Suomen Pankki	Samaa mieltä	5	Pandemian suhteen epävarmuus suurta, siksi en olisi hirveän varma _mistään_ vastauksesta vuoden 2022 fipo-virityksen suhteen.	Profiili ja vastaukset
Mika Kortelainen	Turun yliopisto	Epävarma	7		Profiili ja vastaukset
Tuomas Kosonen	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Eri mieltä	8	Talouden suhdanne on suhteellisen hyvä pandemiasta huolimatta. Julkisen talouden tasapaino näissä oloissa voisi olla vahvempi, erityisesti ajatellen että pandemiastakin voitaisiin selvitä vuoden 2022 loppua kohden jo ainakin tavalla että se ei haittaa taloutta merkittävästi. On hyvä huomata, että jos julkista taloutta haluaa tasapainottaa, se voidaan tehdä joko julkisen sektorin tuloja kasvattamalla tai menoja leikkaamalla. On aika pitkälle tulonjakokysymys kumpaa painotetaan, mutta jos toimien halutaan kohdistuvan kansalaisiin tasaisesti, kumpaakin keinoa olisi käytettävä.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Klaus Kultti	helsingin yliopisto	Ei mielipidettä	10		Profiili ja vastaukset
Timo Kuosmanen	Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto	Vahvasti samaa mieltä	7	Koronakriisin jatkuessa alijäämäinen budjetti on mielestäni perusteltu ja valtion velkaantumisen taittamista voidaan lykätä myöhempään ajankohtaan.	Profiili ja vastaukset
Tero Kuusi	Etla	Eri mieltä	7	Suomen talousnäkymät ensi vuodelle ovat enimmäkseen suotuisat lisääntyneestä epävarmuudesta ja rahapolitiikan kiristyksistä huolimatta. Vaikkakin omikron voi pitkittää koronan jälkeiseen normaaliin paluuta alkuvuonna, suhdannetilanne edellyttäisi edelleen vuodesta 2022 eteenpäin voimakkaammin vastasyklistä finanssipolitiikkaa, jotta valtiolla olisi varaa elvytykseen seuraavan kriisin tullessa vastaan tai koronan pitkittyessä.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Tomi Kyyrä	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Eri mieltä	6	Poikkeuksellisen hyvässä suhdannetilanteessa olisi voinut pyrkiä vähemmän alijäämäiseen budjettiin	Profiili ja vastaukset
Teemu Lyytikäinen	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Epävarma			Profiili ja vastaukset
Mika Mailiranta	Työn ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopisto	Samaa mieltä	3		Profiili ja vastaukset
Topi Miettinen	Svenska Handelshögskolan	Eri mieltä	6		Profiili ja vastaukset
Niku Määttänen	Helsingin yliopisto ja Helsinki GSE	Eri mieltä	4	En usko, että nykyinen linja aiheuttaa vielä suurta “ylikuumenemista“ eli nopeata Suomen kustannuskilpailukyvyn heikentymistä. Minusta suhdannenäkymät yhdessä julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyysongelman kanssa puoltaisivat silti vähän kireämpää finanssipolitiikkaa.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Elias Oikarinen	Oulun yliopisto	Ei mielipidettä	5		Profiili ja vastaukset
Tapio Palokangas	Helsingin yliopisto	Epävarma		Suhdannetilanne edellyttäisi kiristämistä, mutta epidemiahokin jälkihoito luo epävarmuustekijöitä, jotka edellyttävät löysempää finanssipolitiikkaa.	Profiili ja vastaukset
Matti Pohjola	Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu	Samaa mieltä	8	Ennusteiden mukaan valtionhallinnon rahoitusasema vahvistuu ensi ja seuraavana vuonna, mikä sopii suhdannetilanteeseen. Suhdannekuilu on kuitenkin vielä negatiivinen, joten finanssipolitiikan kovin voimakas kiristäminen ei ole tarpeen.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Ritva Reinikka		Eri mieltä	4		Profiili ja vastaukset
Olli-Pekka Ruuskanen	Pellervon taloustutkimus, Vaasan yliopisto	Samaa mieltä Aiemmat vastaukset Epävarma 2022-01-18	5		Profiili ja vastaukset
Tuukka Saarimaa	Aalto-yliopisto	Vahvasti eri mieltä			Profiili ja vastaukset
Hannu Salonen	Turun yliopisto	Epävarma	7		Profiili ja vastaukset
Tuomo Suhonen	Työn ja talouden tutkimus LABORE	Epävarma	6		Profiili ja vastaukset
Juha Tervala	Helsingin yliopisto	Samaa mieltä	7	Finanssipolitiikka on lievästi supistavaa, koska rakenteellinen alijäämää laskee. Toisaalta rakenteellinen alijäämä on huomattavasti suurempi kuin 2019, mikä on perusteltua negatiivisen tuotantokuilun takia.	Profiili ja vastaukset
Marko Terviö	Aalto-yliopisto	Eri mieltä	5	Ei se ainakaan liian tiukka ole. Jos tilanne ja variantit vaativat, niin lisäbudjeteilla voi aina liikkua löysempään suuntaan.	Profiili ja vastaukset
Janne Tukiainen	Turun yliopisto	Eri mieltä	6	Suhdannekäyrät näyttävät vahvasti ylöspäin ja työvoimasta on pulaa. Tässä tilanteessa vahvasti alijäämäinen budjetti ei ole perusteltu. Toki koronaan liittyvät väliaikaiset menoerät ovat perusteltuja, mutta voihan noita verojakin korottaa.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Roope Uusitalo	Helsingin yliopisto	Eri mieltä	7	Esimerkiksi työttömyysasteella, työllisyysasteella tai BKT kasvuvauhdilla mitattuna eletään nousukautta. Suhdanteitten tasoittaminen vaatisi kireämpää budjettia	Profiili ja vastaukset
Jouko Vilmunen	Turun yliopisto/kauppakorkeakoulu	Epävarma Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2022-05-25	5		Profiili ja vastaukset
Juuso Välimäki	Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset