Ekonomistit: Työn jakaminen ei tepsi työttömyyteen

Ekonomistien selvä enemmistö ei pidä työajan lyhentämistä ja työn jakamista toimivana keinona työllisyyden lisäämiseksi. Työn jakamista on esitetty lääkkeeksi sekä työttömyyteen että työuupumukseen.

Kysymys: Työajan lyhentäminen ja työn jakaminen on toimiva keino työllisten määrän lisäämiseksi.

Vastaaja	Yliopisto/tutkimuslaitos	Vastaus	Varmuus	Kommentti	Profiili ja vastaukset
Jyrki Ali-Yrkkö	ETLA	Ei mielipidettä			Profiili ja vastaukset
Tom Berglund	Hanken	Vahvasti eri mieltä	8	Kysytyn työn määrä pienenee suurin piirtein samassa suhteessa.	Profiili ja vastaukset
Petri Böckerman	Jyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABORE	Vahvasti eri mieltä	9		Profiili ja vastaukset
Essi Eerola	VATT	Eri mieltä	5		Profiili ja vastaukset
Bengt Holmström	MIT	Vahvasti eri mieltä	8	Tyosopimusten tulisi olla paikallisia ja myos yksilokohtaisempia jotta saadaan riittavasti joustavuutta tyon murroksessa.	Profiili ja vastaukset
Anni Huhtala	VATT	Eri mieltä	5		Profiili ja vastaukset
Ari Hyytinen	Hanken	Eri mieltä	3		Profiili ja vastaukset
Edvard Johansson	Åbo Akademi	Vahvasti eri mieltä	5		Profiili ja vastaukset
Esa Jokivuolle	Suomen Pankki	Ei mielipidettä			Profiili ja vastaukset
Juha Junttila	Jyvaskylan yliopisto	Eri mieltä	9		Profiili ja vastaukset
John M. Juselius	Suomen Pankki	Eri mieltä	4	Probably not. Even if we change taxation and social security contributions in such a way that two half-day workers cost the same as one full-day worker, there are other fixed costs associated with workers. Perhaps this could work for very large firms but not for SMEs.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Markus Jäntti	Tukholman yliopisto	Eri mieltä			Profiili ja vastaukset
Panu Kalmi	Vaasan yliopisto	Eri mieltä		Keskeinen tapa työllisten määrän lisäämiseksi on kysynnän ja tarjonnan parempi kohdentuminen, ja on vaikea nähdä, miten yleinen työajan lyhentäminen tässä voisi auttaa. Osa-aikatyön helpottaminen myös kannustinloukkuja purkamalla tosin auttaisi.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Seppo Kari	VATT	Eri mieltä	7	“Toimiva“? Saattaa lisätä tai olla lisäämättä työllisten määrää. Ranskan kokemukset eivät rohkaisevia.	Profiili ja vastaukset
Antti Kauhanen	Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu	Vahvasti eri mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Karlo Kauko	Suomen Pankki	Eri mieltä	5		Profiili ja vastaukset
Jaakko Kiander		Eri mieltä		Toisaalta osa-aikatyön lisääntyminen voi tuoda lisää väkeä työmarkkinoille eli niitä joille kokoaikatyö ei sovi. Jos näin käy, keskimääräinen työaika lyhenee samalla kun työllisyys kasvaa	Profiili ja vastaukset
Juha Kilponen	Suomen Pankki	Vahvasti eri mieltä	9		Profiili ja vastaukset
Jarmo Kontulainen		Vahvasti eri mieltä	10		Profiili ja vastaukset
Iikka Korhonen	Suomen Pankki	Vahvasti eri mieltä	9	“TYÖTÄ“ ei ole yhtä, ennalta määrättyä klimppiä.	Profiili ja vastaukset
Pekka J. Korhonen		Epävarma	6	Toiminee lyhyellä tähtäimellä, mutta tuskin pitkällä tähtäimellä. Työaikaa voidaan lyhentää ja työtä jakaa, jos työllinen sitä haluaa, mutta ei itsetarkoituksellisesti.	Profiili ja vastaukset
Mika Kortelainen	Turun yliopisto	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Tuomas Kosonen	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Eri mieltä	8	Toistaiseksi empiirinen evidenssi on viitannut siihen, että vaikka jotkut onnistuttaisiin saamaan pois työmarkkinoilta tai työskentelemään vähemmän, ei muille välttämättä tule lisätyömahdollisuuksia. Eli työllisyys lisääntyy lisäämällä työn tarjontaa eikä päinvastoin.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Kaisa Kotakorpi	Tampereen yliopisto; VATT	Eri mieltä			Profiili ja vastaukset
Markku Kotilainen	Elinkeinoelämän tutkimuslaitos - Etla	Eri mieltä	9	Saattaa olla, että aikanaan, jos robotisaatio etenee, työaikaa on lyhennettävä/voidaan lyhentää. Nyt ajatus ei toimi (vrt. Ranska).	Profiili ja vastaukset
Klaus Kultti	helsingin yliopisto	Ei mielipidettä	10	tällainen osittaistavoite irrallaan hyvinvointitavoitteista on mielipuolinen.	Profiili ja vastaukset
Timo Kuosmanen	Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto	Eri mieltä	7	Työvoiman kohtaanto-ongelma on mielestäni keskeisin haaste työllisten määrän lisäämiseksi, eikä väitteessä esitetyt keinot ole siinä suhteessa toimivia.	Profiili ja vastaukset
Tomi Kyyrä	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Eri mieltä	4		Profiili ja vastaukset
Marita Laukkanen	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Epävarma	5		Profiili ja vastaukset
Jani Luoto	Helsingin yliopisto	Ei mielipidettä Aiemmat vastaukset Eri mieltä 2018-11-05	5		Profiili ja vastaukset
Mika Mailiranta	Työn ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopisto	Vahvasti eri mieltä	9		Profiili ja vastaukset
Topi Miettinen	Svenska Handelshögskolan	Vahvasti eri mieltä	7	Tällainen ajattelutapa tuntuu perustuvan ajatukselle, että kansantaloudessa on vakioinen määrä työtä ja täystyöllisyys saavutetaan kun tämä ulkoisesti annettu määrä jaetaan työkäisten määrällä. Omituinen populistinen ajatus. Kansalaisten hyvinvoinnin kannalta (jota ymmärtääkseni talouspolitiikalla pyritään edistämään) on tärkeämpää, että jokainen voi päättää itse, kuinka paljon työtä haluaa työmarkkinoilla tarjota, ja ymmärtää tämän päätöksen lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutukset omaan ansiotasoon. Lisäksi tehokkuuden vuoksi, näiden ansiotasovaikutusten pitäisi heijastella päätöksen yhteiskunnallisia kustannuksia. Yksinkertaisen teorian mukaan tällainen tilanne saavutetaan kilpailuilla markkinoilla -- joskin on ymmärrettävä, että tällainen teoria tosiaan perustuu mm. ajatukselle siitä, että toimijat ymmärtävät hyvin päätöstensä ansiotasoseuraukset, mikä saattaa olla aika voimakas yksinkertaistava oletus.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Hennamari Mikkola	Kansaneläkelaitos	Samaa mieltä		Osa-aikaisia työmahdollisuuksia voisi esim. lapsiperheille enemmän	Profiili ja vastaukset
Niku Määttänen	Helsingin yliopisto ja Helsinki GSE	Vahvasti eri mieltä	10	Työpaikkoja ei ole vakiomäärä vaan pidemmän päälle työpaikkojen määrä riippuu työn tarjonnasta. Työn jakaminen työaikoja lyhentämällä johtaisi todennäköisesti veroasteen nostamiseen mikä pikemminkin vähentäisi työllisyyttä.	Profiili ja vastaukset
Katariina Nilsson Hakkala	Aalto yliopisto/ ETLA	Eri mieltä		Ei ole todisteita että se olisi toimiva keino.	Profiili ja vastaukset
Elias Oikarinen	Oulun yliopisto	Eri mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Tapio Palokangas	Helsingin yliopisto	Epävarma		Työpäivän tehokas pituus on useimmilla 8 tuntia. Tästä syystä työaikaa ei pidä vähentää mekaanisesti kaikilta. Lyhyempiä työaikoja voitaisiin järjestää esim. opiskeijoille ja pienten lasten vanhemmille, mitä varten täytyisi luoda jotain korvausmekanismeja.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Tuomas Pekkarinen	VATT	Vahvasti eri mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Hannu Piekkola	Vaasan yliopisto	Vahvasti eri mieltä	9	Osaavan työn panostat tulee lisätä. Toisaalta matalapalkkainen tarvitsee tarpeeksi työtunteja elääkseen.	Profiili ja vastaukset
Jukka Pirttilä	Helsingin yliopisto	Epävarma		Riippuu varmasti ainakin siitä, miten tuntipalkalle käy.	Profiili ja vastaukset
Matti Pohjola	Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu	Vahvasti eri mieltä	8	Tälle ei ole teoreettista perustetta eikä empiiristä tukea.	Profiili ja vastaukset
Petri Rouvinen	ETLA, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos	Vahvasti eri mieltä	7	Väittämässä on monia ongelmia, jotka tekevät sen epätodeksi: (1.) Talous on vahvasti kiertokulku. Toisen meno on toisen tulo. Työ siis luo työtä. (2.) Edelliseen liittyen: työtä ei ole vakioista määrää, vaan tekemätöntä ja sinänsä hyödyllistä työtä on rajattomasti; niinpä työn määrän lisäämiseen tähtäävän politiikan täytyy perustua taloudellisen aktiviteetin mahdollisimman korkeaan tasoon. (3.) Työtä ei tehdä työtuntien vaan niillä aikaansaadun tuotoksen tähden. Työtä väkisin jakamalla tunnit saadaan ehkä pidettyä samana mutta työpanosten summana syntyvä tuotos uhkaa laskea.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Olli-Pekka Ruuskanen	Pellervon taloustutkimus, Vaasan yliopisto	Eri mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Hannu Salonen	Turun yliopisto	Ei mielipidettä	5		Profiili ja vastaukset
Rune Stenbacka	Svenska handelshögskolan	Vahvasti eri mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Juha Tervala	Helsingin yliopisto	Vahvasti eri mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Marko Terviö	Aalto-yliopisto	Vahvasti eri mieltä	10	Työn määrä ei ole luojan Suomelle jakama luonnonvara. Onneksi, muuten väestönkasvu olisi jo aiheuttanut massatyöttömyyden ajat sitten.	Profiili ja vastaukset
Roope Uusitalo	Helsingin yliopisto	Vahvasti eri mieltä	8	Empiirinen näyttö ei tue väitettä.	Profiili ja vastaukset
Jari Vainiomäki	Tampereen yliopisto	Samaa mieltä	9	Käyttökelpoinen laskusuhdanteiden työllisyysvaikutusten tasaamisessa ja lieventämisessä tilapäisesti.	Profiili ja vastaukset
Hannu Vartiainen	Helsingin yliopisto	Eri mieltä			Profiili ja vastaukset
Vesa Vihriälä	Helsingin yliopisto	Eri mieltä	9	Ajatus perustuu harhaan, jonka mukaan työtä olisi kiinteä määrä. Näin ei ole, vaan työn ja -työpaikkojen määrä määräytyy kysynnän (kuinka kannattavaa on työllistää henkilö) ja tarjonnan (kuinka kannattavaa on osallistua työmarkkinoille ja ottaa tarjolla olevaa työtä vastaan) perusteella. Aivan lyhyellä aikajänteellä työn jakaminen voi kuitenkin olla järkevä tapa sopeutua tilapäiseen työn kysynnän heikentymiseen. Tällä vältetään se, että ihmiset menettävät tarepeettomasti kytkennän työelämään, mikä voi johtaa työn tarjonnan pysyvämpää pienenemiseen. Ylitöiden vähentäminen, tilapäiset osa-aikaisuudet tai vuorotellen osaan työvoimaa kohdistuvat lomautukset toteuttavat tätä tavoitetta.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Jouko Vilmunen	Turun yliopisto/kauppakorkeakoulu	Eri mieltä	8	Mitä tapahtuu palkalle, kun työaaikaa lyhennetään? Tarjoaako tämä yrityksille todella kannusteita lisätä työllisiä. Kysymyksen muotoilu aivan liian väljä yksiselitteisen vastauksen antamiseen.	Profiili ja vastaukset
Sami Vähämaa	Vaasan yliopisto	Eri mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Juuso Välimäki	Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu	Eri mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Eva Österbacka	Åbo Akademi	Eri mieltä	6		Profiili ja vastaukset