Ulkomaisen työvoiman tarveharkinnan poistamiselle ekonomistien selvä tuki

77 prosenttia taloustieteiljöistä katsoo, että Suomen tulisi luopua EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tulevan ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta. Vain kuusi prosenttia ekonomisteista on eri mieltä.

Kysymys: Ulkomaisen työvoiman ns. tarveharkinta tulisi poistaa.

Vastaaja	Yliopisto/tutkimuslaitos	Vastaus	Varmuus	Kommentti	Profiili ja vastaukset
Jyrki Ali-Yrkkö	ETLA	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Tom Berglund	Hanken	Vahvasti samaa mieltä	9	Sen, että henkilölle on tarjottu uskottava työpaikka pitäisi riittää. Perustelut sille, ettei löydy vastaavaa työntekijää Suomesta jäävät useimmissa tapauksissa täysin tulkintavaraisiksi ja lisäävät byrokratiakustannuksia. Se, että työnantaja todennäköisesti pystyy maksamaan tarjottua palkkaa on kuitenkin asia joka vaatii asianmukaisen kontrollin.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Petri Böckerman	Jyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABORE	Samaa mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Essi Eerola	VATT	Samaa mieltä	4	Tarveharkinnan poistaminen tai sen lieventäminen olisi järkevää toteuttaa asteittain siten, että sen vaikutuksia on mahdollista myöhemmin arvioida.	Profiili ja vastaukset
Seppo Honkapohja	Aalto Yliopiston KKK	Samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Ari Hyytinen	Hanken	Samaa mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Edvard Johansson	Åbo Akademi	Samaa mieltä	5		Profiili ja vastaukset
Esa Jokivuolle	Suomen Pankki	Samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Markus Jäntti	Tukholman yliopisto	Samaa mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Panu Kalmi	Vaasan yliopisto	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Seppo Kari	VATT	Samaa mieltä	5		Profiili ja vastaukset
Antti Kauhanen	Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu	Samaa mieltä	6		Profiili ja vastaukset
Karlo Kauko	Suomen Pankki	Ei mielipidettä		Tähän liittyy hyvin monenlaisia näkökohtia.	Profiili ja vastaukset
Juha Kilponen	Suomen Pankki	Samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Jarmo Kontulainen		Samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Iikka Korhonen	Suomen Pankki	Samaa mieltä	6		Profiili ja vastaukset
Pekka J. Korhonen		Samaa mieltä	4	Tämä on niitä kysymyksiä, johon voi vastata vaan “toisaalta“ ja “toisaalta“.	Profiili ja vastaukset
Mika Kortelainen	Turun yliopisto	Ei mielipidettä	7		Profiili ja vastaukset
Tuomas Kosonen	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Samaa mieltä	6	En ole varma tarveharkinnan poistamisesta kaikissa tapauksissa, mutta tarveharkinnan keventämistä tai nopeuttamista tulisi harkita. Nykyiset säännöt luovat liian helposti tilanteita, joissa henkilö tulee maahan tietystä syystä, kouluttautuu tai muusta syystä haluaisi tehdä jotain muuta tuottavaa työtä, eikä voi tarveharkinnan estäessä. Tämä ei ole eduksi työvoiman tarjonnalle Suomessa.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Markku Kotilainen	Elinkeinoelämän tutkimuslaitos - Etla	Samaa mieltä	6	Tarveharkinnan poistamisella tuskin olisi suuria vaikutuksia lyhyellä aikavälillä. Rekrytointi EU-alueelta on vapaata jo nyt. Kun ulkomaiset työntekijät tulevat töihin suomalaisella palkkatasolla, mahdollisuudet palkkojen polkumyyntiin ovat vähäiset. Yrityksen kannattaa palkata mieluummin suomalainen kielitaitoinen ja “kotoutunut“ työntekijä, jos ammattitaito on sama. Tarveharkinnan poistaminen joustavoittaisi jonkin verran rekrytointia ja vähentäisi työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuutta. Pitkällä aikavälillä tarveharkinnan poistaminen edistäisi työvoiman tarjonnan kasvua, mikä olisi tarpeen väestön ikääntymisen vuoksi. Kuitenkin myös kotimaista syntyvyyttä pitäisi edistää mm. lapsilisiä ja verotuksen lapsivähennystä korottamalla.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Klaus Kultti	helsingin yliopisto	Samaa mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Timo Kuosmanen	Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto	Vahvasti samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Tomi Kyyrä	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Vahvasti samaa mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Marita Laukkanen	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Samaa mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Jani Luoto	Helsingin yliopisto	Samaa mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2018-11-05			Profiili ja vastaukset
Mika Mailiranta	Työn ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopisto	Samaa mieltä	3		Profiili ja vastaukset
Topi Miettinen	Svenska Handelshögskolan	Samaa mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2018-12-04	6		Profiili ja vastaukset
Hennamari Mikkola	Kansaneläkelaitos	Epävarma		En ole perehtynyt aiheeseen	Profiili ja vastaukset
Pauli Murto	Aalto-yliopisto	Vahvasti samaa mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Niku Määttänen	Helsingin yliopisto ja Helsinki GSE	Samaa mieltä	5		Profiili ja vastaukset
Katariina Nilsson Hakkala	Aalto yliopisto/ ETLA	Samaa mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Elias Oikarinen	Oulun yliopisto	Samaa mieltä	4		Profiili ja vastaukset
Tapio Palokangas	Helsingin yliopisto	Eri mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2019-05-07	7	Mikäli työnantaja sitoutuisi maksamaan kaikki ulkomaisen työntekijän rekrytoinnista yhteiskunnalle koituvat sopeutumis-, koulutus- ja kotouttamiskulut, ei olisi mitään syytä tarvehankintaan. Jos näin ei ole asianlaita, niin silloin tarvehankinta pienentää yhteiskunnan kustannuksia, jos kotimaassa jo valmiiksi asuva työntekijä saa ensisijaisesti työpaikan.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Tuomas Pekkarinen	VATT	Vahvasti samaa mieltä		On vaikea ymmärtää, minkä takia työntekijöitä pitäisi kohdella eri tavoin kansallisuuden perusteella. Ammattiliitoilla on varmasti tehokkaampia keinoja, joilla valvoa työehtojen noudattamista.	Profiili ja vastaukset
Hannu Piekkola	Vaasan yliopisto	Samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Matti Pohjola	Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu	Epävarma	6		Profiili ja vastaukset
Elina Pylkkänen	Palkansaajien tutkimuslaitos	Epävarma			Profiili ja vastaukset
Petri Rouvinen	ETLA, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos	Samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Hannu Salonen	Turun yliopisto	Ei mielipidettä	3		Profiili ja vastaukset
Rune Stenbacka	Svenska handelshögskolan	Eri mieltä	6		Profiili ja vastaukset
Olli Tahvonen	Helsingin yliopisto	Ei mielipidettä			Profiili ja vastaukset
Juha Tervala	Helsingin yliopisto	Vahvasti eri mieltä	10		Profiili ja vastaukset
Marko Terviö	Aalto-yliopisto	Vahvasti samaa mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Roope Uusitalo	Helsingin yliopisto	Samaa mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Hannu Vartiainen	Helsingin yliopisto	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Vesa Vihriälä	Helsingin yliopisto	Samaa mieltä	7	Suomen talouskasvun yksi keskeinen rajoite lähivuosina on työvoiman saatavuus avautuviin työpaikkoihin. ETA-alueen ulkopuolelta tulevaa koskeva saatavuusharkinta on tässä suhteessa ongelmallinen. Saatavuusharkinnan ohella monimutkaiset ja hitaat menettelytavat oleskeluvan saamisessa ja kaikkeen maahan asettumiseen liittyvässä byrokratiassa ovat myös ongelma. Nämä haittavaat varsinkin asiantuntijatason työvoiman rekrytointia ulkomailta, mitä saatavuusharkinta ei lainkaan koske.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Jouko Vilmunen	Turun yliopisto/kauppakorkeakoulu	Samaa mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2018-11-05	7		Profiili ja vastaukset
Juuso Välimäki	Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Eva Österbacka	Åbo Akademi	Ei mielipidettä	1		Profiili ja vastaukset