Taloustieteilijöiden enemmistö näkee edessä leikkauksia

Selvä enemmistö (71 %) ekonomistipaneelin jäsenistä arvioi, että julkisia menoja tulee leikata osana julkisen talouden sopeutustoimia. Vain seitsemän prosenttia torjuu leikkaukset ja noin neljäsosa (23 %) on kannastaan epävarma tai vailla mielipidettä.  Kommenteissaan useat ekonomistit toteavat, että julkisen talouden tasapainottamiseksi tehtävien leikkausten tulisi ”juustohöyläämisen” sijaan syntyä suunnitelmallisesti ja huolellisen harkinnan pohjalta.

Kysymys: Julkista taloutta tulee tasapainottaa menoja leikkaamalla.

Vastaaja	Yliopisto/tutkimuslaitos	Vastaus	Varmuus	Kommentti	Profiili ja vastaukset
Petri Böckerman	Jyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABORE	Epävarma	5		Profiili ja vastaukset
Mikael Collan	VATT	Samaa mieltä	9	Menojen leikkaus erityisesti tehostamalla julkisen sektorin toimintaa siellä missä se on tehotonta on tärkeää. Myös sosiaaliturvaan liittyvää harkintaa on tehtävä.	Profiili ja vastaukset
Essi Eerola	VATT	Samaa mieltä	6	Myös leikkaukset ovat osa kokonaisuutta. En kuitenkaan kannata juustohöylää, vaan systemaattista pohdintaa, jonka lopputuloksena toivottavasti leikkausten ulkopuolelle jäävät keskeiset hyvinvointipalvelut ja pienituloisten etuudet. Mutta lopulta nämä päätökset ovat arvovalintoja, joiden tekemisessä tutkimus on hyödyllistä, mutta ei suoraan anna vastauksia.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Mika Haapanen	Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu	Samaa mieltä	5		Profiili ja vastaukset
Seppo Honkapohja	Aalto Yliopiston KKK	Epävarma			Profiili ja vastaukset
Anni Huhtala	VATT	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Ari Hyytinen	Hanken	Samaa mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Edvard Johansson	Åbo Akademi	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Esa Jokivuolle	Suomen Pankki	Samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Markus Jäntti	Tukholman yliopisto	Samaa mieltä		Ks. edellinen kommentti.	Profiili ja vastaukset
Panu Kalmi	Vaasan yliopisto	Ei mielipidettä	1		Profiili ja vastaukset
Aki Kangasharju	Elinkeinoelämän tutkimuslaitos	Vahvasti samaa mieltä	9	ks. kommenttini kysymykseen 100.	Profiili ja vastaukset
Seppo Kari	VATT	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Ilkka Kiema	Työn ja talouden tutkimus LABORE	Samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Juha Kilponen	Suomen Pankki	Samaa mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2021-05-25			Profiili ja vastaukset
Jarmo Kontulainen		Samaa mieltä	10		Profiili ja vastaukset
Iikka Korhonen	Suomen Pankki	Samaa mieltä		Kaikki keinot tulevat olemaan käytössä.	Profiili ja vastaukset
Mika Kortelainen	Turun yliopisto	Ei mielipidettä			Profiili ja vastaukset
Tuomas Kosonen	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Epävarma	8	Julkisia menoja on Suomessa jo leikattu aika paljon. Nyt puhutaan siitä, pitäisikö esimerkiksi terveydenhuoltoon, varhaiskasvatukseen tai koulutukseen panostaa aiempaa enemmän. Lisää hoitajia tai suurempi palkka. Näiden vaatimusten kanssa ei ole sopusoinnussa menojen leikkaus, ne päinvastoin lisäisivät julkisia menoja. Pitäisi siis päättää mitä halutaan. Veronmaksajien etu ei ole turhat julkiset menot, mutta onko hyvinvointivaltion suuret menot turhia palveluita? Mitä menojen suhteen halutaan tehdä liittyy poliittisiin preferensseihin, mutta tulonsiirtojen tai palvelujen leikkausten todelliset vaikutukset on tässä hyvä tunnistaa.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Kaisa Kotakorpi	Tampereen yliopisto; VATT	Samaa mieltä	7	Julkisen talouden tasapainottamisen tarve arvioidaan niin suureksi, että on vaikea nähdä että olisi mielekästä toteuttaa sopeutusta vain budjetin toisella puolella. Se että kokonaisveroaste on valmiiksi melko korkea, ei riitä perusteluksi sille että mitään veroja ei saisi korottaa. Tutkimustiedon perusteella mitään yhtä oikeaa, optimaalista julkisen sektorin kokoa (ja siten kokonaisveroastetta) ei ole olemassa. Toisaalta olisi tärkeää käydä avoin keskustelu siitä, mitä palveluita leikataan jos/kun menoja karsitaan. Kummankaan puolen ratkaisut eivät ole helppoja. Varmasti myös esim. palvelutuotantoa voidaan tehostaa, mutta tähän liittyvät toiveet/esitykset ovat usein täsmentymättömiä, eikä sopeutusta voida laskea näiden varaan.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Klaus Kultti	helsingin yliopisto	Samaa mieltä	10		Profiili ja vastaukset
Timo Kuosmanen	Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto	Samaa mieltä	6	Menoleikkaukset kannattaisi suunnitella ja jaksottaa pidemmälle aikavälille, liian pikaiset leikkaukset haittaavat koronakriisistä toipumista. Kun talous alkaa koronakriisin jälkeen toipua, voidaan ensimmäiseksi luopua tilapäisistä elvyttävistä menolisäyksistä.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Tomi Kyyrä	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Samaa mieltä	7	Talouden sopeutuksessa ei ole yhtä yksittäistä temppua. Sekä meno- että tulopuolen toimia tarvitaan.	Profiili ja vastaukset
Teemu Lyytikäinen	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Ei mielipidettä			Profiili ja vastaukset
Mika Mailiranta	Työn ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopisto	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Topi Miettinen	Svenska Handelshögskolan	Samaa mieltä	6	Sekä menojen leikkaamista, että verojen kiristystä tarvitaan. Molempia tarkkaan harkiten kohde kohteelta, ja mitään toimia ei kannata kategorisesti sulkea pois. Tärkeimpiä ovat kuitenkin pidemmän aikavälin työllisyys- ja innovaatiotoimet.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Niku Määttänen	Helsingin yliopisto ja Helsinki GSE	Samaa mieltä	3	Verotuksen kiristyessä sen kielteiset hyvinvointivaikutukset kasvavat. Siksi verotuksen kiristämisen tulisi johtaa siihen, että myös julkisia menoja tarkastellaan aikaisempaa kriittisemmin ja säästökohteita etsien.	Profiili ja vastaukset
Elias Oikarinen	Oulun yliopisto	Samaa mieltä	6		Profiili ja vastaukset
Tapio Palokangas	Helsingin yliopisto	Epävarma	6	Joudutaan myös korottamaan veroja.	Profiili ja vastaukset
Jukka Pirttilä	Helsingin yliopisto	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Matti Pohjola	Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu	Ei mielipidettä	7		Profiili ja vastaukset
Timm Prein	Helsingin yliopisto ja Helsinki GSE	Eri mieltä	9		Profiili ja vastaukset
Olli-Pekka Ruuskanen	Pellervon taloustutkimus, Vaasan yliopisto	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Hannu Salonen	Turun yliopisto	Epävarma	9	Erilaisia menoluokkia on paljon. Onko tarkoitus juustohöylätä vai mietitäänkö joidenkin menojen leikaamista ja mahdollisesti joidenkin toisten menojen kasvattamista. Ja millä aikavälillä tämä kaikki olisi tarkoitus toteuttaa. Samat ongelmat kuin kahdessa edellisessä kysymyksessä.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Rune Stenbacka	Svenska handelshögskolan	Samaa mieltä	5		Profiili ja vastaukset
Tuomo Suhonen	Työn ja talouden tutkimus LABORE	Epävarma	6		Profiili ja vastaukset
Juha Tervala	Helsingin yliopisto	Vahvasti samaa mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Marko Terviö	Aalto-yliopisto	Samaa mieltä	7	Veronkorotukset ja menoleikkaukset ovat ihan tasa-arvoisia välineitä, niiden väliltä valitseminen ei ole mielestäni kovin hyödyllinen tapa hahmottaa ongelmaa. Kyse on julkisen sektorin tulevaisuuden toimintakyvystä, jos talouskasvu ei päästä pälkähästä niin jää vain nämä kaksi välinettä.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Janne Tukiainen	Turun yliopisto	Samaa mieltä	4	Ei itsetarkoitus, mutta menorakennetta on mahdollista optimoida esimerkiksi elinkeinotukien puolella. Toisaalta vaikkapa julkisten hankintojen puolella on tehostamisen mahdollisuuksia. Sote-uudistuksen luomat menopaineet huolettaa.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Roope Uusitalo	Helsingin yliopisto	Samaa mieltä	7	Julkisen talouden tasapainon parantamisessa tullaan tarvitsemaan sekä menoleikkauksia että veronkorotuksia. Tasapainottaminen työllisyyttä edistämällä olisi vaikeampaa.	Profiili ja vastaukset
Hannu Vartiainen	Helsingin yliopisto	Samaa mieltä		Myös menoja leikkaamalla	Profiili ja vastaukset
Jutta Viinikainen	Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Jouko Vilmunen	Turun yliopisto/kauppakorkeakoulu	Samaa mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2022-05-25	6		Profiili ja vastaukset
Juuso Välimäki	Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu	Eri mieltä			Profiili ja vastaukset
Pablo Warnes	Aalto University	Vahvasti eri mieltä			Profiili ja vastaukset